Siirry sisältöön

Mielenterveyden käsi

Alta saat ladattua mielenterveyden käden. Löydät linkin takaa myös vinkkejä sen käyttämiseksi vanhempainillassa ja arjen yhteisissä loruhetkissä.

Yhteinen loruhetki arjessa vahvistaa muun muassa lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, ryhmän yhteenkuuluvuutta sekä rikastaa lapsen kielen kehitystä. Ennen kaikkea se tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen iloon.

Kun lorut tulevat tutuiksi, lorutella voi missä vain. Sohvalla, sylissä, nukkumaan mennessä, aamulla herätessä, iltapalalla, eteisessä pukeutuessa, matkalla päiväkotiin tai leikkipuistoon, keinussa, tanssiessa, maalatessa.

Lapsi nauttii sanojen rytmistä ja oppii nopeasti lorut ulkoa. Mielenterveyden käden lorut sisältävät tärkeitä viestejä arkitilanteisiin niin aikuiselle kuin lapselle. Ne sopivat käytettäväksi sellaisenaan, jos Mielenterveyden käsi on vaikkapa jääkaapin ovessa tai päiväkodin seinällä. Voit hieroa lapsen sormet ja lorutella samalla jokaiselle sormelle oman lorun. Loruja voi myös ”kuvittaa” lapsen selkään. Tästä voit napata muutaman leikkivinkin jokaiseen loruun:

Uni ja lepo

Silittele lasta nukkumaan mennessä rauhallisesti lorun säkeiden tahtiin päästä varpaisiin. Lopuksi voit sipaista hellästi lasta poskesta, nenän päästä tai suukottaa lasta.

Ravinto ja ruokailu

Päiväkodissa voidaan yhdessä lausua lorun sanat esim. piirissä ennen ruokailemista. Lorun tahtiin voi vaikka taputtaa käsiä yhteen tai vatsaan ja lopussa nostaa kädet ilmaan! Kotona loru sopii hyvin vaikkapa siihen, kun asetutaan yhdessä pöydän ympärille. Sen voi lausua pitäen toinen toista kädestä kiinni yhdessä käsiä heilutellen ja lopussa ilmaan nostaen ennen kuin tartutaan haarukkaan ja veitseen.

Tunteet ja yhdessäolo

Loru sopii hyvin yhteiseen tuokioon, jossa jutellaan erilaisista tunteista. Se sopii mainiosti tilanteeseen, jossa lapsi ja aikuinen ovat käyneet yhdessä läpi isoja tunteita (esim. on tullut iso kiukku tai harmi, pelottanut tai jaettu tärkeitä ilon hetkiä). Ihanin paikka lorutteluun on aikuisen syli niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Lorutellessa voi samalla silittää lasta esim. varvas tai sormi kerrallaan, keinutella lasta ja lopussa halata lämpimästi.

Liikkuminen

Loru inspiroi liikkumaan! Marssimaan, hyppimään, taputtamaan, tanssimaan! Ehkäpä myös laittamaan kädet kiikareiksi silmien eteen ja kurkistelemaan eteen, taakse, sivuille, ylös ja alaspäin.

Leikki ja luovuus

Loru sopii leikkituokion alkuun tai loppuun. Se rohkaisee kaikenlaiseen leikkiin ja luovuuteen. Lapsen silittelyllä aikuinen voi viestiä kiireettömyydestä.

Käsi-värityskuva

Piirrä lapsen käsi paperille, tehkää jokaiselle sormelle omat kasvot, kuvan voi halutessaan värittää.

Musiikin käyttö

Laita soimaan rentouttavaa musiikkia taustalle. Näytä lapselle mallia, kuinka hierotaan oma käsi (sormet yksitellen ja lopuksi kämmen) . Voitte hieroa myös toinen toisenne käsiä sormi kerrallaan.

Liikunta

Lisätkää hauskoja liikuntahetkiä arjen tilanteisiin: siirrytään pomppien hammaspesulle, mennään pukemaan takaperin. Voit olla vaikkapa heppa, jolla lapsi ratsastaa käsien pesulle. Tehkää olohuoneeseen jumpparata. Kiipeilkää ulkona leikkipuistossa tai metsässä tai roikkukaa eri tavoin.  

