Lapset puheeksi -menetelmä toimii mielenterveyden edistämiseen kouluissa
Kodin ja koulun vastavuoroinen yhteistyö mahdollistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisen. Lotta Allemandin (2023) tutkimuksen mukaan Lapset puheeksi -menetelmä toimii hyvin kouluissa vanhempien ja ammattilaisten vastavuoroiseen yhteistyöhön.
Lasten ja nuorten mielenterveys on YK:n lasten rahaston mukaan globaalisti kasvava huolenaihe. Suomessa 10–15 %:lla lapsista 20–25 %:lla nuorista on mielenterveyden ongelmia. Suomessa lähes kaikki lapset ja nuoret käyvät koulua ja koulut tarjoavat siksi hyvin erityisen kontekstin hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen.
Lapset puheeksi -menetelmän taustalla on lapsen kehityksen ekologinen, transaktionaalinen -malli. Malli pohjautuu käsitykselle, että lapsen hyvinvointi kehittyy jokapäiväisessä kanssakäymisessä läheisten kanssa: mm. kotona, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-ajalla ja sukulaisten ja ystävien kanssa.
Suomessa lähes kaikki lapset ja nuoret käyvät koulua, ja koulut tarjoavat siksi hyvin erityisen kontekstin mielenterveyden edistämiseen.
Lapset puheeksi -menetelmä
Lotta Allemand tutkii väitöskirjassaan Lapset puheeksi -menetelmää kouluissa. Menetelmä on käytössä mm. varhaiskasvatuksessa, ala- ja yläkoulussa, oppilaitoksissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kolmannella sektorilla.
Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä, kun arjen ympäristöissä on riskitekijöitä. Menetelmää käytetään kouluissa myös ennaltaehkäisevästi. Lapset puheeksi -työn avulla voidaan tehdä vaikuttavaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehittymisen eteen.
Tutkimus
Allemandin 2023 tutkimuksessa selvitettiin vanhempien kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmästä; sen käyttökelpoisuutta, hyötyjä ja menetelmäuskollisuutta koulussa. Tutkimus on interventiotutkimus ja se toteutettiin alakouluikäisten vanhemmilla. Vanhemmat osallistuivat Lapset puheeksi -keskusteluihin ja raportoivat niiden jälkeen kyselytutkimuksella kokemuksiaan.
Lapset puheeksi -menetelmä on useissa aikaisemmissa tutkimuksissakin todettu vaikuttavaksi, turvalliseksi ja hyödylliseksi. Tämän tutkimuksen tulokset kertovat Lapset puheeksi -menetelmän toimivan hyvin myös koulukontekstissa.
Allemand nostaa erityisesti esiin Suomen korkeakoulutettujen opettajien taidot toteuttaa Lapset puheeksi -työskentelyä menetelmäuskollisesti.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessa vanhemmat raportoivat, että Lapset puheeksi -menetelmän avulla heidän ymmärryksensä lapsensa vahvuuksista ja haavoittuvuuksista lisääntyi. Vanhemmat kertoivat suunnitelleensa konkreettisia tukitoimia kotiin ja kouluun yhdessä opettajan kanssa.
Menetelmän käytön myötä suurimmalla osalla vanhemmista lisääntyi ymmärrys koulun arkipäivästä. Lisäksi usko omaan vanhemmuuteen ja usko lapsen tulevaisuuteen kasvoi. Lapset puheeksi -keskustelussa koettiin, että vanhempi tuli kuulluksi ja sai mahdollisuuden sanoa mitä halusi.
Vanhempien kokemukset menetelmästä olivat myönteisiä ja keskustelujen ilmapiiri koettiin hyväksi. Vanhemmat raportoivat Lapset puheeksi -menetelmän olevan hyödyllinen ja sopivan hyvin kodin ja koulun vastavuoroisen yhteistyön lisäämiseen.
Lähde
Allemand, L., Niemelä, M., Merikukka, M., Salmela-Aro, Katariina. 2023. The “Let’s Talk about Children” intervention in a Finnish school context: fidelity, parents’ experiences, and perceived benefits.
Sivua muokattu 27.3.2024