Eläinlasten Rauhametsä – sähköinen opetusmateriaali varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen

Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä arjen taitoja. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja, ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja ja tukea lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä lapsi oppii ja voi hyvin. Aikuisen tehtävä on huolehtia sitä, että jokainen lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi.

Turvallinen ja sujuva arki (Timantti, suurennuslasi)
Ikäryhmä: 3–6 -vuotiaat
Tavoitteet: ymmärtää turvallisen arjen merkitys, pohtia ympäristöstä huolehtimista ja harjoitella rauhoittumista.
Tarvittavat välineet: Eläinlasten elämää -pöytäteatterin Pöllö-hahmo tai esimerkiksi käsinukke. Triangeli, äänimalja tai muu pitkään soiva kilistin.
Muuta: Tuokio mahdollista toteuttaa yhden päivän aikana, esimerkiksi siivouspäivän aikana!

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Pöllön kuvaa ja tutustutaan tähän kuuntelemalla esittely ja laulu.

Siirrytään alustalla Turvallinen arki- alueelle. Etsitään alueelta timantti ja pelataan Pöllön timanttipeli yhdessä lasten kanssa.
* Idea! Mikäli käytössä on videotykkiin yhdistetty läppäri, aikuinen voi pelata pelin lasten ohjeistuksella.

Pelin jälkeen pohditaan yhdessä lasten kanssa ympäristön siisteyden merkitystä. Miksi asioilla on hyvä olla oma paikkansa? Miksi pelit ja lelut olisi tärkeää korjata leikin jälkeen? Mitä tapahtuu, jos tavaroista ei pidetä huolta?

Etsitään Turvallinen arki -alueelta suurennuslasi. Luetaan suurennuslasista avautuva tarina, jonka jälkeen pohditaan oman ryhmän tavaroiden oikeita paikkoja.

Yhteinen siivousleikki! Keskustelun jälkeen opettaja antaa lapsille tehtävän järjestellä yhteinen ryhmätila yhdessä. Lapset voidaan jakaa esimerkiksi pareiksi tai pieniksi ryhmiksi, joilla kullakin voi olla oma vastuualueensa.
* Idea! Siivouksen ohessa voidaan laulaa yhdessä Pöllön laulua ”Ei pöllömpää, ei pöllömpää, ei pöllömpää oo tää, kun tavarat, kun tavarat, ne paikkansa löytää” (sävel: Pienet sammakot).
* Idea! Ryhmän kanssa voidaan laatia ja kirjata yhteiset säännöt ympäristön järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseksi. Kun tavaroiden siivoaminen ja palauttaminen omille paikoilleen alkaa sujua, voidaan ottaa harjoittelun alle seuraava arjen turvallisuutta ja sujuvuutta tukeva taito, kuten esimerkiksi ruoan hakeminen ja astioiden palautus tai wc:ssä käyminen. 

Aikuisen luoma hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri vahvistaa lasten myönteisiä käsityksiä itsestään ja toisistaan. Aikuinen toimii peilinä itsetuntemuksen kehittymiselle. Voidakseen uskoa itseensä lapsen täytyy tuntea, että aikuinen uskoo häneen. Riittävän vahvalla itsetunnolla varustetut lapset pystyvät hyväksymään erilaisuutta, kiintymään muihin ihmisiin, välittämään toinen toisistaan ja luomaan monenlaisia ystävyyssuhteita. Itsetunnon ydin muodostuu siitä, että kokee olevansa arvokas, tärkeä ja tuovansa iloa läheisilleen. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ohjaavat ihmistä tekemään itselleen sopivia valintoja elämässä.

Haaveet ja unelmointi
Ikäryhmä: 4–6 -vuotiaat
Tavoitteet: hyväksyä itsensä ja muut, tutustua omiin ja muiden vahvuuksiin sekä
mielikuvittelu.
Tarvittavat välineet: Siilin luontokortti (tulostettavissa verkkosivuilta tai Eläinlasten rauhametsän ammattilaisen oppaasta)
Muuta: Tuokio on suunniteltu toteutettavaksi ulkona esimerkiksi lähimetsässä. Kokonaisuus kannattaa jakaa pienempiin tuokioihin ja toteuttaa osioita useamman eri päivän aikana.

