Siirry sisältöön

Liikunta osana kokonaisvaltaista hyvinvointia

Säännöllinen liikkuminen auttaa hallitsemaan stressiä, parantamaan unen laatua ja helpottamaan nukahtamista. Haastavissa elämäntilanteissa liikunta auttaa vähentämään ahdistusta ja jännitystiloja. Liikunnan kautta voi myös tavata kavereita ja ylläpitää ihmissuhteita.

Säännöllinen liikunta on osa hyvinvointia ylläpitäviä elämäntapoja ja auttaa selviytymään arjen vaatimuksista. Liikkumisella on ensiarvoinen merkitys mielen hyvinvoinnin kannalta.

Kuunteletko kehosi viestejä?

Oman kehon antamien merkkien havainnoiminen kannattaa. Keho antaa jatkuvasti erilaisia pieniä merkkejä elimistön voimatasapainosta, rentoudesta ja terveydestä. Kehon signaaleja ovat vaikkapa väsymys, lihasten kireydet ja jännitykset tai erilaiset oireet, kuten päänsärky, silmien kirvely, kipu tai kehon lämpötilan vaihtelu. 

Kehon viestien kuuntelemiseksi tarvitaan ajoittaista hiljentymistä ja rauhoittumista. Jos vauhti on kova, signaalien huomioiminen jää väistämättä vähälle.

Monenlaisia tapoja huoltaa kehoa

Kehon huoltaminen tarkoittaa omalle keholle sopivaa liikuntaa, myös venyttelyä ja verryttelyä, lihasten lämmittämistä, asentojen vaihtelua päivän mittaan sekä itselle sopivaa taukojumppaa työasentojen vastapainoksi. Myös kylpeminen, saunominen, hieronta ja muut kehoterapiat palauttavat ja rentouttavat kehoa sekä saavat kehon mielihyvähormonit, endorfiinit hyrräämään.

Kuinka löytää motivaatio liikkua?

Tietoa liikunnan merkityksestä kaikenikäisten ihmisten hyvinvoinnille on runsaasti. Sen terveysvaikutukset tunnistetaan, mutta silti haasteena on saada liikkumattomat ihmiset liikkeelle.

Oman motivaation löytämiseksi on tärkeää pohtia, millainen liikunta sopii luontevasti omaan arkeen ja millaisesta liikkumisesta nauttii. Positiiviset liikuntakokemukset ovat tärkeitä säännöllisen rutiinin rakentamiseksi. Lihaskunnon ylläpitämisestä ja tasapainoharjoittelusta auttavat myös arkisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Nykyinen elämäntapamme on usein fyysisesti passiivinen. Lisäksi työtä tehdään enimmäkseen istuen. Terveyshaittoja voidaan pienentää paitsi istumisaikaa vähentämällä myös säännöllisellä tauottamisella, hyvällä työpisteen ergonomialla ja arkiliikunnan edistämisellä. Omaehtoinen, myönteisiä elämyksiä tuottava, sopivasti haastava ja kuormittava liikunta tukee ja edistää psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia.

Löydä oma tapasi liikkua

Liikutko riittävästi? Liikuntalajien laajasta kirjosta löytyy vaihtoehtoja eri tavoitteisiin, elämäntilanteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Nauti liikkumisen ilosta, sillä mielekkyys ja mielihyvä luovat lisää liikettä, jolloin satunnainenkin muuttuu säännölliseksi. Suosi myös monipuolisesti kuormittavia liikuntamuotoja. Terveysliikuntasuositus on hyvä ohjenuora. UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suositusten mukaisesti tulisi viikoittain liikkua seuraavasti:

  1. Reipasta liikkumista ainakin 2 t 30 min tai rasittavaa 1 t 15 min viikossa
  2. Lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa
  3. Kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein – Jo muutaman minuutin liikkumisjaksot kerrallaan riittävät
  4. Taukoja paikallaanoloon aina kun mahdollista
  5. Riittävästi palauttavaa unta

Muu­al­la ver­kos­sa