Näkymätön pelastusrengas
Koululuokassa on hälinää, tuolit kolahtelevat alas. Oppilaat tulevat luokkaan. Puheensorina tuntuu korvissa. Osa kokee jälleennäkemisen riemua viikonlopun jälkeen. Toiset tuntevat jännityksen kehossaan ja pelkokin voi häilähtää mielessä.
Jäänkö taas yksin? Pääsenkö mukaan välituntileikkeihin? Kenen kanssa teen ryhmätyöt? Nauretaanko minulle? Onko läsnäolollani merkitystä, kenellekään? Jokainen koululainen miettii joskus, kuinka tulla hyväksytyksi ja olla osa porukkaa.
Hyppäys opettajankoulutuksesta opettajan tehtävään parikymmentä vuotta sitten oli huima. Koulutuksessa ei juurikaan puhuttu siitä, mitä todellinen kouluarki oppilaiden kanssa on.
En myöskään muista, että opinnoissa olisi käsitelty sitä, millä keinoin voi rakentaa turvallista ryhmää ja millaisia vaikutuksia sillä on työrauhalle, oppimisella ja oppilaan hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Miten paljon sillä voidaankaan ehkäistä yksinäisyyttä ja kiusaamista?
Huomasin pian, että luokassa syntyi tiiviitä kaveriporukoita ja erilaisia klikkejä. Osalla ei ollut kaveria tai ryhmään pääseminen oli vaikeaa. Erilaiset roolit alkoivat näkyä ryhmässä: jotkut ottivat pellen roolia, toiset vetäytyivät syrjään ja jotkut härnäsivät jatkuvasti toisia. Tämä kaikki vaikutti ryhmän ilmapiiriin ja työrauhaan.
Iso osa työajasta kului oppilaiden välisten erilaisten riitojen ja kiusaamistilanteiden selvittämiseen ja huomasin, että aikaa tähän olisi tarvittu paljon enemmän.
Ymmärsin, kuinka valtavan tärkeää on hyvän yhteishengen tukeminen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, sekä se, että auttaa oppilaita tutustumaan toisiinsa.
Haalin erilaisia materiaaleja, menetelmiä ja harjoitteita kaveritaitojen tukemiseen ja ryhmäyttämiseen. Heti lukuvuoden aluksi yhdessä laaditut säännöt loivat turvallista raamia yhdessä toimimiselle.
Pysähdyimme aina viikon aluksi kertomaan ja kuuntelemaan toistemme kuulumisia. Leikittiin ja tehtiin ryhmäyttämisharjoitteita, joiden avulla päästiin rikkomaan jäätä ja madallettiin kynnystä olla toisten kanssa.
Omalla käytökselläni ja pienillä teoilla halusin viestittää oppilailleni, että jokainen heistä on tärkeä ja jokaisella on merkitystä. Ryhmätöissä huolehdin, että kaikilla on paikka jossain ryhmässä, eikä kukaan joudu kyselemään, pääsisikö mukaan porukkaan.
Kaveritaitojen vahvistamisen vaikutus
Oli myös palkitsevaa vähitellen huomata, miten mielenterveystaitojen, kuten empatiataitojen, vahvistamiseen liittyvillä harjoitteilla ja keskusteluilla sai tukea kaveritilanteisiin.
Työrauha parani luokassa. Samaan aikaan kuitenkin tuskastutti, koska tälle työlle ei ollut olemassa omaa, kohdennettua aikaresurssia. Asioiden äärelle pysähtyminen ja niiden läpikäyminen olivat pitkälti oman kiinnostuksen ja aktiivisuuden varassa.
Tilanne on onneksi muuttunut. Nyt mielenterveystaidot on saatu osaksi opetussuunnitelmaa. Se antaa opettajalle aiempaa paremmat edellytykset käsitellä näitä teemoja oppilaiden kanssa.
Koen, että ryhmäyttäminen ja mielenterveystaitojen vahvistaminen ovat satsauksia, jotka tulevat moninkertaisena hyvänä takaisin.
Myös aiheesta tehty tutkimus vahvistaa, kuinka tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen vähentää epätoivottavaa käytöstä, kuten aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta sekä lisää empatiaa.
Hyvästä ilmapiiristä, mielenterveystaidoista ja turvallisesta ryhmästä huolehtimalla vahvistetaan elämän rakennuspalikoita: oppimisen edellytyksiä sekä mielenterveyttä. Jokainen lapsi ja nuori toivoo, että kuluva kouluvuosi olisi sellainen, että koulussa olisi kavereita, saisi olla osa ryhmää ja tulisi hyväksytyksi ikätovereiden taholta sellaisena kuin on.
Kuinka suuri rooli meillä aikuisilla onkaan turvallisen kouluarjen rakentamisessa! Hyvän ryhmähengen syntymiseen tarvitaan aina aikuisen ohjausta ja apua. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi.
Pienillä ryhmän turvallisuutta tukevilla teoilla voi olla mittaamaton merkitys lapsen ja nuoren elämässä tänä lukuvuonna. Tekojen vaikutukset eivät jää kuitenkaan vaan tähän hetkeen. Niillä voi olla ratkaiseva merkitys myös tulevaisuudessa. Ne voivat olla lapsen tai nuoren elämän näkymätön pelastusrengas.
5 askelta hyvän mielen luokkaan
- Luo myönteistä, turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä.
- Kysy kuulumisia ja osoita, että välität.
- Laadi oppilaiden kanssa yhdessä luokan säännöt. Pitäkää niistä kiinni ja palatkaa niihin aika ajoin.
- Puutu epäkunnioittavaan käyttäytymiseen. Selvitä tilanteet ja kuule kaikkia osapuolia.
- Huolehdi ryhmätyöskentelyssä, ettei kukaan jää yksin. Jaa oppilaita vaihteleviin pienryhmiin.
- Pidä pieniä ryhmäyttämis-, leikki- ja juttutuokioita.
- Anna eväitä mielenterveystaitojen oppimiseen. Lyhyilläkin hetkillä voi olla iso merkitys.
Mielenterveyden perusta rakennetaan jo lapsuudessa. Kun lapset oppivat mielenterveystaitoja, jotka suojaavat mieltä läpi elämän ja auttavat kohtaamaan kriisejä. Mielenterveystaitojen vahvistaminen ehkäisee yksinäisyyttä, koulukiusaamista ja syrjäytymistä.
Varmista, että jokainen lapsi tulee kuulluksi:
Lue alla olevasta blogista, miten koulunuorisotyö vahvistaa mielenterveyttä
Hyvän mielen materiaaleja
Hyviä harjoitteita ja materiaaleja ryhmäyttämiseen ja mielenterveystaitojen vahvistamiseen löydät verkkosivuiltamme. Materiaalit sisältävät valtavan määrän konkreettisia harjoitteita sekä työskentelyä helpottavia vinkkejä.
Sivua muokattu 27.11.2023
Ota yhteyttä
Marja Snellman-Aittola
Asiantuntija, Nuoret-yksikkö, Nuorisoalan osaamiskeskushanke
+358 40 190 5493
etunimi.sukunimi@mieli.fi