Toteutus
Tutustutaan Siiliin Siilin luontokortin avulla. Aloitetaan kuuntelemalla Siilin laulu. Keskustellaan laulun pohjalta erilaisista taidoista ja unelmista. Mitä eroa on taidolla ja haaveella?

Tehdään luontokortista Taitoympyrät -harjoitus. Opettaja rajaa maahan kaksi erilaista aluetta. Toinen on Harjoittelen -alue ja toinen Osaan -alue. Opettaja sanoo erilaisia taitoja, kuten saksilla leikkaaminen, kiittäminen jne. ja lapsen juoksevat sille alueelle, johon kokevat kuuluvansa kyseisen taidon kohdalla.
* Idea! Taitoihin voi sisällyttää myös ystävyyteen ja kaveritaitoihin liittyviä taitoja, kuten osaan pyytää anteeksi, osaan ottaa mukaan leikkeihin jne.

Leikitään lasten kanssa Minä myös! – leikkiä. Lapset istuvat ympyrässä ja jokainen saa vuorollaan nousta seisomaan ja kertoa jonkin haaveen / unelman. Ne kaikki, joilla on sama unelma, nousevat seisomaan ja sanovat ääneen ”Minä myös!”, esimerkiksi ”haluaisin kotieläimen”. Jokainen saa kertoa ainakin yhden unelman.

Seuraavassa tuokiossa tehdään Haaveiden oksa -harjoitus Siilin luontokortista. Lapset saavat kerätä metsästä oksan, johon askarrellaan kartongista lehtiä. Jokaiseen lehteen kirjoitetaan tai piirretään haave. Lopuksi lehdet ripustetaan oksaan roikkumaan nauhalla ja jokaisella lapsella on oma haaveiden oksa.

Lapset saavat esitellä toisilleen omat oksansa ja haaveensa esimerkiksi aamupiirissä. Keskustellaan siitä, miksi unelmat ovat tärkeitä ja miten ne olisi mahdollista saavuttaa. Pysähdytään jokaisen lapsen kohdalla ainakin yhden haaveen äärelle keskustelemaan yhdessä siitä.
* Idea! Vanhimpien lasten kanssa teemaa voidaan jatkaa esimerkiksi siten, että jokainen lapsi valitsee omista haaveistaan yhden. Tämän jälkeen lapset saavat yhdessä suunnitella tarinan, jossa kaikki haaveet toteutuvat. Aikuinen kirjaa tarinan.

Rohkeusrata (Pallo, höyhen)
Ikäryhmä: 2–6 -vuotiaat
Tavoitteet: harjoitella yhteistyötaitoja, saada myönteisiä liikunnallisia kokemuksia ja auttaa myös muita. Harjoitella muiden huomioon ottamista.
Tarvittavat välineet: Siilin luontokortti
Muuta: Tämä tuokio voidaan toteuttaa jatkona edelliselle tuokiolle. Tuokio aloitetaan ulkona, jonka jälkeen siirrytään liikuntasaliin rakentamaan oma rohkeusrata.

Toteutus
Tehdään ulkona metsässä Siilin luontokortista Esterata- tehtävä. Opettaja voi kulkea ensimmäisenä ja lapset seurata jonossa. Lapset voivat myös vuorotella jonon ensimmäisinä.
Kun on aika siirtyä takaisin sisälle, opettaja ehdottaa lapsille leikin jatkamista sisätiloissa oman rohkeusradan rakentamisella!

Rakennetaan saliin oma rohkeusrata. Radalla on huomioitava turvallisuus ja kaikkien taitotaso. Aikuinen ohjaa rakentamista ja valvoo, että rata pysyy turvallisena. Lopuksi kaikki saavat suorittaa rohkeusradan muutamia kertoja.

Lopuksi tehdään Siilin rauhoittumisharjoitus ohjeiden mukaan:
”Kokeillaan, miten voi mennä pieneksi keräksi. Käydään lattialle makuulle. Mennään niin pieneksi kuin voidaan. Ollaan kerällä hetken aikaa, puristetaan itseä vielä vähän pienemmäksi. Vapautetaan sitten kädet ja jalat ja maataan selällään aivan rauhassa. Kuunnellaan ympäristön ääniä. Sisällä voi laittaa soimaan rauhallista musiikkia, ulkona riittävät luonnon äänet. Heilutellaan varpaita ja sormia rauhallisin liikkein. Toistetaan liikkeet kolme kertaa. Sanotaan lapsille: ”Tunne, kuinka ihana olet!”.”

