Mielen hyvinvoinnin ulottuvuudet urheilussa
Valmentajalla on mahdollisuus tukea nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Nuori mieli urheilussa -toimintatapojen taustalla on kuusi tärkeää ulottuvuutta.
Nuori mieli urheilussa -toimintatavat tukeutuvat viiteen ulottuvuuteen Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoriassa sekä turvalliseen toimintaympäristöön. Näitä voidaan kuvata purjevene-metaforalla. Hyödyntämällä teorian pohjalta luotuja Nuori mieli urheilussa -toimintatapoja, voit valmentajana vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja kasvun mahdollisuuksia valmennuksessa.
PERMA-hyvinvointiteorian viisi ulottuvuutta ovat
- myönteisyys (Positive emotions)
- läsnäolo ja uppoutuminen (Engagement)
- ihmissuhteet ja vuorovaikutus (Relationships)
- merkityksellisyys (Meaning)
- aikaansaaminen (Accomplishment)
Ehjä vene on turvallinen
Turvallinen toimintaympäristö, positiiviset ihmissuhteet sekä aikaansaamisen kokemukset luovat yhdessä toiminnalle vakaat lähtökohdat.
Valmentajien, seuratoimijoiden ja muiden urheilussa vaikuttavien tahojen ensimmäinen tehtävä on luoda nuorille urheilijoille psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Tämä tarkoittaa kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä vapaata ympäristöä, joka muodostaa vakaan pohjan urheilijana ja ihmisenä kasvamiselle ja kehittymiselle.
Kaikkien toiminnassa mukana olevien tahojen on hyvä olla tietoisia yhteisistä pelisäännöistä eli millaista käytöstä ja toisten huomioon ottamista heiltä odotetaan.
Myrskyissä ja karikoissa selviytymiseen tarvitaan positiivisia ihmissuhteita eli kanssamatkustajien – etenkin turvallisten aikuisten – tukea. Myös ryhmätyötaidot, erilaisuuden arvostaminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot joustavoittavat yhteistä matkantekoa.
Aikaansaamisen kokemukset vahvistavat osaltaan selviytymiskykyä.
Kokemukset kasvattavat pystyvyyden tunnetta, omanarvontuntoa sekä itsensä tärkeäksi kokemista, eli luottamusta siihen, että tiukoistakin paikoista on mahdollista selvitä.
Tuulta purjeisiin – kasvun mahdollisuudet
Mitä useampi vahva purje urheilijalla on käytössään, sitä palkitsevampaa ja mukavampaa on matkanteko. Vahvat purjeet auttavat myös muuttamaan suuntaa ketterästi ja joustavasti olosuhteiden muuttuessa. Purjeina toimivat läsnäolo ja uppoutuminen, myönteisyys sekä merkityksellisyys.
Nuoren urheilijan on hyvä oppia keskittymään pitkäjänteiseen harjoitteluun, rauhoittamaan itsensä stressaavissa tilanteissa sekä elämään hetkessä.
Mitä paremmin nämä läsnäolon ja uppoutumisen taidot ovat hallussa, sitä useammin hän pääsee nauttimaan hyvinvointia ja merkityksellistä elämää tuottavasta flow-tilasta – tilasta, jolloin tuuli ottaa toden teolla purjeisiin ja kaikki sujuu kuin itsestään.
Toisena vahvana purjeena toimivat myönteisyys sekä taito pysähtyä onnellisten hetkien äärelle; taito tuntea ja osoittaa kiitollisuutta sekä vahvistaa myönteisiä tunteita.
Kolmantena purjeena toimii merkityksellisyys eli kokemus siitä, että omalla toiminnalla on selkeä suunta.
Merkityksellisyys on vahvasti läsnä nuoren urheilijan elämässä, kun hän pääsee hyödyntämään ja kehittämään omia ydinvahvuuksiaan ja vaikuttamaan omaan harjoitteluunsa. Merkityksen kautta saadaan myös voimaa jatkaa yrittämistä vaikeuksien keskellä sekä palaamaan takaiskujen jälkeen entistä vahvempana.
Videot mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksista
Jokaisesta kuudesta mielen hyvinvoinnin ulottuvuudesta on tehty 4-6 minuutin mittainen video. Videot ovat soittolistana MIELI ry:n YouTube-kanavalla.
Valmentaja: Lähde liikkeelle pienin askelin
Nuoren urheilijan mielen hyvinvoinnin tukemisessa voi lähteä liikkeelle pienin, arkisin askelin. Usein riittää jo kiinnostus ja läsnäolo keskusteluhetkessä.
- Kysyminen ja asian puheeksi ottaminen viestivät välittämisestä ja luovat turvallisuutta.
- Kuulluksi tuleminen ja henkilökohtainen huomio ovat valmennettavalle merkityksellisiä.
Mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksien tsekkauslista
Hyödynnä PERMA-hyvinvointiteorian jäsennystä harjoituksen ja kausisuunnittelun tsekkauslistana.
- Onko valmennettavillani turvallinen treeniympäristö? Tietävätkö he, millaista käytöstä ja toisten huomioimista heiltä odotetaan?
- Olenko turvallinen aikuinen, jonka luokse on helppo tulla keskustelemaan ja jakamaan huolia? Osaavatko valmennettavani toimia yhdessä ryhmänä, erilaisuutta ymmärtäen ja arvostaen?
- Vahvistanko valmennettavieni aikaansaamisen kokemuksia ja pystyvyyden tunnetta myönteisellä palautteella, tuella ja kannustuksella?
- Pääsevätkö valmennettavani nauttimaan harjoituksissa virtaavasta flow-tilasta ja oppimisen kokemuksista? Edesautanko harjoitteluun uppoutumista hyvin suunnitelluilla harjoitteilla ja välttämällä turhia pysäytyksiä?
- Osoitanko valmennettavilleni arvostusta ja kiitollisuutta yhteisestä toiminnasta? Osaammeko yhdessä tehdä näkyväksi onnistumisia sekä vahvistaa myönteistä ajattelua ja itsemyötätuntoa?
- Onko valmennettavillani selvä ymmärrys yhteisistä tavoitteistamme? Pääsevätkö he hyödyntämään vahvuuksiaan ja osallistumaan heitä koskeviin päätöksiin?
Lisälukemista
Kaufman, Scott (2020): Transcend – The New Science of Self-Actualization.
Seligman, Martin (2011): Flourish – A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.
Avola, Pauliina & Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja.
Csikszentmihalyi, Mihaly (2005): Flow: Elämän virta – Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu.
Rovio, Esa, Taru Lintunen & Olli Salmi (toim.) (2009): Ryhmäilmiöt liikunnassa.
Dweck, Carol (2017): Mindset – Updated edition: Changing The Way You think To Fulfil Your Potential.
Forsblom, Kim (2020): Kilpailukauden aikaiset kollektiiviset tavoitteet ja tavoitteenasettelu naisten SM-tason palloilujoukkueissa.
Tur-Porcar, Ana & Domingo Ribeiro-Soriano (2020): The Role of Emotions and Motivations in Sport Organizations. Frontiers in Psychology 11 May 2020.
Olympiakomitea, vastuullisuus