Kuule ja näe nuori
Nuorten syrjäytyminen on ollut viime vuosikymmenet yhä enemmän esillä. Syrjäytyminen on nuorten näkökulmasta katsottuna kuitenkin moninaisempi ongelma kuin pelkästään koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen.
Syrjäytyminen on saattanut alkaa usein jo peruskoulussa, jossa on koettu toiseuden ja ulkopuolelle jäämisen tunteita. Kokemukset vaikuttavat haitallisesti sekä luottamukseen omia kykyjä kohtaan, että selviytymiseen ja tulevaisuuden valintoihin. Ne muovaavat elämänkulkua myös koulun jälkeen ja linkittyvät vahvasti myös mielenterveyteen.
Syrjäytyminen on terminä haastava, sillä se sysää vastuun yksilölle yhteiskunnallisten tai rakenteellisten, syrjäytymistä aiheuttavien tekijöiden tarkastelun sijaan. Yksikään nuori tuskin tahtoo syrjäytyä.
Mitä tapahtuisi, jos puhuttaisiinkin ulkopuolelle tai syrjään jätetyistä? Minkälaisia muutoksia työn tekemisen tapoihin ja keskusteluun saataisi näkökulmaa vaihtamalla?
Nuorten ulkopuolelle ja syrjään jääminen liittyy usein tunteeseen, ettei ole pystynyt vastaamaan koulun tai yhteiskunnan odotuksiin. Ulkopuolisuuden tunne on lisääntynyt yksinäisyyden ja koulutuksesta tai työelämästä sivuun jäämisen myötä. Toipuminen on usein hidasta ja oman toimijuuden löytyminen hankalaa.
Voimavarojen lisääntymistä ja selviytymistä tukevat myönteiset kokemukset omassa lähipiirissä ja ammattilaisten kanssa. Nuorten ohjauksessa olisikin tärkeää miettiä, millaisia kokemuksia nuori omasta toimijuudestaan ja itsestään ohjauksessa saa – se on yksi, myönteisen tunnistamisen työotteen perusajatuksista.
Läsnäoloa kohtaamiseen
”Mulle tuli kerran oppilas vastaanotolle ja istuu röhnötti tuolilla ja sano mulle että ei kiinnosta. Oli yhteisvalinta tulossa ja sen piti päättää mitä se haluis, et oli pakko, kun nyt on pakko johonkin hakea, mikään ei kiinnosta, ei kiinnosta toi, ei kiinnosta tää, ja se hämmennys tuli siinä ku mä sanoin et ihan loistavaa, tä on mahtava tilanne, sä tiedät nyt kaikki mitä sä et halua, et meil on niin hyvä tilanne lähtee tästä eteenpäin. Ja se oli mieletön se muutos ihan siinä fyysisessä ryhdin otossa sille, se kohtaaminen et se onkin jotenkin positiivista, lähetään siitä et nyt meillä on jotain jota rakentaa eteenpäin.” – Nuorisotoimen asiantuntija
Myönteinen tunnistaminen on työote, jolla tuetaan nuoren omaa asiantuntijuutta omasta elämästään. Kohtaamisessa nuoren kanssa luodaan vuorovaikutusta erilaisten, mutta samanarvoisten ihmisten välille. Työotteessa pyritään näkemään nuorten arkisissa yhteisöissä ja ympäristöissä olevat vahvuudet ongelmien sijaan, sekä vahvistamaan jokaisessa nuoressa jo olemassa olevaa toimijuutta.
Työskentelyssä tarvitaan avoimuutta, uteliaisuutta ja empatiaa, joiden avulla astutaan nuoren maailmaan, tarkastellen sitä hänen kokemuksistaan ja näkemyksistään käsin. Jotta löydetään ne tuen muodot, joita nuori kaipaa ja pitää itse tärkeinä aikuisten määrittelemien toimenpiteiden sijaan, tarvitaan aktiivista ja avointa kuuntelua, luottamusta sekä läsnä olevaa kohtaamista.
Myönteisen tunnistamisen työotteessa vahvistetaan juuri niitä samoja elementtejä, joita syrjäytyneet nuoret itse kuvaavat keskeisinä oman selviytymisensä kannalta. Se tarkoittaa sitä, että nuori nähdään sellaisena, kuin hän toivoisi tulevansa nähdyksi, eikä niiden lokeroiden kautta, joihin nuoret usein asetetaan.
Nuori tulee kohdata ”kuka sinä olet” (arvokas, ainutlaatuinen ihminen) , ei ”mikä sinä olet (18-vuotias, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleva nuori)” kysymyksen kautta.”?