Tunteet

Lukekaa kirjoja sohvalla tai vaikka lukumajassa, keskustelkaa kirjan kuvista ja lapsen ajatuksista, käykää tunteita läpi esim. kirjan henkilöiden avulla.

Pitäkää hassutteluhetkiä, tehkää esimerkiksi hassuja ilmeitä .

Esitelkää Mielenterveyden käsi -juliste. Kertokaa myös mitä mielenterveys on, ja että mielenterveyttä voi vahvistaa pienillä arkisilla teoilla ja valinnoilla: ”Mielenterveys auttaa tekemään arjesta sujuvaa. Tasapainoisessa arjessa Mielenterveyden käden eri osa-alueet ovat sopusoinnussa keskenään.” 

Vanhempainiltamateriaalin avulla vanhemmat asettuvat lapsensa asemaan ja tarkastelevat sitä, miten Mielenterveyden käden eri osa-alueet näyttäytyvät oman lapsen arjessa ja miten osa-alueiden riittävän hyvästä toteutumisesta voisi huolehtia, ja miten vanhempi voi olla tässä tukena. 

Jakakaa vanhemmat pienryhmiin. Mikäli osallistujia on vähän, jakakaa osallistujat pareiksi tai käykää yhteinen keskustelu koko ryhmän kanssa. Antakaa jokaiselle pienryhmälle / parille Mielenterveydenkäsi-juliste tai A4 koossa tulostettu versio.

Tehtävän anto: Ohjatkaa vanhemmat keskustelemaan annettujen apukysymysten avulla Mielenterveyden käden eri osa-alueiden merkityksestä sekä siitä, miten eri osa-alueet toteutuvat lapsen / perheen arjessa. Vanhemmat voivat kuvata tilannetta asteikolla 1-5 tai väreillä (vihreä = kunnossa, keltainen = osittain kunnossa / tyydyttävä, punainen = kaipaa muutosta). Ohjatkaa vanhempia jakamaan omakohtaisia kokemuksia lapsen / perheen arjesta sekä hyväksi koettuja käytännönratkaisuja ja vinkkejä. Korostakaa yhteisen keskustelun tarjoavan vanhemmille vertaistukea. Kokemus kuulluksi tulemisesta tukee vanhemmuutta ja jaksamista.  

Apukysymykset:

Uni ja lepo: Mitkä asiat tukevat lapsen riittävää unta ja lepoa (kesto ja laatu)?  Miten sisällyttää lapsen päivään hetkiä, jossa voi pysähtyä, rentoutua ja rauhoittua?  

Ravinto ja ruokailu: Millaisia ruokailuhetkenne ovat? Syöttekö yhdessä vaihtaen päivän kuulumisia? Ovatko ruokailuhetket rauhallisia ja kiireettömiä? Millaiset ravitsemustottumukset tukevat perheenne jaksamista ja hyvinvointia?  

Ihmissuhteet ja tunteet: Millaisia tunteita; myönteisiä ja haastavia, olette päivän aikana kokeneet lapsenne kanssa? (Mitä ajatuksia nämä tunteet ovat herättäneet?) Mikä on tuottanut tänään teille perheenä iloa? Mitä mukavaa olette kokeneet tänään muiden kuin oman perheenne kanssa? Miten tunteet ovat välittyneet toisillenne? Kenen kanssa olette voineet jakaa näitä tunteita (turvaverkko; arjen lähiympäristö, ystävät, läheiset)? Millainen yhdessä olo teistä perheenä mukavaa? 

Liikkuminen ja kehon kuuntelu: Millaisesta liikkumisesta arjessa tulee hyvä mieli ja olo? Millaisin keinoilla rauhoitatte kehonne ja mielenne?  

Vapaa-aika ja luovuus: Millainen tekeminen vie ajatukset irti arjesta? Millainen tekeminen lapsestasi olisi mukavaa sinun kanssasi? Millaiset vapaa-ajan toiminnot tukevat jaksamista ja hyvää mieltä?

Arvot ja arjen rytmi: Mitkä asiat ovat sinulle/ teille elämässä tärkeitä? Entä lapsellesi? Millaiset arjessa toistuvat asiat sujuvoittavat arkeanne?  

PIENRYHMÄ- / PARIKESKUSTELUIDEN PURKU:

Ohjatkaa vanhempia nostamaan esiin lapsen ikään ja kehitysvaiheeseen liittyviä piirteitä Mielenterveyden käden eri osa-alueiden osalta.  Ohjatkaa vanhempia kertomaan käytännönvinkkejä siitä, miten aikuinen voi huolehtia, että lapsen Mielenterveyden käden eri osa-alueet ovat riittävän hyvässä tasapainossa.  

