Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille auttaa
MIELI ry toi Linity-menetelmän (Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille) Suomeen 10 vuotta sitten. Sveitsissä kehitetty menetelmä on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta.
Tulokset menetelmän vaikuttavuudesta uusien itsemurhayritysten ehkäisemisessä ovat olleet lupaavia, mutta myös ristiriitaisia. Uusi laadullinen tutkimus valottaa asiakkaiden subjektiivisia kokemuksia Linity-menetelmästä.
Linity on teoriataustaltaan integratiivinen menetelmä, jonka on tarkoitus toimia tavanomaisen hoidon lisänä itsemurhayrityksen jälkeen. Linity tukee hyvän yhteistyösuhteen rakentumista asiakkaan ja terapeutin välille, millä vahvistetaan asiakkaan sitoutumista hoitoon.
Linity koostuu 3–4 viikoittaisesta tapaamisesta ja kaksi vuotta jatkuvasta yhteydenpidosta kirjeitse. Tapaamiset toteutetaan käsikirjan mukaisesti ja ne kestävät 60–90 minuuttia.
Tapaamisten kulku
Ensimmäisessä tapaamisessa asiakas kertoo terapeutille oman tarinansa itsemurhayrityksestä. Tämä keskustelu videoidaan.
Toisessa tapaamisessa videoidusta tarinasta tunnistetaan itsemurhayritykseen päätymisen kannalta ratkaisevat kohdat.
Kolmannessa tapaamisessa laaditaan asiakkaan mukana kulkeva turvasuunnitelma.
Neljäs tapaaminen toteutetaan tarvittaessa ja asiakas voi halutessaan pyytää läheisensä mukaan tapaamiseen.
Linity auttoi jatkamaan elämää
Selma Gaily-Luoman ja kumppaneiden (2023) tutkimuksessa haastateltiin 14 ihmistä, jotka olivat osallistuneet itsemurhayrityksen jälkeen Linity-interventioon. Haastattelut toteutettiin 4–10 viikkoa viimeisen interventioon liittyvän tapaamisen jälkeen.
Kaikki asiakkaat kuvasivat Linityn avulla tapahtuneita, elämän jatkamiseen motivoivia ja sitä helpottavia muutoksia itsessään tai omassa tilanteessaan. Monet muutokset liittyivät suoraan itsetuhoisuuden riskitekijöihin, kuten emotionaaliseen kipuun, sosiaaliseen tukeen ja turvataitoihin.
Useimmat haastatellut kertoivat Linityn tarjonneen heille uusia ja hyödyllisiä resursseja.
Muutokset tunteissa tai mielialoissa ilmenivät yleisesti parempana olona ja itsesyytösten vähenemisenä. Terapeutin kiinnostuneisuus ja tuomitsemattomuus oli auttanut monia kokemaan itsensä arvokkaaksi ja vakavasti otetuksi. Videoidun narratiivin katsominen oli lisännyt myös myötätuntoa itseä kohtaan.
Linityn koettiin vaikuttaneen myös omaan ajatteluun. Interventio ja sen yhteydessä tarjottu psykoedukatiivinen materiaali olivat auttaneet ymmärtämään oman itsemurhayrityksen taustoja. Vaikka Linityn fokus on itsemurhayrityksen uusimisen ehkäisyssä, monille uudenlaisen näkökulman löytäminen itseen oli johtanut ylipäätään voinnin paranemiseen.
Jotkut haastatellut kuvasivat Linityn auttaneen löytämään uudenlaisia tapoja toimia. Joku oli oppinut toimimaan vähemmän perfektionistisesti työssään, joku toinen taas kertoi alkaneensa puhua itselleen tärkeistä asioista avoimemmin.
Useimmat haastatellut kertoivat Linityn tarjonneen heille uusia ja hyödyllisiä resursseja. Tärkeinä koettiin turvasuunnitelma, lupa olla Linityyn yhteydessä tarvittaessa, tapaamisten jälkeen saatavat kirjeet ja tieto muista kriisitukimahdollisuuksista. Osa oli hyödyntänyt saamiaan kirjallisia materiaaleja esimerkiksi psykoterapiassa tai omaisten kanssa jakamalla.
Menetelmä kuormitti siedettävissä määrin
Monet haastatellut kertoivat Linityn tuottaneen myönteisten muutosten rinnalla myös hankalia tuntemuksia. Esimerkiksi videointi oli herättänyt joissakin ahdistusta ja jotkut taas olivat olleet uupuneita tapaamisten jälkeen. Osa haastelluista kuvasi työskentelyn olleen kognitiivisesti kuormittavaa. Näitä haittoja pidettiin kuitenkin siedettävinä, ja niihin oli löydetty tarvittavat ratkaisut yhdessä terapeutin kanssa.
Jotkut haastatelluista toivoivat, että läheisten mukaan ottaminen kuuluisi menetelmään oletusarvona, ei vain lisämahdollisuutena, jolloin kynnys olisi matalampi. Yksilökeskeisen hoitojärjestelmän ongelma tuli esille myös Gaily-Luoma ym. (2022, uusi välilehti) aiemmassa tutkimuksessa. Läheiset ja vertaiset voisivat olla merkittävä tuki itsemurhayrityksestä toipuvalle.
Läheiset ja vertaiset voivat olla merkittävä tuki itsemurhayrityksestä toipuvalle.
Vaikka Linityssä tapahtuneet muutokset olivat kaikkien haastateltujen mielestä myönteisiä, ne eivät olleet kaikkien osalta riittäviä. Jotkut toiveet olivat jääneet täyttymättä, esimerkiksi yhden haastatellun toive itsetuhoisten ajatusten väistymisestä ja toisen toive vertaistuen löytämisestä. Osa haastatelluista koki muutoksen jäävän kesken tapaamisten päätyttyä. Myös he, jotka kokivat tapahtuneen muutoksen riittäväksi, toivoivat tukea sen ylläpitämiseen.
Itsemurhaa yrittäneet tarvitsevat pitkäkestoista tukea
Keskeinen tulos Gaily-Luoman ym. (2023) tutkimuksessa onkin, että itsemurhaa yrittäneet tarvitsevat usein monimuotoista ja pitkäkestoista tukea. Linity tukee myönteistä muutosta ja lisää itsemurhaa yrittäneen motivaatiota aktiivisesti osallistua toipumista tukevaan psykiatriseen tai psykoterapeuttiseen hoitoon tai esimerkiksi ammatilliseen kuntoutukseen. Vain osa haastatelluista kuitenkin koki, että tällaisia palveluita oli riittävän matalalla kynnyksellä tarjolla.
Lyhytinterventio auttoi hallitsemaan itsetuhoista käyttäytymistä.
Tulokset tekevät näkyväksi, että Linityn tuomat myönteiset muutokset koetaan syvästi merkityksellisinä, mutta ei yleensä yksin riittävinä pidemmän tähtäimen toipumista ajatellen. Lyhytinterventio auttoi hallitsemaan itsetuhoista käyttäytymistä, mutta käyttäytymisen taustalla usein olevien psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien käsittelyyn tarvitaan hoidollista jatkuvuutta.
Lähde
Selma Gaily-Luoma, Jukka Valkonen, Juha Holma & Aarno Laitila (05, Oct 2023): Client-reported impact of the Attempted Suicide Short Intervention Program, Psychotherapy Research, DOI: 10.1080/10503307.2023.2259070
