Kun toisesta ihmisestä herää huoli

Huoli toisesta ihmisestä voi nousta esiin niin jokapäiväisessä kanssakäymisessä läheisen tai tutun kanssa kuin nopeasti ohimenevässä tilanteessa puolitutun kanssa. Kohtaamisessa nousee epämääräinen tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Toisen käytös, puheet tai päihteidenkäyttö voi huolestuttaa.

Usein voi tuntua, että olisi vain helpompaa jättää puuttumatta ja mennä eteenpäin. Onko sivuuttamisen sijaan jotain tehtävissä? Voiko toisen tilanteeseen puuttua?

Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia tai ottaa huolta puheeksi. Tyyliään kannattaa miettiä ennakoivasti, vaikka aitoon kohtaamiseen ei tarvitakaan valmiita vuorosanoja. Omaan suuhun sopivien sanojen tunnustelu etukäteen helpottaa kohtaamista tai puheeksi ottoa.

Arvostava kohtaaminen voi olla väliintulo

Lyhyessäkin kohtaamisessa ihminen voi kohdata ihmisen. Kohtaaminen voi olla merkityksellinen, jos mukana on empatiaa: myötäelämisen kykyä ja toisen ihmisen näkökulman näkemistä. Samanmielisyys ei ole empatian edellytys, vaan pikemminkin arvostava uteliaisuus, halu ymmärtää toista.

Aina ei tarvita keskustelua. Empatiaa ja kiinnostusta toista kohtaan voi osoittaa myös ilman sanoja, arvostavalla katseella tai tervehtimällä. Joskus jo silmiin katsominen tai ystävällinen sana voi olla väliintulo, joka havahduttaa ihmisen ja saa hänet näkemään itsensä toisella tavalla.

Itsensä näkeminen huonona voi olla yhtenä tekijänä ihmisen ongelmien taustalla. Siksi se, että ongelmista huolimatta ihminen kohdataan arvostavasti, voi avata pienen polun johonkin uuteen. Arvostavat ja turvalliset eleet jättävät myönteisen jäljen, vaikuttavat positiivisesti toisen ihmisen elämään.

Välittämistä voi ilmaista myös ilman huolipuhetta

Aina ei tarvitse ottaa huolta puheeksi. Kuulumisten kysyminen toiselta muistuttaa siitä, että ihminen on aina muutakin kuin se, mistä hänessä huolestuimme.

Voi kysyä: ”Mitä kuuluu? Miten menee?” ”Kuinka sujuu?” Kysymykset antavat tilaa toiselle kertoa tilanteestaan omin sanoin. Ne kertovat, että keskustelussa ollaan monen asian äärellä, myös aivan arkisten.

Huolen voi ilmaista hienovireisesti esimerkiksi kysymällä: ”Onko kaikki ok?” Vaikka kuulumistenkin kysyminen voi herättää toisessa monenlaisia reaktioita, se on neutraalimpi tapa avata keskustelu kuin ongelmasta puhuminen.

Lähtökohtina perusteltu huoli ja välittäminen

Mikäli kohtaamiset ihmisen kanssa ovat säännöllisiä, tuttuuden ilmapiirissä voi rakentua luottamusta ja hyvää henkeä. Voi myös tulla ilmi jotain, mikä kertoo, että huoli on perusteltu. Tämä luo samalla pohjaa välittävälle ja arvostavalle ongelmaan puuttumiselle.

Huolen voi ottaa puheeksi parhaiten arvostavaan, mutta rehelliseen sävyyn. Välittävä huolipuhe on avointa, kysyvää ja kuuntelevaa. Kauhistelu, moralisointi, saarnaaminen tai toisen puolesta tai yli puhuminen ei toimi.

Minä-puheella ilmaistu huoli kuullaan parhaiten

Ongelmien puheeksi ottaminen on vuorovaikutustilanne, jossa on kaksi ihmistä. Se sisältää riskin keskustelijoiden ajautumisesta vastakkaisiin poteroihin. Toiseen liittyviä väitteitä, oletuksia ja tuomarointia eli sinä-puhetta kannattaa välttää.

Minä-puheen käyttäminen vähentää vastakkainasettelun riskiä. Sinä-puheen sijaan huoli kannattaa ilmaista omasta näkökulmasta. Minä-puhe voi kuulostaa esimerkiksi tältä: ”Vaikka asia ei ehkä kuulu minulle, haluan sanoa, että huolissani siitä kuinka voit”.

On lupa olla puuttumatta

Jokaisella on myös oikeus olla puuttumatta, jos hetki ei tunnu oikealta tai puheeksi ottaminen sopivalta. Hyvässä keskustelussa tarvitaan aikaa, läsnäoloa ja luottamusta, joita ei yleensä mahdu satunnaiseen, ohimenevään kohtaamiseen. Vaikka ongelmista olisi näkyviä merkkejä, puuttuminen voi olla hankalaa jopa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Jos vaikkapa asiakaspalvelutilanteessa herää huoli toisesta, ei ole velvollisuutta puuttua tai esittää huoltaan toiselle. Kannattaa muistaa myös, että ulkonäön perusteella tehty tulkinta ongelmista voi osoittautua vääräksi: kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Varovaisuus siis kannattaa.

Välittäväkään huolipuhe ei toimi tilanteessa, jossa ihminen on syvästi päihtynyt ja käyttäytyy arvaamattomasti. Silloin rajojen vetäminen, tilanteesta poistuminen, tai asiakaspalvelutilanteessa mahdollisesti vartijan kutsuminen sopii paremmin.

Vetäydy hankalasta tilanteesta

Ihmisillä on aivoissa peilisoluja, joiden ansiosta pystymme nopeasti näkemään, mitä puuttuminen saa toisessa aikaiseksi. Yleensä, jos huoli ilmaistaan arvostavalla tavalla, se lieventää reaktioon mahdollisesti sisältyvää närkästystä.

Ihminen, jolle huoli esitetään, saattaa paitsi hämmentyä ja kieltää huolen aiheellisuuden, myös suuttua. Jos toinen provosoituu helposti, puheeksi ottaminen ei todennäköisesti kannata. Tilanteen mennessä hankalaksi älä jää väittelemään, vaan pahoittele kohteliaasti ja vetäydy.

Toisen suuttumuksesta huolimatta yritykselläsi voi olla todellista merkitystä. Toisetkin ovat voineet toistuvasti puuttua asiaan, ja seurauksena ihminen voi alkaa ajattelemaan tilannettaan uudesta näkökulmasta.

TEKSTI: VAULA HELIN

Jutun asiantuntijat: Erityisasiantuntija, psykologi Sari Nuikki, MIELI ry sekä psykoterapeutti VET Marjukka Laukkanen, MIELI ry

Juttu on kirjoitettu Alkon Yksinäisyys-teemavuotta varten. Teemavuosi on Alkon vastuullisuustyötä, yhteistyökumppaneina MIELI ry ja HelsinkiMissio.