Turvataidot ovat valmiuksia suojella itseään väkivallalta, häirinnältä ja kiusaamiselta, ehkä myös välttää niitä. Turvataitojen avulla lapset osaavat puolustaa omia rajojaan sekä pitää huolta itsestään. He oppivat kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta ja kehoa. Lapsia rohkaistaan harjoitusten avulla myös kertomaan huolistaan ja peloistaan aikuisille, joihin he luottavat.

Turvataitojen opetteleminen on myös kehotunnekasvatusta, jossa on syytä muistaa tärkein- ilo ja mielihyvä omasta kehosta ja sen mahdollisuuksista!

Turvallinen kosketus (Timantti)
Ikäryhmä: 3–6 -vuotiaat
Tavoitteet: harjoitella turvallista kosketusta, oppia vuorovaikutustaitoja ja tutustua uimapukusääntöön.
Tarvittavat välineet: Tuloste Kosketuksen liikennevalot -tehtävästä (Ammattilaisen oppaan Turvataito-osion kuvatukitiedostoista), pumpulia tai sulkia ja pensseleitä.
Muuta: Tuokio vaatii ryhmän tuntemista ja aikuisen mukana oloa sekä mallintamista. Pienempien lasten kanssa suositus tehdä tuokio pienemmissä ryhmissä, jolloin aikuinen voi toimia lapsen parina. Tuokio mahdollista toteuttaa yhdessä osassa.

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Pikkusisko Siilin kuvaa ja tutustutaan tähän kuuntelemalla esittely ja laulu.

Siirrytään Eläinlasten Rauhametsä -alustalla Pikkusisko Siilin Turvataidot-alueelle. Etsitään Pikkusisko Siilin luolasta timantti ja pelataan yhdessä lasten kanssa Kaveritilanteet -peliä. Keskustellaan tehtävän avulla yhdessä lasten kanssa turvallisesta kosketuksesta: millainen kosketus tuntuu mukavalta ja millainen ei? Koska on lupa koskettaa ja tarvitaanko lupaa? Keskustellaan uimapukusäännöstä.

Kokeillaan lasten kanssa turvallista koskettamista. Aikuinen jakaa lapset pareiksi ja kullakin parilla on käytössään pumpulia tai pehmeitä siveltimiä. Lapset kysyvät vuorotellen toisiltaan ”saanko koskettaa sinua?” ja pari näyttää kysyjälle paikan, josta koskettaminen on sallittua. Kosketus tehdään kevyesti höyhenellä tai siveltimellä. Aikuinen mallintaa aluksi leikkiä yhdessä toisen aikuisen tai lapsen kanssa.

Keskustellaan lopuksi lasten kanssa yhdessä, miltä kosketus tuntui, miltä tuntui kysyä ja antaa lupa? Miltä tuntui koskettaa toista?
* Idea! Tehdään toisessa tuokiossa yhdessä ryhmän kanssa Kosketuksen liikennevalot- tehtävä.  Valmis tehtävä voidaan laittaa esille huoneen seinälle muistuttamaan turvallisesta kosketuksesta.

Turvapaikan rakentaminen (Käpy)
Ikäryhmä: 4–6 -vuotiaat
Tavoitteet: pohtia omaa turvallisuuden tunnetta, harjoitella tunteiden sanoittamista ja vahvistaa luontosuhdetta.
Tarvittavat välineet: Mitä tahansa luonnonmateriaaleja, joista lapset voivat askarrella ja rakennella omanlaisiaan siilejä.
Muuta: Kokonaisuus kannattaa pilkkoa osiin ja toteuttaa esimerkiksi muutaman eri päivän aikana. 

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Pikkusisko Siilin kuvaa ja tutustutaan tähän kuuntelemalla esittely ja laulu.

