Kategoriat: Blogi

8.11.2023

Itsemurhaa yrittäneiden hoito on varmistettava

Jokaisella itsetuhoisella ihmisellä tulee olla oikeus tulla kohdatuksi ja saada Käypä hoito -suosituksen mukaista hoitoa. Terveydenhuollon rooli itsemurhien ehkäisyssä on keskeinen.

Kirjoittaja

Frans Horneman

Johtava psykologi

Kirjoittaja

Kristian Wahlbeck

Kristian Wahlbeck on MIELI ry:n johtava asiantuntija.

Keskustelu itsemurhaa yrittäneiden hoidon laadusta käy vilkkaana. Viimeksi asia on noussut esille YLEn MOT-ohjelmassa.

Jokainen itsemurhan yrittäneellä tulisi olla oikeus tulla kuulluksi terveydenhuollossa tavalla, joka luo toivoa ja piirtää selkeän jatkohoitopolun. Myös itsemurhaa yrittäneen läheisille tulee olla tarjolla tukea.

Oleellista on, että itsemurhavaara tunnistetaan, että apua hakeva kohdataan kuunnellen ja kunnioittavasti, ja että jokaiselle osoitetaan toimiva hoitopolku eteenpäin. Ammattilaisten kykyä tunnistaa ja hoitaa itsetuhoisia ja itsemurhariskissä olevia tulee vahvistaa. Jokaisen sote-ammattilaisen tulee saada erillinen opintokokonaisuus itsemurhien ehkäisystä osana perustutkintoa. Itsemurhien ehkäisyn opintokokonaisuus tulee sisällyttää uuteen perustason lyhytterapeuttikoulutukseen. 

Tutkimusnäyttöön perustuvan Käypä hoito -suosituksen mukaan itsemurhaa yrittäneet tulee arvioida psykiatrisesti. Itsemurhayrityksen jälkeisen hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä. MIELI ry:ltä ja muilta järjestöiltä apua hakevien ihmisten mukaan suositus toteutuu sattumanvaraisesti. Itsemurhaa yrittäneille ei akuuttihoidon jälkeen tehdä systemaattisesti psykiatrista arviota. Moni lähetetään kotiin ilman tietoa jatkohoidosta. Järjestöjen matalan kynnyksen apu- ja tukipalveluihin ei aina osata ohjata. Päihdeongelma muodostuu usein esteeksi saada mielenterveyshoitoa, vaikka näin ei saisi olla.

Itsemurhakuolleisuus on Suomessa yhä korkea

Itsemurhien lukumäärä on viime vuosikymmeninä laskenut. Hyvästä kehityksestä huolimatta itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä suhteutettuna väestön määrään on Suomessa edelleen pohjoismaalaisittain korkealla tasolla. Suomessa kuolee itsemurhaan yli kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa: 747 ihmistä kuoli itsemurhaan viimeisimmän vuosittaisen kuolinsyytilaston mukaan. Suurin osa itsemurhaan kuolleista on yhä miehiä, mutta naisten itsemurhakuolleisuus on Tilastokeskuksen mukaan ollut kasvussa viimeiset 10 vuotta. Vuonna 2023 julkaistun OECD-raportin mukaan Suomessa tehdään Euroopan OECD-maista neljänneksi eniten itsemurhia väestöön suhteutettuna.

Suomessa on arvioitu, että alkoholi on yhteydessä noin puoleen tehdyistä itsemurhista. Itsemurhat ovat osassa hyvinvointialueita merkittävä syy menetettyihin elinvuosiin.

Itsemurhayrityksiä on arvioitu olevan Suomessa lähes 10 000 vuodessa. Itsemurhayritys lisää riskiä kuolla myöhemmin itsemurhaan, myös itsemurhaa yrittäneen lähipiirillä.

Itsemurhien ehkäisyohjelma tulee toteuttaa

Itsetuhoisuuden ja itsemurhien ehkäisyyn on kuitenkin vaikuttavia keinoja. Itsetuhoisuus ja itsemurha ovat monitekijäisiä ilmiöitä, jonka vuoksi niitä tulee ehkäistä laaja-alaisesti yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasoilla eri hallinnonalojen yhteistyöllä. Erityisasemassa on kuitenkin terveydenhuolto, koska koska kaksi kolmesta itsemurhan tehneestä on viimeisen elinkuukautensa aikana hakenut apua terveydenhuollosta.