Nuoren tullessa nähdyksi vain riskien kautta – esimerkiksi 18-vuotiaana syrjäytyneenä nuorena, saavat puutteet ja haasteet herkästi liian ison roolin ja nuoreen kohdistuva leima vahvistuu. Tällöin myös nuoren potentiaali, vahvuudet ja onnistumiset jäävät huomiotta tai tulevat ohitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin juuri niitä samoja elementtejä, joita tukemalla ja tunnistamalla voidaan vahvistaa nuoren sosiaalista pärjäävyyttä ja kiinnittymistä yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
Myönteinen tunnistaminen osaksi omaa työtä
”Se poika ei ollu kiinnostunut mistään muusta ku syvänmeren sukeltamisesta. Kaikki meni huonosti koulussa ja se oli epäsosiaalinen, käyttäyty huonosti. Ja se mitä se teki iltaisin: meni kylpyammeeseen ja laitto siinä sukellustamineet päälle. Se oli sen elementti. Et sitte ku se löysi sen ja sitä kannustettiin – joku liikanohjaaja tajus sen – niin se liikahti siit eteenpäin. Ja nyt se on sukeltanu 30 vuotta ja tehny varmaan 500 dokumenttia kaiken maailman meriltä. Et se oli siinä. Et se tunnustaminen on se elementti joka vie sit eteenpäin.”
– Sosiaalityön asiantuntija.
Myönteinen tunnistaminen tukee kohtaamista ja yhteisen työskentelyn onnistumista. Kun nuori kokee, että hän tulee nähdyksi ja kuulluksi itselleen hyvällä tavalla, hän uskaltaa myös rakentaa luottamusta ja ottaa tukea vastaan.
Nuoren tukeminen onnistuu, kun työntekijä antaa merkityksen nuoren arvostamille asioille ja tutustuu niihin ennakkoluulottomasti.
Kaiken ytimessä on nuoren kuuleminen ja näkökulmat – olivat ne sitten sopusoinnussa tai ristiriidassa nuoreen kohdistuviin odotuksiin tai työntekijän omiin ajatuksiin nähden. Nuoren toimijuuden tukeminen rohkaisee nuorta myös muissa ympäristöissä ja yhteisöissä toimimisessa ja täten vahvistaa nuoren kokemusta osallisuudesta.
Kohtaaminen myönteisen näkökulman kautta ei ole ydinfysiikkaa, ja moni saattaa toteuttaa sitä osana omaa työtään jo nyt. Mutta välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia työotteitaan hieman syvällisemmin.
Kohtaamista nuoren kanssa voi pohtia esimerkiksi pysähtymällä tarkastelemaan seuraavia asioita:
Kohtaamisessa uuden aikuisen kanssa, nuori pohtii seuraavia:
Uskallanko luottaa ja näyttää todellisen itseni ja asiat, jotka ovat minulle tärkeitä? Minkälaisena haluan kohdata sinut? Käytätkö avoimuuttani ja haavoittuvuuttani minua vastaan? Uskallanko olla minä? Kelpaanko tällaisena kuin olen? Vaikka et olekaan kaikesta samaa mieltä, tai et hyväksy kaikkia tekojani, pysytkö silti rinnalla?
Ammattilaiselle pohtimisen paikkoja myönteisen tunnistamisen näkökulmasta ovat mm. seuraavat:
Miten nuori haluaa minun hänet näkevän? Millä asioilla ja ihmisillä on erityistä merkitystä nuorelle juuri nyt? Mitkä asiat ovat jättäneet jälkensä nuoren ajatteluun ja toimijuuteen? Vaikka olen eri mieltä, pystynkö kunnioittamaan ja tukemaan nuorta ja hänen valintojaan? Näenkö ja tuenko niitä vahvuuksia, joita nuori haluaa minun tukevan? Kohtaanko nuoren oman elämänsä asiantuntijana? Olenhan rinnalla, enkä yläpuolella? Minkälainen toimijuus tukee juuri tämän nuoren vahvuuksia?
Myönteisyyttä, läsnäoloa ja rohkeutta kohtaamiseen!
Kirjoittajat
Tuutikki Ijäs, sosionomi (YAMK)
Katri Peräaho, nuorten mielenterveyden edistämisen asiantuntija, MIELI ry
Teksti pohjautuu Tuutikki Ijäksen MIELI ry:lle toteuttamaan, LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) – koulutuksen opinnäytetyöhön. Linkki: https://www.theseus.fi/handle/10024/505068
Tekstin lainaukset: Häkli, J., Kallio, K-P. & Korkiamäki, R. (toim.). Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisuja 90.
Lähteet ja lisätietoa
Häkli, J., Kallio, K. P. & Korkiamäki, R. 2015. Myönteinen tunnistaminen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisuja 90. [Viitattu 13.9.2021]. Linkki: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf
Kallio, K.P. 2020. Myönteinen tunnistaminen: tutkimusperustainen käytännöllinen näkökulma nuorisotyöhön. Teoksessa Kantonen, H. (toim.) Myönteisiä matkaeväitä: Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintojen ohjaajan opas,15–27. XAMK kehittää 107. Mikkeli: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.9.2021]. Linkki: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-238-2
Kantonen, H. (toim.). 2020. Myönteisiä matkaeväitä: Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintojen ohjaajan opas. XAMK – Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. [Viitattu 13.9.2021]. Linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333429/URNISBN9789523442382.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tampereen yliopisto. Myönteinen Tunnistaminen –verkkosivu. [Viitattu 13.9.2021]. Linkki: https://research.tuni.fi/mytu/
Valtioneuvosto 2020. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023. Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020.
Sivua muokattu 7.11.2022
Ota yhteyttä
Katri Peräaho
Verkostotoiminnan tiimipäällikkö, Sekasin Kollektiivi
+358 40 480 1432
etunimi.sukunimi@sekasin.fi