Avataan Pikkusisko Siilin Turvataidot -alue ja etsitään sieltä käpy. Luetaan kävystä aukeava tarina. Keskustellaan lasten kanssa tarinan pohjalta erilaisista siileistä ja turvapaikoista. Pohditaan, mikä tekee paikasta turvallisen.

Mennään ulos luontoon tutkimaan ja etsitään erilaisia luonnonmateriaaleja, joista jokainen lapsi saa askarrella oman siilin ja turvapaikan siilille.
* Idea! Turvapaikkojen rakentamiseen voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja, kuten maitopurkkeja tai kananmunakennoja.

Lopuksi lapset saavat esitellä omat siilit ja niiden turvapaikat ja kertoa, mikä tekee juuri kyseisestä paikasta turvallisen. Pohditaan myös, millaisissa tilanteissa ihmiset tarvitsevat oman turvallisen paikan. Keskustellaan omasta turvallisesta paikasta.

Turvapaikat kuvataan ja kuvista tehdään päiväkodin seinälle yhteinen taideteos.
* Idea! Teemaa voidaan jatkaa ja laajentaa sadutuksella: lapset voivat kertoa siileistä ja niiden turvapaikoista tarinan, jonka aikuinen kirjaa. Valmis tarina voidaan liittää osaksi siileistä ja niiden turvapaikoista otettuja valokuvia ja liimata nämä esimerkiksi kartongille pieneksi kirjaksi.

 Turvallista tutkimista (Suurennuslasi)
Ikäryhmä: 4–6 -vuotiaat
Tavoitteet: tutkia ja tunnistaa ympäristöstä vaarallisia asioita ja ymmärtää, miksi niihin ei saa koskea. Oppia ymmärtämään turvallisen ja siistin ympäristön merkitys.
Tarvittavat välineet: Laminoitu ja kuvakorteiksi leikattu tuloste Vaaralliset esineet (Ammattilaisen oppaan Turvataidot -osan kuvatukitiedostoista). Mukana voi olla myös muita, esimerkiksi Papunetin, kuvia erilaisista luonnosta löytyvistä asioista. Pientä retkievästä kuten mehua ja keksejä.
Muuta: toteutetaan koko päivän kokonaisuutena tai jaettuna pienempiin tuokioihin.

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Pikkusisko Siilin kuvaa ja tutustutaan tähän kuuntelemalla esittely ja laulu.

Etsitään Pikkusisko Siilin Turvataidot -alueelta suurennuslasi ja luetaan siitä aukeava tarina. Tarinan pohjalta keskustellaan lasten kanssa siitä, mihin saa ja mihin ei saa koskea. Mitä voi poimia luonnosta, mikä pitää puolestaan jättää luontoon? Mitä voi tehdä, jos löytää luonnosta jotain sinne kuulumatonta?

Otetaan pienet retkieväät mukaan ja mennään ulos metsään jatkamaan tuokiota. Jos mahdollista, yksi aikuisista kulkee edellä ja heittää reitin varrelle kuvakortit luonnosta löydettävistä asioista.

Lasten tehtävänä on löytää ja kerätä kuvakortit ja lajitella ne sen perusteella, saako niihin koskea vai ei. Kun kaikki kuvat on lajiteltu, käydään yhdessä niiden pohjalta keskustelua ja pohditaan perusteluja lajittelulle. Keskustellaan myös roskaamisesta: miksi roskat on tärkeää laittaa roskakoriin? Mitä tapahtuisi, jos kaikki jättäisivät roskat luontoon?
* Idea! Vanhimpien lasten kanssa korttien lajittelua voidaan laajentaa myös ehkä -kasaan, johon lapset voivat sijoittaa ne kuvat, joista eivät ole varmoja tai joihin liittyy tiettyjä ehtoja (esimerkiksi sieniä voi poimia yhdessä sellaisen aikuisen kanssa, joka tunnistaa sienet).
Järjestetään metsässä pienet luontojuhlat ja nautitaan eväistä sekä luonnon puhtaudesta.
*  Idea! Vanhimpien lasten kanssa teemaa voidaan jatkaa alueen yhteisillä siivoustalkoilla. Siivoustalkoissa lapset ja aikuiset keräävät yhdessä turvallisesti roskia ympäristöstä aiemmin käsiteltyjen turvasääntöjen mukaisesti.

