Tutustu itseesi

Itsetuntemus on itseä koskevaa tietoa ja ymmärrystä, kykyä havaita ja tunnistaa varsin monenlaisia asioita itsestä.

Itsetuntemusta on esimerkiksi omien ajatusten, asenteiden ja arvojen, tunteiden, mielentilojen, temperamentin ja luonteenpiirteiden, vahvuuksien ja haasteellisten ominaisuuksien tunteminen. Myös omien vuorovaikutus- ja toimintatapojen ymmärtäminen on itsetuntemusta.

Itsetuntemus vastaa muun muassa kysymyksiin kuka ja millainen olen, miten ja miksi tunnen, koen ja reagoin, toimin ja käyttäydyn eri tilanteissa.

Itsetuntemus vahvistaa itsetuntoa, resilienssiä ja ihmissuhteita

Itsetunto on itseen liittyvää arvostusta ja omanarvontuntoa. Itsetuntemus voi auttaa vahvistamaan itsetuntoa monin tavoin. Mitä paremmin tunnistaa vaikkapa ominaisuuksiaan, vahvuuksiaan ja luonteenpiirteitään, sitä taitavammin niitä voi käyttää elämässään ja ihmissuhteissaan.

Myös erilaisten heikkouksiensa tunteminen tekee mahdolliseksi käsitellä ja kehittää niitä. Kyky havaita ja vetää omat rajat auttaa jämäkkyyden saavuttamisessa.

Itsetuntemusta on myös oman elämänhistorian tunteminen ja yhteyksien näkeminen elämäntapahtumien ja nykyisen minän välillä. Ymmärrys siitä, miten minusta on tullut sellainen kuin on olen tässä hetkessä, auttaa ymmärtämään omaa toimintaa nykyhetkessä, myös mahdollisia haasteita ja heikkouksia.

Itsetuntemuksen taidoista on apua myös elämänmuutoksissa ja kriiseissä. Jokainen muuttuu jossain määrin uusien elämänvaiheiden myötä. Itselle aiemmin sopineet arjen rutiinit tai toimintatavat, eivät välttämättä palvele uutta elämäntilannetta.

Itsetuntemus auttaa näkemään muuttuvissa olosuhteissa ja elämäntilanteissakin sen, mikä parhaiten sopii itselle ja palvelee omaa hyvinvointia.  Tämä tarkoittaa samalla resilienssin, psyykkisen joustavuuden vahvistumista.

Jos osaa havainnoida omia vuorovaikutus- ja käyttäytymistapojaan ja erottaa oman roolinsa eri tilanteissa, tämä auttaa rakentamaan toimivia ihmissuhteita ja ratkomaan konflikteja.

Itsetuntemusta voi harjoitella kaiken ikäisenä

Itsetuntemusta voi vahvistaa kaiken ikäisenä. Itsetuntemuksen perustaito on olla läsnä nykyhetkessä itsensä kanssa ja hyväksyä itsensä ilman pyrkimystä muuttaa tai muokata itseään, tunteitaan tai kokemuksiaan joksikin muuksi, kuin mitä juuri nyt on.

Läsnäolo itselleen tarkoittaa rauhoittumista itsensä seuraan niin, että ulkoiset olosuhteetkin ovat riittävän rauhalliset: otat hetken itsellesi. Läsnäolon itsensä kanssa ei tarvitse tuntua mitenkään erityiseltä, eikä sen tarvitse tuottaa suuria oivalluksia, mutta mitä säännöllisempi rauhoittumisen ja itsensä kuuntelun rutiini on, sitä parempaan itsetuntemukseen se voi vähitellen ohjata.

Yhteyden itseensä voi luoda eri elementtien kautta: fyysisen minän, mielen ja aistien. Fyysinen ulottuvuus tarkoittaa hengityksen ja kehon aistimusten, mielen ulottuvuus ajatusten, tunteiden ja mielentilojen havainnointia. Aktivoimalla eri aistit, jokainen aisti kerrallaan on yhteyden luomista välittömään ympäristöön ja nykyhetkeen. Samoin itsensä ja kokemuksensa hyväksyminen , olipa se mikä tahansa, auttaa kiinnittymään nykyhetkeen.

