Odotusaika

Lapsen mielen hyvinvointi alkaa rakentua jo ennen syntymää. Vanhemman mielikuvat vauvasta, vanhemmuudesta ja muuttuvasta arjesta ennakoivat lapsen ja vanhemman välisen suhteen muodostumista. Vanhemman fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi heijastuu lapseen jo odotusaikana.

Vauva oppii tuntemaan kodin tuttuja ääniä kuten puhetta, hyräilyä tai sisarusten leikkejä jo odotusaikana. Vauvaan on hyvä luoda kontaktia tavallisissa arjen tilanteissa. Se tuottaa yhteistä iloa ja merkityksiä niin siinä hetkessä kuin myöhemminkin. Vauva tunnistaa syntymän jälkeen kohtuun kuulemiansa lauluja tai rauhoittuu tuttuun ääneen. Kun vauvalle jutellaan säännöllisesti tai vaikka luetaan ja loruillaan, hän on luontevalla tavalla osa arkea ja perheen elämää jo ennen syntymäänsä. Tämä tukee valmistautumista siihen vaiheeseen, kun vauva on syntynyt.

On tärkeää, että vanhempi tiedostaa odotusaikana sekä vauvaan että muuttuvaan arkeen liittyviä mielikuviaan, koska ne ovat usein pysyviä. Mielikuvat voivat olla realistisia käsityksiä vauvan hoidosta ja vauva-arjesta. Mielikuvat voivat olla myös ruusunpunaisia tai huolien sävyttämiä. Jokainen voi löytää oman tapansa olla vanhempi omalle lapselleen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Mielikuvaa vauva-arjesta ei kannata rakentaa somessa esiintyvien täydellistä vanhemmuutta ja arkea kuvaavien kertomusten varaan, sillä ne kertovat harvoin todellisesta vauva-arjesta. Vauva tarvitsee vanhemman, joka voi riittävän hyvin. Vanhempi puolestaan tarvitsee muuttuvassa elämäntilanteessa rinnalla kulkijan ja riittävän tukiverkoston jakaakseen sekä onnen hetket että tilanteet, joissa jaksamista koetellaan.