Itsemurhien ehkäisyä ohjaa STM:n vuoteen 2030 ulottuva itsemurhien ehkäisyohjelma. Ohjelman toimeenpanon jatkaminen on mainittu hallitusohjelmassa, mutta hallituksen esityksessä vuoden 2024 talousarvioksi toimeenpanoon on osoitettu vain 300 000 euroa. Toimeenpanoa tulee vahvistaa lisärahoituksella ja toteuttaa yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa. Itsemurhien ehkäisylle tulee olla tarvittavat valtakunnalliset ja alueelliset rakenteet. Kullekin hyvinvointialueelle tulee perustaa itsemurhien ehkäisyn työryhmä.

Itsemurhan riski on kohonnut haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla: syrjäytyminen, köyhyys, yksinäisyys ja sairaus liittyvät itsemurhiin. Siksi ehkäisytyötä tulee kohdistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin itsetuhoisuuden vähentämiseksi.

Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut ovat keskeinen osa itsemurhia ehkäisevää palvelujärjestelmää. Ne tavoittavat usein haavoittuvassa asemassa olevia paremmin kuin julkiset palvelut. Tähän kuuluvat valtakunnallinen ympärivuorokautinen puhelin- ja verkkokriisityö, jota voi saada myös anonyymisti.

Nuorten naisten itsemurhat ovat lisääntymässä

Nuorten itsetuhoisuus näkyy esimerkiksi itsetuhoisina ajatuksina, ahdistus- ja masennusoireiluna, holtittomana päihteidenkäyttönä sekä itsemurhayrityksinä. Nuorten itsemurhayritykset ovat aina merkki vakavasta psyykkisestä kärsimyksestä. Nuorten Sekasin-chattiin yhteyttä ottavista joka kymmenennen nuoren yhteydenoton syy on itsetuhoisuus.

Nuorten tapaturmaiset myrkytykset ja itsemurhat ovat vuodesta 2016 lähtien lisääntyneet huolestuttavasti. Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli noin neljännes ja 15–19-vuotiailla itsemurha oli kaikkein yleisin kuolemansyy. Suomalaisten nuorten tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus on Eurostat-tilastojen mukaan selvästi Euroopan keskitasoa korkeampi ja lähes kaksinkertaista Tanskan, Ruotsin ja Norjan samanikäisiin verrattuna.

Myös nuorten ja nuorten aikuisten itsemurhakuolleisuus on Suomessa EU-tasoa korkeampi. Nuorten naisten itsemurhakuolleisuus on kasvanut koko 2000-luvun ajan.

Nuorten henkilöiden itsemurhien taustalla on usein pitkä syrjäytymiskehitys, johon nuorten olisi tullut saada apua ajoissa. Etenkin nuorten itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin johtaneita syitä olisi tärkeää selvittää perusteellisesti ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Onnettomuustutkintakeskus aloitti nuorten huumekuolemista onnettomuustutkinnan vuonna 2023. MIELI ry on esittänyt, että onnettomuustutkinta ulotettaisiin myös itsemurhiin.

Jokaisella tulee olla oikeus hyvään hoitoon ja mielenterveyden suojeluun

Jokaisella itsemurhaa yrittäneellä ja hänen läheisellään on oltava yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen kohtaamiseen ja hoitoon. Tämän toteutuminen edellyttää, että

• Käypä hoito -suositus toteutetaan jokaisella hyvinvointialueella.
• Tarjolla on selkeitä jatkohoitopolkuja sekä itsemurhaa yrittäneille että heidän läheisilleen.
• Ylikuormittuneiden psykiatrian osastojen ja avovastaanottojen välimaastoon perustetaan ihmistä tukevia tehostettuja palveluja, myös päivystysaikaan.

Digitalisaation ja globalisaation myötä on nousut esille uusia itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä. Altistuminen sosiaalisen median haitalliselle sisällölle ja tekoälyn viestit lisäävät erityisesti nuorten itsemurhariskiä. MIELI ry esittää, että Suomi EU:ssa edistäisi sosiaalisen median ja tekoälyn säätelyä mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavan ja itsemurhavaaraa lisäävän sisällön poistamiseksi.

Hoitojärjestelmän tueksi MIELI ry ja sen jäsenjärjestö Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry suunnittelevat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa matalan kynnyksen kriisikodin avaamista entisen Lapinlahden sairaalan tiloihin vertaistuen ja arjen avun tarjoamiseksi elämänkriisissä oleville aikuisille. Itsemurhia voidaan ehkäistä. Se vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Sivua muokattu 11.11.2023

Lisää aiheesta

Läheisen itsemurhayritys

Miten tukea itsemurhaa harkitsevaa?