Siirry sisältöön

Hyvän mielen kunta -tarkistuslista auttaa vahvistamaan kuntalaisten mielenterveyttä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Se siirtää painopistettä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Miksi Hyvän mielen kunta -tarkistuslista?

  • Tavoitteena on tukea ja kannustaa kuntia vahvistamaan asukkaiden mielenterveyttä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.
  • Tarkistuslista tukee kuntien strategisten linjausten tekemisessä ja työskentelyn painopisteiden valinnassa.
  • Kunnat saavat tukea oman tilanteensa arvioimiseen sekä vahvuuksiensa ja kehittämistarpeidensa tunnistamiseen.
  • Painopiste siirtyy korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen.
  • Tietoisuus kuntalaisten mielen hyvinvoinnin merkityksestä kasvaa: hyvä mielenterveys on osa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Kenelle tarkistuslista on suunnattu?

Tarkistuslista toimii ensisijaisesti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden ja ammattilaisten työvälineenä.

Tarkistuslistan osa-alueet

Strategia ja johtaminen

  • Mielenterveyden edistäminen on kirjattu kunnan strategiaan.
  • Kunnan johto on sitoutunut työskentelemään strategiaan kirjattuja mielenterveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä niiden työtä ohjaavat rakenteet tukevat strategian toimeenpanoa mielenterveyden edistämisen osalta.
  • Hyvinvointierojen kaventamisen näkökulma sisältyvät kunnan strategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan: koko väestölle suunnatut ja haavoittuville ryhmille kohdennetut toimet tukevat toisiaan.

Mielenterveyden edistäminen koko kunnan tehtävänä

  • Kunnan eri sektoreiden roolit ja toimet asukkaiden mielenterveyden edistämiseksi on tunnistettu ja suunniteltu. Poikkihallinnollinen koordinaatio ja yhteistyö toimivat.
  • Kunta mahdollistaa kuntalaisten toiminnan mielenterveyden edistämiseksi. Järjestöyhteistyö ja kumppanuudet eri toimijoiden kanssa ovat monipuolisia.
  • Kunta työnantajana edistää henkilöstönsä mielenterveyttä. Mielenterveysosaaminen on osa esimiesten ja johtajien osaamistavoitteita. Työn riskitekijöihin puututaan ja voimavaratekijöitä vahvistetaan.

Rajapinnat, yhteistyö ja kumppanuudet

  • Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa on aktiivista. Oppilaitosten ja yritysten toimintakulttuuri vahvistaa oppilaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden mielenterveyttä.
  • Yhteistyö yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa on monipuolista, ja yhteistyön rakenteet ovat eri osapuolille tuttuja.
  • Yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa on sujuvaa.
  • Kunta mahdollistaa ja vahvistaa paikallista ja lähitekemistä sekä asukkaiden osallisuutta yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Näyttöön perustuva tieto ja toimintamallit

  • Kunta kerää tietoa asukkaiden mielenterveydestä väestöryhmittäin. Mittarit ovat monipuolisia ja tuottavat tietoa myös mielenterveyden myönteisistä ulottuvuuksista.
  • Kunta hyödyntää asukkaiden mielenterveyttä koskevaa tietoa järjestelmällisesti päätöksenteossa sekä toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa.
  • Kunnan eri sektoreilla on käytössä näyttöön perustuvia toimintamalleja mielenterveyden edistämiseksi.
  • Kunta hyödyntää ja kehittää ajantasaisia digitaalisia välineitä ja ratkaisuja väestön mielenterveyden edistämiseksi.