Pohtimalla omia ajatuksiaan, tunteitaan, mielentilojaan ja käyttäytymistään, esimerkiksi vuorovaikutustapojaan toisten kanssa, voi oppia tuntemaan itsensä paremmin.

Vahvista itsetuntemustasi esimerkiksi seuraavasti:

• Kiinnostu omasta itsestäsi, osoita uteliaisuutta ja avoimuutta itseäsi kohtaan.
• Pysähdy itsesi äärelle säännöllisesti, aika ajoin. Varaa omaa aikaa sille, että kuulostelet omaa vointia, ajatuksia ja tunteita.
• Kirjoita (tai sanele) mielessäsi pyöriviä huolenaiheita tai haasteita, tunteita, toiveita ja tavoitteita ylös, esimerkiksi päiväkirjaan.
• Pyri huolehtimaan omista tarpeista ja kysy itseltäsi, mitkä asiat saavat sinut voimaan hyvin arjessa. Toteuta näitä asioita.
• Pohdi, mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä elämässä. Suuntaa niitä kohti.
• Punnitse, mitkä ovat vahvuuksiasi. Huomioi ne ja tunne niitä kohtaan arvostusta.
• Huomioi kehittymistarpeita itsessäsi. Luo niissä etenemiseksi pienten askelten listoja ja mieti päivittäisiä tehtäviä asioiden parantamiseksi.
• Mieti, miten voit osoittaa itseäsi kohtaan myötätuntoa ja välittämistä: toimi johtopäätöstesi mukaisesti.
• Keskustele sinulle tärkeistä asioista läheisten ja luotettujen ihmisten kanssa.
• Jos kohtaat vaikeita asioita, muista, että ei tarvitse selviytyä yksin. Keskusteluapua ja muuta apua kannattaa aina hakea.

Pohtimalla omia vahvuuksia, haasteita, itselle arvokkaita asioita ja mihin haluaisit varata enemmän aikaa elämässäsi voi tehdä viisaita, tavoitteiden mukaisia valintoja. Tämä auttaa elämään elämää, joka sopii juuri sinulle.

Lapsen itsetunnon ja itsetuntemuksen rakentumista voi tukea

Itsetunto ja mahdollisuus oppia itsetuntemusta rakentuvat varhaisesta lapsuudesta lähtien muun muassa aikuisten osoittamalle huolenpidolle ja välittämiselle. Aikuiset voivat tukea lapsen itsetunnon rakentumista ja perustaa orastavalle itsetuntemukselle esimerkiksi:

• huolehtimalla lapsen tarpeista ja hyvinvoinnista ikään sopivalla tavalla,
• olemalla läsnä ja osoittamalla kiinnostusta lasta, hänen tunteitaan, ajatuksiaan ja toimintaansa kohtaan, kysymällä niistä lapselta ja keskustelemalla hänen kanssaa,
• huomioimalla lapsen tunnetiloja ja sanallistamalla niitä lapselle, samoin kuin omia mielentiloja yhdessä lapsen kanssa ikään sopivalla tavalla.

Lisää itsetuntemuksesta ja itsetunnosta

Dunderfelt, T.: Voimavarana itsetuntemus. Kirjapaja 2006.

Keltikangas-Järvinen, L.(1994). Hyvä itsetunto. Porvoo: Werner-Söderstöm.

Keltikangas-Järvinen, L.(2008). Tunne itsesi suomalainen.Helsinki: WSOY.

Mruk, C. (2013). Self-Esteem and Positive Psychology. Research, Theory and Practice. New York: Springer Publishing Company.

Toivakka, S. & Maasola, M. (2011). Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Haluaisitko lisää tietoa mielenterveydestä?

MIELI ry:n uutiskirjeessä saat tietoa mielenterveyden edistämisestä sekä ajankohtaisista tapahtumista ja kampanjoista.