Media ja mielenterveys perhearjessa
Perheissä on tärkeää sopia yhteiset säännöt digitaalisten laitteiden käytölle. Selkeät rutiinit median käyttöön liittyen vahvistavat keskinäistä vuorovaikutusta ja tuovat tilaa palautumiselle.
Perheissä on tärkeää sopia yhteiset säännöt digitaalisten laitteiden käytölle. Selkeät rutiinit median käyttöön liittyen vahvistavat keskinäistä vuorovaikutusta ja tuovat tilaa palautumiselle.
Digitaaliset laitteet ja media ovat kiinteä osa arkea, mukaan lukien perhe-elämää. Uutiset, sosiaalinen media, suoratoistopalvelut sekä erilaiset sovellukset täyttävät niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin vapaa-aikaa. Mukanaan ne tuovat viihdettä, tietoa ja vuorovaikutusta. Samalla ne vaikuttavat perheen vuorovaikutukseen, ajankäyttöön ja ennen kaikkea jokaisen perheenjäsenen mielenterveyteen.
Median käytön vaikutukset näkyvät usein arjessa huomaamattomasti. Ruudut valtaavat helposti hetket, jotka voisivat olla yhteisiä: ruokailut, iltatoimet tai vapaa keskustelu saattavat jäädä taka-alalle, kun huomio kiinnittyy puhelimeen tai televisioon. Myös uni voi jäädä vähemmälle, kun syötteen selaaminen venyttää iltaa. Ruutuajan ongelma ei liity pelkästään siihen, miten aikaa vietetään laitteella, vaan etenkin siihen, mitä se syrjäyttää.
Median käytöstä tarvitaan yhteiset pelisäännöt
Aikuisten esimerkki on tärkeä osa perheen mediakulttuuria. Kun vanhemmat itse pysähtyvät tarkastelemaan omaa ruutuaikaansa ja suhdettaan mediaan, voidaan rakentaa pohja yhteisille pelisäännöille. Lapsille ja nuorille ei riitä pelkkä kielto tai rajoitus – he tarvitsevat keskustelua, kuuntelua ja turvallista tilaa pohtia median herättämiä tunteita. On erityisen tärkeää, että vanhemmat pysyvät kiinnostuneina siitä, millaisia sisältöjä perheessä kulutetaan, millaisia kanavia seurataan ja millaisia kokemuksia niihin liittyy.
Perheessä tulisi sopia selkeitä, mutta joustavia rutiineja mediaan liittyen. Esimerkiksi yhteiset ruokahetket ilman puhelimia, ruutuajan rajaaminen ennen nukkumaanmenoa tai tietyt ajat päivästä, jolloin kaikki ovat ”offline”, vahvistavat perheen vuorovaikutusta ja tuoda tilaa palautumiselle. Samalla on tärkeää huomioida jokaisen perheenjäsenen yksilölliset tarpeet ja ikätaso – se mikä toimii aikuiselle, ei välttämättä sovi lapselle, ja toisin päin.
Joskus mediaan liittyvät ilmiöt voivat herättää huolta. Sosiaalinen vertailu, haitalliset sisällöt tai jatkuva saatavilla olo voivat lisätä stressiä tai ahdistusta. Lapsi saattaa altistua sisällöille, joita hän ei vielä ymmärrä, tai jäädä yksin huolien kanssa. Aikuisen on hyvä olla herkkä tällaisille signaaleille ja tarjota aikaa ja tilaa keskustelulle. Myös tilanteet, joissa media häiritsee perheenjäsenten keskittymistä, vuorovaikutusta tai mielialaa, ovat hetkiä, jolloin pysähtyminen on tarpeen.
Kansalliset suositukset älypuhelimien käytölle
- Alle 2-vuotiaille ei älylaitteita lainkaan.
- Pienen lapsen ollessa hereillä myös aikuisten on syytä välttää älypuhelimien käyttöä.
- Pienten lasten kiukkua rauhoitetaan muilla keinoilla kuin älylaitteilla.
- 2–6-vuotiaille ruutuaikaa korkeintaan yksi tunti päivässä. Sisällön tulisi olla lapsen ikätasolle sopivaa.
- Nukkumaan mennään ilman älypuhelinta.
- Koko perheen älypuhelimet kootaan illalla yhteiseen puhelinparkkiin, jolloin vanhemmat toimivat lapsilleen esimerkkinä. Puhelimet ladataan valvotusti päiväsaikaan.
- Älypuhelimet laitetaan pois näkyvistä, kun tehdään läksyjä tai ollaan perheen tai kavereiden kanssa.
- Älypuhelimen hankintaa lapsille on syytä lykätä ainakin yläkouluikään ja some-alustojen käyttöä 15–16 vuoden ikään.
- Nuoret ja aikuisetkin viettävät älypuhelimilla korkeintaan 2–3 tuntia päivässä.
- Myös älypuhelimet toistuvaa avaamista on syytä välttää, sillä jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja.
- Vanhemmat osoittavat omalla käyttäymisellään suhtautumista älypuhelimeen.
- Kun ollaan yhdessä, ollaan ilman puhelimia.