Työyhteisön jäsenten mielenterveyttä tukee ennakoitava, avoin ja keskusteleva työyhteisö. Tätä tukevat turvallinen ilmapiiri sekä kunnioittavat yhteistyön tekemisen tavat. Nämä vaikuttavat työyhteisön toimivuuteen ja hyvinvointiin, työn sujuvuuteen ja organisaation tuloksiin.
Työpaikkakiusaaminen ei ole mikä tahansa konflikti työyhteisössä, vaan järjestelmällistä ja pidempiaikaista henkistä väkivaltaa. Työnantajalla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen.
Työpaikan muutostilanteessa työntekijöiden hyvinvointia voidaan huomioida viestinnällä ja huomioimalla työntekijöiden tarve osallisuudelle ja tuelle. Johdon rooli myönteisen ja mielekkään muutoksen läpiviemisessä on merkittävä.
Pitkäaikainen ylikuormitus töissä voi johtaa työuupumukseen. Usein työuupumus syntyy, kun työtilanne ylittää ihmisen voimavarat. Olennaista on ylikuormitusoireiden varhainen tunnistaminen.
Toimiva vuorovaikutus työpaikoilla tukee hyvinvointia ja tehostaa työn tuloksellisuutta. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Vuorovaikutustaitoja voi myös opetella.
Tunteet ovat mukana kaikissa ihmiselämän tapahtumissa ja vuorovaikutustilanteissa, myös työssä. Tunnetaitojen avulla työpaikan tunnemyrskyt voidaan kääntää vahvuudeksi.
Ohjelmistoyritys Vincitissä on periaate, että henkilöstö voi keskittyä olennaiseen eli työntekoon. Työntekijöille on annettu paitsi vapautta ja vastuuta, myös yksityiselämän tukea ja etuja.
Työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen oli käynnistämässä muutama vuosi sitten mielenterveystyötä SOK:lla. Nyt S-ryhmällä on käytössä Suomen edistyksellisin työelämän mielenterveyden tukimalli.
Parhaimmillaan työ on mielekäs osa elämää, ylläpitää ihmisten hyvinvointia ja edistää mielenterveyttä. Se tarjoaa paitsi päivittäisen sosiaalisen ympäristön, myös mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja tavoitteitaan.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija, psykologian tohtori Pauliina Mattila-Holapan mukaan mielenterveyttä työelämässä voidaan vahvistaa monin keinoin.