Hyvän mielen vanhemmuus -juliste

Vanhemmuus edellyttää monenlaisia taitoja ja tietoa. Hyvät vanhemmuustaidot tukevat vanhemman jaksamista sekä mahdollistavat lapsen tasapainoisen kehityksen.

Esitelkää Hyvän mielen vanhemmuus -juliste. Julisteen avulla voi tarkastella sekä arjessa tarvittavia vanhemmuustaitoja että mielenterveystaitoja. Vanhemmuus- ja mielenterveystaidot auttavat luomaan arjesta toimivaa. Yhteisen keskustelun ja vertaistuen avulla voidaan tukea vanhemmuutta, vanhemman jaksamista ja koko perheen hyvinvointia, sekä auttaa vanhempaa tunnistamaan omia, lapsensa ja perheensä vahvuuksia.  

Jakakaa vanhemmat pareihin, pienryhmiin tai käykää yhteistä keskustelua koko ryhmän kanssa.  

Antakaa jokaiselle pienryhmälle / parille Hyvän mielen vanhemmuus -juliste tai A4 koossa tulostettu versio (tulosta täältä: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/hyvan-mielen-vanhemmuus-juliste/ )

Ohjatkaa vanhemmat keskustelemaan vanhemmuudesta ja arjen tilanteista alla olevien kysymysten avulla. 

Millaisia tietoja ja taitoja ajattelet, että vanhempana tarvitsee? Mainitse 3-5 keskeisintä asiaa tai ajatusta. Teamsissa ajatukset voisi kirjata esim. keskustelukentälle.  

Rakkautta ja tunnetaitoja: Kokemus rakastetuksi tulemisesta on lapselle välttämätön. Millä tavalla juuri sinun lapsesi haluaa tulla rakastetuksi? (Muista; se ei ole materiaa, vaan arkista huolenpitoa, hellyyttä ja hoivaa, sanat ja teot). Lapsen pitää kuulla olevansa rakas, hurjan tärkeä, parasta maailmassa.  

Ideat arkeen: piirrä lapsen selkään kuvia, joita hän voi arvata, halihippa (halaamalla voi pelastaa kiinni jääneen), lukuhetki lukumajassa (peitä pöytä kankaalla, menkää lukumajaan taskulampun kanssa lukemaan)  

Tunnetaidot: Millaisia tunteita perheessäni saa näyttää? Miten autat lasta käsittelemään tunteitaan? Miten sinä autat lastasi kohtaamaan erilaisia tunteita? Miten sinä autat lasta käsittelemään pettymyksen ja surun tunteita? Miten vahvistat myönteisiä tunteita (ilo, onnellisuus, kiitollisuus, tyytyväisyys)? Tunteiden maailmanpyörä konkreettisena apuvälineenä. Tunteiden maailmanpyörä -juliste neuvolaan ja varhaiskasvatukseen – MIELI ry.

Ideat arkeen: Tunnerobotti (askarrelkaa oma tunnerobotti, Tunnerobotti lapsille – MIELI ry)  

Kuuntelua ja kohtaamista: Miten osoitan lapselleni, että kuuntelen häntä, Miten tunnistan lapseni tarpeet ja vastaan niihin? Millaisia tarpeita lapsellani on? Millaisiin tarpeisiin vanhemman on helppo vastata? Milloin olet viimeksi kuunnellut lastasi? Miten osoitat lapsellesi, että kuuntelet juuri häntä? (lapsen tasolle meneminen, kännykkä pois, katsekontakti). Ja että olet aidosti kiinnostunut lapsen kertomasta. 

Ideat arkeen: Viettäkää kuunteluhetkiä (TV, ym laitteet kiinni, istutaan mukavasti sohvalla ja kuunnellaan perheenjäseniä vuorotellen), toiveiden päivä: jokainen vuorollaan kertoo toiveiden päivänsä ja se toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, edes 1 asia)  

Vahvuuksien näkeminen: Millaisia vahvuuksia sinun mielestäsi lapsellasi on kotona, päiväkodissa/ koulussa? Asioita, jotka sujuvat ilman suurempia ponnisteluja. Missä hän on hyvä? Ominaisuus, kokemuksia ja taitoja ja yksilön ulkoisia tekijöitä. Millaisten tekojen ja sanojen avulla vahvistat lapsesi vahvuuksia arjessa? Miten annat myönteistä palautetta lapsen vahvuuksista arjessa? Miten lapsesi voi hyödyntää vahvuuksiaan teidän arjessanne? Mitkä ovat sinun vahvuutesi vanhempana?  

