Siirry sisältöön

Oikeanlainen ja oikearytminen ravitsemus auttaa jaksamaan ja lisää hyvinvointia. Tärkeää on, että nautittu ruoan määrä ja laatu ovat tasapainossa kulutuksen kanssa. Terveellinen ruoka on maukasta, monipuolista, värikästä ja se sisältää paljon vitamiineja ja kivennäisaineita.

Yksittäisten ravintoaineiden tarkkailu jää tarpeettomaksi, kun kokonaisuus on kunnossa ja tukee hyvinvointia. Tässäkin arkiset valinnat ratkaisevat. Taas se, mitä syödään harvemmin kuin kerran viikossa, on harvoin ongelma. Hyvä ruokavalio on monipuolinen ja ateriarytmi on säännöllinen. Se tarkoittaa ateriointia 4–6 kertaa päivässä. Säännöllisyys auttaa välttämään hallitsematonta syömistä ja varmistaa tasaisen energian saannin päivän aikana.

Mielen hyvinvointia ruokakaupasta

Mieli ja aivot tarvitsevat laadukkaita ravintoaineita. Hyvinvoinnin kannalta ei ole yhdentekevää, mitä ruokakoriin päätyy. Ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen kertoo, kuinka kootaan hyvän mielen ruokakori.

Miten löytää itselle sopiva ruokavalio?

Erilaisissa suosituksissa korostetaan ruokavalion kokonaisuutta ja säännöllisten, jokapäiväisten valintojen merkitystä. Tavoitteena tulisikin olla ruokavalio, jota pystymme ja haluamme ylläpitää ja noudattaa. Omaa kehoa kannattaa kuunnella, sekä kokeilla mikä tuntuu hyvältä ja vaikuttaa myönteisesti jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tärkeää on pohtia myös sitä, miten saada yhteen sallivuus, nautittavuus, terveys, stressittömyys ja painonhallinta.

Terveellinen ruokavalio lähtee siitä, että tietää, mikä on tärkeää ja oleellista, ruokailussa on rytmi ja ravinto on laadukasta.

Ihmisen ikääntyessä ravitsemus-suositukset muuttuvat. Ruoan tulisi olla niin ravitsevaa, että pienemmästäkin ruokamäärästä saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita. Kevyttuotteet eivät sovellu ikäihmisille. Ruoassa tulee olla myös riittävästi proteiinia lihaskadon ehkäisemiseksi ja kuituja vatsan toiminnan ylläpitämiseksi. Lisäksi on huolehdittava riittävästä nesteen saannista: ikääntyessä janon tunne vähenee, vaikka nesteen tarve pysyy samana. Herkutellakin voi hyvällä omallatunnolla, jos muuten syö säännöllisesti ja terveellisesti. Ruoka on paitsi ravintoa myös nautinnon lähde.

Pysähdy ruokailuhetkeen

Huomaa miltä ruoka näyttää, tuoksuu, tuntuu, kuulostaa ja maistuu. Kun aistit ruoan kaikilla aisteillasi, ruoka tyydyttää niin mielesi kuin kehosikin. Kehosi ja mielesi alkavat myös viestittää sinulle, mikä on sopiva määrä syödä ja milloin olet kylläinen.

Pyri olemaan tietoisesti läsnä päivittäisissä syömistilanteissa, niin tulet yllättymään, miten viisaasti kehosi ohjaa sinua. Malta vain kuunnella sitä. Voit myös päivän lopussa pohtia omia ruokailuhetkiäsi:

  • Mitä söit päivän aikana?
  • Muistitko syödä välipaloja?
  • Kenen kanssa söit?
  • Söitkö rauhassa vai oliko kiire?

Tietoinen syöminen

Sulje televisio, radio ja muut häiriötekijät. Tee kaikki aterian aikaiset toimet hitaasti. Yritä pitää mielesi läsnä tilanteessa.

Jos mielesi lähtee vaeltamaan, kutsu itsesi takaisin pöytään. Katso ensiksi ruokaasi, sen väriä, muotoa ja rakennetta. Haista mitä eri tuoksuja aistit.

Aloita sitten syöminen. Kun laitat palan ruokaa suuhusi, tunnustele sitä ensin suussasi purematta sitä. Pureskele sitten suupalaasi havainnoiden samalla ruoan makua ja koostumusta. Pureskele jokainen suupala huolella. Laske haarukka ja veitsi välillä kädestäsi.

Kuulostele ruokailun aikana, miltä vatsassasi tuntuu ja kuinka kylläiseksi tunnet itsesi. Kiinnitä huomiota mieleesi tuleviin ajatuksiin ja tunteisiin aterian aikana. Kun olet läsnä syödessäsi, saatat yllättyä, miten erilaiselta syöminen tuntuu! Mitä huomasit?