Lapsille monet tunteet ovat täysin uusia kokemuksia. Heille onkin tärkeä opettaa, että kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään ja kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta niiden vallassa tehdyt teot eivät ole. Lapsen tunnekokemusta ei tule väheksyä, vaikka reaktio olisi aikuisen näkökulmasta ylimitoitettu. Sensitiivinen aikuinen pysähtyy lapsen tunteiden äärelle ja kohtaa lapsen kanssa niin ilot kuin surut. Tunteiden nimeäminen ja niistä keskustelu sekä tunnereaktioiden aiheuttamien tuntemusten tunnistaminen kehossa opettavat lapsia tulemaan tutuksi omien tunteidensa kanssa. Moni tunne helpottuu, kun niille antaa sanan ja selityksen. Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen lisäksi on tärkeää harjoitella myös keinoja, joilla tunnetta voi purkaa niin, ettei satuta itseään tai muita.
 
Tunnerobotti (Suurennuslasi)
Ikäryhmä: 3–6 -vuotiaat
Tavoitteet: oppia tunnistamaan, nimeämään ja ilmaisemaan tunteita sekä oppia, että tunteilla on oma elämänkaarensa.
Tarvittavat välineet: Tunnerobotti (tulostettavissa MIELI ry:n sivuilta) 
Muuta: Tuokio on mahdollista toteuttaa yhdellä kertaa esimerkiksi aamupiirin aikana. Tunnerobotin voi myös tulostaa ja valmistella etukäteen. Tämän jälkeen se on oiva apulainen ryhmässä tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Mahdollista myös hyödyntää Eläinlasten Rauhametsästä Pupun alueelta löytyvää virtuaalista tunnerobottia.

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Pikkusisko Siilin kuvaa ja tutustutaan tähän kuuntelemalla laulu. Siirrytään Pupun Tunnetaidot-alueelle ja kuunnellaan Pupun tarina Tarina -symbolista. Keskustellaan lasten kanssa tunteista. Mitä tunteita Pupun tarinassa esiintyi? Mitä tunteita lapset ovat kokeneet päivän aikana ja mihin tilanteisiin ne ovat liittyneet?
Etsitään Pupun osiosta suurennuslasi ja luetaan siihen liittyvä tarina. Tämän jälkeen etsitään Pupun alueelta Tunnerobotti.
* Idea! Tunnerobotin voi myös tulostaa ja liimata esimerkiksi kenkälaatikon päälle. Tunteiden säätimet voidaan tehdä esimerkiksi vanhoista jogurttipurkin korkeista. Näin tunnerobotti kestää paremmin lasten käsittelyä ja se voidaan jättää lasten käyttöön, jotta sen avulla voidaan jatkossakin käsitellä erilaisia tunteita lasten kanssa.

Tutkitaan yhdessä lasten kanssa tunnerobottia ja sen säätimiä. Mitä tunteita robotista löytyy? Lapset pääsevät vuorotellen säätämään tunnerobotista yhtä tunnetta. Muut lapset yrittävät ilmaista säädettyä tunnetta ja sen voimakkuutta omalla äänellään ja kehollaan.

Lopuksi siirrytään aikuisen vuoroon ja johonkin positiiviseen tunteeseen kuten iloon. Aikuinen säätää Olen iloinen- nappulan voimakkuuden täysille ja kaikki yhtyvät voimakkaaseen ilon tunteeseen.

Päätetään tuokio Tunnelaululla, joka löytyy mieli.fi -sivulta Lapsen mieli -laulut tai MIELI ry:n YouTube -kanavalta nimellä Tunnelaulu.

Liikutaan ja rentoudutaan! (Pallo, Höyhen)
Ikäryhmä: 3–6 -vuotiaat
Tavoitteet: harjoitella rauhoittumista ja keskittymistä sekä oppia yhteistyötaitoja.
Tarvittavat välineet: Pupu -pöytäteatterihahmo Eläinlasten elämää -materiaalista tai pupukäsinukke. Parillinen määrä purkkeja, vähintään kuusi kappaletta, esimerkiksi pääsiäismunien yllätysten muovikuoret toimivat hyvin. Purkkeihin tehdään pieniä reikiä, jotta tuoksun voi helposti aistia. Erilaisia tuoksuja, kuten männynneulasia, kukkia tai mausteita.
Muuta: tuokio on mahdollista toteuttaa yhdessä osassa.