Eri ikäryhmät on otettu huomioon mielenterveyden edistämisessä

  • Kunta vahvistaa henkilöstönsä osaamista mielenterveyden edistämisessä erityisesti silloin, kun työnkuvaan kuuluu tiivis vuorovaikutus asukkaiden kanssa.
  • Kunta tukee perheiden yhteistä ajanviettoa lasten eri ikäkausina ja tarjoaa perheille matalan kynnyksen mahdollisuuksia saada tietoa ja keskustella vanhemmuudesta.
  • Sosiaali- ja terveyspalveluissa on käytössä vaikuttavia vanhemmuuden tuen menetelmiä.
  • Varhaiskasvatuksen toiminnassa on käytössä toimintamalleja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi ja tasapainoisen kasvun tukemiseksi.
  • Mielenterveystaitojen opetus toteutuu peruskoulussa osana opetussuunnitelmaa. Opettajilla ja yhteisöllisessä oppilashuollossa on käytössä konkreettisia välineitä kouluyhteisön mielenterveyden ja myönteisen ryhmäytymisen vahvistamiseksi.
  • Toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa on käytössä konkreettisia välineitä mielenterveyden ja myönteisen ryhmäytymisen vahvistamiseksi.
  • Kunta tarjoaa aikuisille mahdollisuuksia saada tietoa ja tukea mielenterveystaitojen ja osallisuuden vahvistamiseksi.
  • Kunta tekee yhteistyötä työpaikkojen ja yrittäjien kanssa työikäisen väestön mielenterveyden vahvistamiseksi.
  • Ikääntyneille on tarjolla vertaisryhmiä mielenterveystaitojen ja osallisuuden vahvistamiseksi sekä toimintaa, joka edistää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalisia suhteita.
  • Kunta tarjoaa eri-ikäisille matalankynnyksen mahdollisuuksia päästä kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin sekä lähiluontoon.

Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt on otettu huomioon mielenterveyden edistämisessä

  • Kunta tarjoaa yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa haavoittuvassa asemassa oleville osallisuuden mahdollisuuksia ja tietoa ja tukea mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.
  • Kunta mahdollistaa aktiivisesti haavoittuvassa asemassa olevien osallistumisen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin.
  • Kunnassa hyödynnetään etsivän työn menetelmiä eri-ikäisten ja erilaisissa haavoittuvissa tilanteissa elävien ihmisten tavoittamiseksi.

Tiedon tarjoaminen

  • Kunta lisää yhteistä puhetta mielenterveydestä monikanavaisen ja –tasoisen viestinnän avulla, kuten hyödyntämällä sosiaalista mediaa, paikallislehtiä ja –radioita, yhteisten tilojen ilmoitustauluja, näyttöruutuja ja mainostiloja.
  • Kunta voi tarjota tietoa mielenterveydestä keskustelutilaisuuksissa, tapahtumissa tai esimerkiksi vapaan sivistystyön kursseilla.
  • Kunnan erilaisissa toiminnoissa ja palveluissa otetaan mielenterveys puheeksi luontevasti ja matalalla kynnyksellä.

Varhainen puuttuminen

  • Varhainen puuttuminen ja tarvittaessa palveluihin ohjaaminen on vakiintunut osaksi kunnan eri palvelujen toimintaa.
  • Ammattilaisten käyttöön on vakiintunut vaikuttavia puheeksi ottamisen menetelmiä.

Hyvän mielen kunta –toiminnan seuranta ja arviointi

  • Kunta seuraa, minkälaista konkreettista toimintaa Hyvän mielen kunta –kokonaisuuden osana toteutuu ja missä laajuudessa se tavoittaa asukkaat.
  • Kunta seuraa ja arvioi, kuinka poikkihallinnollinen ja monialainen toiminta mielenterveyden edistämiseksi toteutuu.
  • Kunnan henkilöstön, esimiesten ja johtajien mielenterveysosaamisen ja työhyvinvoinnin kehitystä seurataan säännöllisesti.
  • Hyvän mielen kunta -toiminnan mahdollisia vaikutuksia väestön mielenterveyteen seurataan ja arvioidaan sovituilla mittareilla.

Tarkistuslista on kehitetty MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja Espoon kaupungin yhteistyönä. Lisäksi siitä on käyty keskusteluja eri verkostoissa.