Missä on neuvola murrosikäisten vanhemmille?
Nuoren vanhempana mietityttää, miksei meillä ei ole lastenneuvolan kaltaista universaalia, helposti lähestyttävää nuoruusiän neuvolaa, jossa ihmetellä tässä kehitysvaiheessa eteen tulevia arjen asioita. Ajatellaanko nuoruusikäisten lasten vanhempien kykenevän kasvatustehtäväänsä ilman pohdintaa, epäröintiä ja neuvoja?
Teininkin vanhempi saa olla inhimillinen ja erehtyväinen.
Varmasti olemme vanhempina oppineet jotain jo aiemmista lapsen kasvun vaiheista. Nuoruus on kuitenkin uudenlainen ikävaihe. Emme siis voi, eikä meidän tarvitse, olla täysin osaavia tässä vaiheessa. Onneksi nuoren kasvua tukee myös se, että nuori oppii myös vanhemman virheistä sen, että niistä on mahdollista selvitä ja jatkaa elämää. Olemme vanhempina erehtyväisiä, inhimillisiä ja oppivaisia – saamme oppia myös nuorelta.
Jaksamista ajatusten jakamisesta
Alle kouluikäiselle on neuvolassa 15 määräaikaistarkastusta, jolloin voi jutella vanhemmuuden ja arjen kysymyksistä. Nuoruusikään ajoittuu yksi laaja kouluterveystarkastus, joten vähissä ovat nuoren vanhemmalle luonnollisesti tarjoutuvat mahdollisuudet keskustella ammattilaisen kanssa arjesta.
Kun lapsi oli leikki-ikäinen, löytyi hiekkalaatikon reunan muista vanhemmista luonnollinen vertaistuki pohtia vanhemmuuden kysymyksiä. Nuoren vanhempana ei toisia vanhempia kohtaa niin usein. Vertaistukea voi saada ja antaa ehkä futiskentän laidalla, partioleirin vierailupäivänä tai kaverin kanssa lenkkeillessä jakaessaan ajatuksiaan samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Teinikin valvottaa vanhempiaan
Nuoruusikäisen vanhempana muistelen aikoja, kun neuvolassa minulta kysyttiin ”Miten teillä yöt sujuu?” tai ”Miten vanhempana jaksat?”. Nyt teini-ikäisten vanhempana vastaisin, että en tiennyt, että vauva-ajasta tuttu univaje voi uusiutua tässä kohden vanhemmuutta.
Myös teinin vanhemmalta voisi kysyä: miten teillä yöt sujuu.
Unitutkija, neurotieteiden ja psykologian professori Matthew Walker (2019) kertoo, että aikuisen sisäsyntyinen uni-valverytmi on aivan erilainen kuin nuoruusikäisellä. Murrosikäiselle nukkumaanmeno klo 22 tuntuu siis samalta kuin jos aikuinen menisi nukkumaan klo 19. Tämä perustuu biologiaan, ja nuoren nukkumaanmenoajan myöhentyminen näyttää tapahtuvan kulttuurista ja asuinpaikasta riippumatta. Walker esittää yhtenä syynä, että muutos edistää yhden nuoruuden kehitystehtävän eli vanhemmista itsenäistymisen toteutumista.
Aikuisen ja nuoren unirytmien yhteensovittamisessa saattaa vanhempi väsähtää, kun illalla valvoo, että nuori tulee kotiin ja suoriutuu nukkumaan. Aamulla saa kannustaa nuorta ylös sängystä, jotta hän ehtii yhteiskuntamme arjen aikaiseen rytmiin. Tilanne vaatii siis ymmärrystä biologian aiheuttamista muutoksista, mutta myös yhteistä sopimista arjen rytmistä ja käytännöistä.
Vuorovaikutusta ja vaihtelevia tunnetiloja
Nuoruusiän tärkeä aivojen kehitysmyllerrys, näkyy arjessa välillä sekä nuorta että koko perhettä hämmentävänä käytöksenä ja tunnemyrskyinä (Hermanson & Sajaniemi 2018).
Usein huoneen ovi sulkeutuu pamahtaen tai päivän kuulumisten kysymiseen saa vastauksen ”Et sä kuitenkaan tajuu”. Nuoruusiän neuvolassa mielelläni kuulisin, että tämäkin vaihe menee ohi. Ja kun nuori murahtelee tai kommentoi ”Mitä sä taas rageet”, neuvolassa voitaisiin todeta, että kielen kehitys on ikätasoista. Saattaisin saada neuvolasta vinkin, että vuorovaikutusta ehkä hetkellisesti parantaa yhteinen pizzailta tai nuoren mahdollisuus opettaa vanhemmalleen tortillaruokavinkki TikTok-videosta.
Nuoruusiän neuvolassa kuulisin mielelläni, että tämäkin vaihe menee ohi.
Jos joskus on olemassa nuorten neuvola, siellä olisi hyvä päästä pohtimaan nuoren unirytmiä tai kielellisen kehityksen uutta vaihetta. Yksi neuvolakäynnin sisältö voisi olla myös keskusteluyhteyden säilyttäminen nuoren kanssa.
Vanhemman tehtävä on tukea nuoren sujuvaa arkea ja tukea hänen vahvuuksiaan, mutta ei pidä unohtaa muita nuoren lähiaikuisia. Perheen ulkopuolisten aikuisten merkitys on tässä elämänvaiheessa suuri niin nuorelle kuin vanhemmallekin. Vanhemmuus ei ole yksilölaji, vaan siinä tarvitaan ajatusten jakamista, yhteistyötä ja tietoa nuoruusiästä.
Vuorovaikutuksen tukena voi käyttää myös nuorten kanssa Lapset puheeksi® -keskustelua, joka sopii kaikkien 0-18-vuotiaiden arjesta keskusteluun ja vahvuuksien löytämiseen.
Mielenterveyden käsi auttaa hahmottamaan elämän eri osa-alueilta mielen hyvinvointia tukevia asioita.
Lähteet:
Walker, M. 2019. Miksi Nukumme. Tammi. (E-kirja): 9789520405991. Viitattu 4.8.2023
Hermanson, E. & Sajaniemi, N. 2018. Nuoruuden kehitys – mitä tapahtuu pinnan alla? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. 2018;134(8):843-9. https://www.duodecimlehti.fi/duo14286. (avaa uuden välilehden) Viitattu 4.8.2023