Toteutus
Aloitetaan tuokio pupuhipalla. Aikuisella voi olla esimerkiksi pupukäsinukke tai Eläinlasten Elämää -pöytäteatterista Pupu- hahmo, jonka avulla aikuinen kertoo lapsille leikin säännöt ja alkutarinan:
”Haluan opettaa teille hauskan puuhipan. Yksi on hippa eli Pupu ja muut leikkijät juoksevat karkuun hippaa. Puut ovat turvapaikkoja. Kun hippa saa kiinni leikkijän, hänestäkin tulee Pupu.”
Valitaan hippa eli Pupu ja leikitään hippaa. Pelataan useampi kierros, jotta muutkin halukkaat saavat aloittaa pupuna.
* Idea! Hippaa voidaan muunnella antamalla erilaisia ohjeita liikkumisen suhteen, kuten ”Liiku pomppien kuin pupu!”.

Hipan jälkeen Pupu kutsuu lapset piiriin ja haluaa esitellä lapsille toisen hauskan pelin: tuoksumuistipelin! Pupu aloittaa kertomalla lapsille pelin säännöt:
”Purkeissa on erilaisia tuoksuja ja samaa tuoksua löytyy aina kahdesta eri purkista. Löydättekö parit?”
Leikitään tuoksumuistipeliä yhdessä lasten kanssa. Vanhimpien lasten kanssa tehtävään voidaan lisätä haastetta lisäämällä purkkien määrää. Lapset voivat myös tehdä yhteistyötä tuoksujen parituksessa.
* Idea! Tuoksumuistipeli voidaan jättää lasten käyttöön. Voidaan tarkkailla, miten pitkään tuoksut säilyvät purkeissa.

Kaveritaidoilla tarkoitetaan sosiaalisia taitoja eli taitoja, joita tarvitsemme, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutus ja yhteyden kokeminen muihin on lapsen kehittymisen kannalta tärkeää. Suhteet muihin lapsiin ovat välttämättömiä pienestä pitäen, tosin lapsi tarvitsee suhteen luomiseen aikuisen apua. Hyväntahtoisella vuorovaikutuksella aikuiset mallintavat tapoja ilmaista kiintymystä, empatiaa ja rakentavaa yhdessäoloa.

Yksi perustarpeistamme on kokea yhteenkuuluvuutta ja sosiaalinen tukiverkosto onkin tärkeä mielenterveyden suojatekijä. Kyky muodostaa ja ylläpitää myönteisiä vertaissuhteita on mielenterveyden kannalta keskeinen varhaiskasvatuksessa opittava taito.

Aitotaito (Suurennuslasi, sulka)
Ikäryhmä: 5–6 -vuotiaat
Tavoitteet: hyväksyä erilaisuutta sekä kehittyä kaveritaidoissa ja itsetuntemuksessa.
Tarvittavat välineet: Pensseleitä
Muuta: tuokio on mahdollista toteuttaa yhdessä osassa.

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Suden ja Peuran kuvia ja tutustutaan heihin kuuntelemalla esittelyt ja laulut. Keskitytään erityisesti kuuntelemaan laulujen sanoja ja keskustellaan lasten kanssa Peurasta ja Sudesta. Mitä yhteistä heillä on? Entä millä tavoin hahmot eroavat toisistaan? Keskustellaan lasten kanssa myös siitä, ovatko jotkin luonteenpiirteet tai taidot muita parempia. Todetaan, että erilaisuus on rikkaus ja kaikenlaisia tarvitaan.

Leikitään lasten kanssa Aitotaito-leikkiä. Lapset istuvat piirissä ja jokainen lapsi saa vuorollaan opettaa muille jonkin osaamansa taidon kuten hypyn tai laulun. Lapsi sanoo muille: ”Tämä on minun aitotaitoni!”. Muut lapset toistavat aitotaidon.

Lopuksi jaetaan lapset pareiksi ja laitetaan taustalle rauhallista musiikkia soimaan. Molemmat saavat vuorollaan pötkötellä tai istua haluamassaan asennossa, kun toinen maalaa pensselillä kuvioita parin selkään.

