Mielenterveys lapsuudessa ja nuoruudessa

Lapsen ja nuoren tasapainoinen hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä: vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta.

Lapsuudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta. Lasten ja nuorten mielenterveyttä vaalitaan ja vahvistetaan kaikilla tavoilla, jotka vaikuttavat suotuisasti heidän kehitykseensä.

Lapsen mielenterveydelle on tärkeää

• riittävä jokapäiväinen hoiva ja huolenpito,
• saada elää ikätasoista elämää,
• saada kokea elämänsä turvalliseksi ja tulla kuulluksi,
• tuntea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi,
• uusien taitojen oppiminen,
• leikki ja itsensä toteuttaminen,
• kivat kaverisuhteet,
• luottamus aikuiseen ja mahdollisuus kertoa murheistaan,
• vaikeina hetkinä aikuisen erityinen huomio ja kuuntelu.

Lapsella on oikeus omiin mielipiteisiinsä ja oikeus vaikuttaa asioihin, joihin ikänsä puolesta kykenee vaikuttamaan.

Vanhempien on hyvä olla hereillä lasta uhkaavien vaarojen suhteen. Heidän kannattaa olla perilla esimerkiksi lasten päivittäisistä kuulumisista, sosiaalisen median käyttötavoista sekä pelien ja elokuvien ikärajoista. Tässäkin auttavat läheiset ja luottamukselliset välit.

Niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa voi harjoitella mielenterveystaitoja, joita lapselle ovat muun muassa tunnetaidot ja kaveritaidot.

Kouluikäisen lapsen ja nuoren mielenterveys on kykyä

• käydä koulua ja oppia,
• tehdä osaa asioista itsenäisesti, osaa ohjatusti,
• iloita elämästä,
• opetella sietämään ikätasoisesti pettymyksiä ja vastoinkäymisiä,
• viettää aikaa ja harrastaa kavereiden kanssa
• olla osa perheettä ja omaa lähipiiriä.

Nuoruusikä on nopean kehityksen vaihetta

Nuoruusiälle ominaista on nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä muutokset suhteessa omaan seksuaalisuuteen, vanhempiin, kaveripiiriin ja omaan persoonaan. Muutokset kuormittavat nuoren mieltä: tarve on suuri turvallisille aikuisille niin kotona, koulussa kuin harrastuspiireissä.

Vanhemmuus joutuu koetukselle erityisesti nuoruusiän varhaisimmassa vaiheessa, puberteetti-iässä, jolloin fyysiset muutokset ovat nopeimmillaan ja mielialat ja käytös ailahtelevat. Kyseessä on kuitenkin kehitysvaihe, joka menee ohi parissa vuodessa.

Jotta kehitys etenisi suotuisasti myös mielenterveyden näkökulmasta, tarvitsee nuori edelleen turvallista vanhemmuutta, rakkautta, rajoja ja huolenpitoa. Samalla hän tarvitsee yhä enenevässä määrin myös itsenäisyyttä, vastuun ottamista, päätöksenteon harjoittelua ja luottamusta.