Ideat arkeen: Meidän perheen vahvuustähdet esim. jääkaapin oveen. (Tehdään jokaiselle oma tähti pahvista, sakaroihin kirjoitetaan kunkin vahvuudet näkyville, keskelle voi liimata vaikka valokuvan henkilöstä). Tutkitaan vahvuuksia ja sanoitetaan ääneen, kun vahvuus näkyy käytännössä.  

Turvallisuutta ja rajoja: Miten luon lapselleni turvallisen olon? Millaisia rajoja hän tarvitsee? Millaiset rajat ohjaavat lapsen käyttäytymistä toivotunlaiseen suuntaan? Miten rajat ohjaavat toimintaa? Miten rajat luovat turvallista kasvua ja kehitystä? Millaisten rajojen asettaminen on helppoa/ vaikeaa?  Miten vahvistan lapseni myönteistä käytöstä? Miten rajat ja säännöt on sovittu lapsen kanssa ja selitetty ne selkeästi lapsille esim. kuvilla?  

Ideat arkeen: Meidän perheen säännöt kuvilla.  

Toimiva arki: Millaiset tukevat arkenne sujuvuutta ja jaksamistanne? Mistä saamme hyvää mieltä ja oloa? Mitä muita rooleja minulla on arjessani vanhemmuuden lisäksi? Millainen arjen rytmi ja toimintatavat  tukevat perheenne hyvinvointia? Miten ilo ja hassuttelu näkyvät arjessanne? Millaisilla keinoilla jaksat olla riittävän hyvä vanhempi?  

Ideat arkeen: Hassuttelupäivä: lapset ja aikuiset keksivät yhdessä, mitä hassua tehdään esim. kasvomaalaukset kaikille, puetaan lasten valitsemat vaatteet päiväksi.  

PIENRYHMÄ-/PARIKESKUSTELUIDEN PURKU:

Lähtekää liikkeelle siitä, millaisia tietoja ja taitoja vanhemmat mielestään tarvitsevat vanhempana.

Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vanhemmat havaitsivat tämän osalta pienryhmä-/parikeskusteluissa?

Jatkakaa yhteistä keskustelua sen mukaan, mitä teemoja vanhemmat nostavat esille. Keskittykää myönteiseen ja pieniinkin onnistumisen kokemuksiin sekä siihen, ettei vanhemmalta edellytetä täydellisyyttä, riittävän hyvä riittää.

Kannustakaa vanhempia jakamaan hyväksi koettuja käytännönvinkkejä, jotka tukevat vanhemmuutta ja vanhempana jaksamista.  

Jakakaa keskustelun yhteydessä käytännön vinkkejä sen osalta, miten Hyvän mielen vanhemmuuden eri osa-alueita voi kotona toteuttaa. 

Arjesta puhuttaessa voitte esitellä ja hyödyntää MIELI ry:n Mielenterveyden käsi –julistetta, tunnetaidoista puhuttaessa voitte esitellä ja hyödyntää Tunteiden maailmanpyörä -julistetta. 

Antakaa jokaiselle vanhemmalle / perheelle värillinen tulostettu versio Hyvän mielen vanhemmuus -julisteesta kotiin viemiseksi, tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan myös Mielenterveyden käsi- ja Tunteiden maailmanpyörä -julisteet tulosteina.    

Mielivarttivideot sopivat hyvin katsottaviksi vanhempainiltaan. Ne tarjoavat vertaiskokemuksia, tukea mielen hyvinvoinnille sekä vinkkejä vanhemmuuden arkeen. Videoita voi käyttää esimerkiksi vanhempainillan alustuksena ja keskustelun virittelijänä.

Tunnerobotti lapsille

Tunnerobotti on työväline lapsen tunnetaitojen harjoittelun tueksi varhaiskasvatukseen ja alakouluun. Robotti auttaa tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä.

Sivua muokattu 25.10.2022