Päätetään tuokio keskustelemalla siitä, miltä kosketus tuntui ja miltä tuntui maalata. Miksi kosketus ja koskettaminen tuntuvat eri ihmisistä erilaisilta ja onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa kokea asiat?
* Idea! Aikuinen esittää erilaisia väittämiä, kuten maalaaminen oli hauskaa tai kosketus tuntui mukavalta, ja lapset saavat näyttää peukulla (ylös, alas, vaaka) mielipiteensä väittämään.

Majan rakennus (Käpy)
Ikäryhmä: 3–6 -vuotiaat
Tavoitteet: harjoitella yhteistyötaitoja, vahvistaa ryhmähenkeä ja oppia huomioimaan muita.
Tarvittavat materiaalit: Kaikenlaisia tarvikkeita majan rakentamiseen. Sisätiloissa esimerkiksi patjoja ja tyynyjä, ulkona metsässä keppejä ja muita luonnonmateriaaleja.
Muuta: tuokio on mahdollista toteuttaa yhdessä osassa.

Toteutus
Tutustutaan Eläinlasten Rauhametsä -alustalla Peuran ja Suden alueeseen. Voidaan etsiä ja availla erilaisia symboleja ja tutkia niiden sisältöjä. Pohditaan, miksi Peuralla ja Sudella on erilaisia tehtäviä eri symboleissa ja miksi Peura ja Susi haluavat erilaisia asioita. Keskustellaan lasten kanssa omista lempipuuhista, ja jokainen saa kertoa ainakin yhden lempipuuhan!

Aikuinen johdattelee keskustelua päiväkotiympäristöön ja kaveritaitoihin: mitä voidaan tehdä, jos ihmiset haluavat esimerkiksi leikissä toimia eri tavoin? Voiko leikissä olla vaan yksi päättäjä vai onko mahdollista leikkiä siten, että kaikki tulisi huomioiduksi leikissä?
* Idea! Tämän aiheen äärelle johdatuksena toimii hyvin Eläinlasten Rauhametsän Kaveritaidot -alueella Peuran pallo-symboli ja sen tarina.

Opettaja ehdottaa lapsille yhteistyöharjoitusta, yhteistä majan rakentamista! Majan pitäisi olla sellainen, jonne kaikki mahtuvat ja jossa kaikilla on hyvä olla. Ennen majan rakentamisen aloittamista pohditaan yhdessä, millainen on hyvä maja ja miten sellaisen voisi rakentaa saatavilla olevilla materiaaleilla. Aikuinen huomioi, että mahdollisimman moni lapsi saa kommentoida majan rakentamista. Sovitaan myös yhteiset säännöt, kuten kaikkien ideat ovat tärkeitä, rakennetaan yhdessä, odotetaan omaa vuoroa jne.

Aloitetaan majan rakentaminen siten, että jokainen saa vuorollaan asettaa majaan materiaaleja. Aikuinen varmistaa, että kaikki saavat osallistua ja että kaikkien ehdotuksia kuunnellaan.

Kun maja on valmis, mennään yhdessä majaan ja ihaillaan yhteistä tuotosta. Taustalle voidaan laittaa rauhallista musiikkia soimaan ja rentoutua hetkeksi oman hengityksen äärellä. 

Selviytymistaidot lisäävät mielen joustavuutta ja auttavat pärjäämään elämän huolissa ja kriiseissä. Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista. Se vaihtelee eri elämäntilanteissa ja ilmenee arjessa kohtuullisena pärjäävyytenä haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja ympäristön kanssa ja on osa mielenterveyttä. Näitä resilienssin taitoja aikuisten on opetettava lapsille.

Voimakivet (Suurennuslasi, Tarina)
Ikäryhmä: 4–6 -vuotiaat
Tavoitteet: oppia, miksi tervehtiminen on tärkeää ja harjoitella erilaisin tavoin tervehtimistä. Vahvistaa rohkeutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta.
Tarvittavat välineet: Eläinlasten elämää -pöytäteatterihahmo Hiiri tai Hiiri käsinukke, hileitä, maalia ja muita koristeita.
Muuta: Kokonaisuus on suunniteltu jaettavaksi pienempiin tuokioihin, joita voidaan toteuttaa useamman päivän aikana.

Toteutus
Avataan Eläinlasten Rauhametsä -alustalta Tutustu Eläinlapsiin -alue. Painetaan Hiiren kuvaa ja tutustutaan tähän kuuntelemalla esittely ja laulu.

Opettaja esittää pienen pöytäteatteriesityksen Hiirellä. Hiiri on juuri muuttanut maahan. Hän haluaisi saada uusia ystäviä, mutta hän puhuu eri kieltä, piip-piip -kieltä, eikä hän uskalla aloittaa uusiin ystäviin tutustumista. Hiirellä on oma tapansa tervehtiä: hän avaa sormet haralleen korvien vieressä ja sanoo ”Tumbertök”. Hiiri kysyy lapsilta piip-piip-kielellä, haluaisivatko lapset opettaa Hiirelle erilaisia tervehtimisen tapoja. Lapset saavat kukin vuorollaan sanoa tai esittää erilaisen tavan tervehtiä. Tervehtiminen voi tapahtua eri kielillä tai erilaisilla eleillä ja muut ryhmästä imitoivat tervehdystä.
* Idea! Kirjoitetaan isolle kartongille kaikki erilaiset sanat, joilla ryhmässä tervehditään ja laitetaan sanat näkyville esimerkiksi ulko-oveen. Tervehdyksen viereen voidaan lisätä kunkin maan lippu.

Palataan Eläinlasten Rauhametsään Selviytymistaidot -alueelle ja kuunnellaan Tarina -symbolista Hiiren tarina ja kertomus voimakivestä. Keskustellaan lasten kanssa: Miksihän kivi on niin tärkeä Hiirelle? Mitä voimaa kivestä voi saada?

Mennään ulos luontoon ja etsitään omat voimakivet. Jokainen lapsi saa valita luonnosta itselleen mieluisimman voimakiven.

Koristellaan omat voimakivet, kukin haluamallaan tavalla.

Lopuksi lapset saavat esitellä oman voimakivensä ja kertoa, millaista voimaa se voisi antaa. Pohditaan myös, millaisissa tilanteissa rohkeutta tarvitaan ja millaisista asioista sitä saadaan.

Vikkelät jalat
Ikäryhmä: 2–4 -vuotiaat
Tavoitteet: purkaa ja säädellä energiaa ja harjoitella yksinkertaista selviytymiskeinoa (rauhoittumista fyysisen rasituksen jälkeen).
Muuta: kyseessä on nopea ja helppo harjoitus esimerkiksi aamupiiriin.

Toteutus
Aloitetaan tutustumalla Hiireen lukemalla alkutarina:
” Hiirellä on vikkelät jalat. Kun Hiirtä jännittää tai mahassa kuplii ilo, silloin Hiiren jalat alkavat vipeltää. Hiiri on kehitellyt itselleen hauskan leikin, jossa jalat saavat vipeltää itsensä väsyneiksi. Sen jälkeen on jotenkin levollisempi mieli jännittävissäkin paikoissa. Hiiri haluaa opettaa tämän leikin myös muille Eläinlapsille.”

Leikitään Hiiren Vikkelät jalat -leikkiä lasten kanssa ohjeiden mukaan:
” Ensin juostaan paikallaan vikkelästi. Yritetään juosta lujaa liikkumatta silti eteenpäin. Sitten mennään selälleen jalat taivasta kohden. Juostaan ”ilmassa” niin vikkelästi kuin pystytään. Lopuksi noustaan seisomaan ja nostetaan polvia ripeästi ylös ja alas. Tehdään liikkeet uudelleen. Lopuksi maataan rauhassa selällään ja hengitellään.”

Kuvitus: Ari Vannas

Tekninen toteutus: Tuomo Naskali

Idea ja sisältö: Susanne Peltoniemi, Satu Ounila, Riikka Nurmi, Tuomas Katila ja Minna Lindström

Laulujen sävellys: Marja Snellman-Aittola (eläinlaulut) ja Satu Ounila (Juhlalaulu)

Laulujen sanat: Satu Ounila

Laulujen sovitus, laulu ja tuotanto: Kati Mäkelä-Niemi