Siirry sisältöön

Mielenterveys tarkoittaa hyvinvointia, elämäniloa ja jaksamista arjessa. Mielenterveys ei siis ole kuluerä, vaan investointi. Se tuottaa tutkitusti siihen käytetyt eurot moninkertaisena takaisin. Kunta voi vaikuttaa asukkaidensa mielenterveyteen monin tavoin.

Koronavirus on muuttanut ihmisten päivittäistä elämää joka puolella Suomea ja maailmaa. Viime vuoden toukokuussa YK kehottikin kiinnittämään huomiota pandemian vakaviin mielenterveysvaikutuksiin. Meillä jokaisella on fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveys. 

Jo ennen koronaa suomalaisten mielenterveys oli jäänyt jälkeen fyysisestä terveydestä. Tällä on ollut valtavat taloudelliset vaikutukset: OECD:n mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole harvinaisia tai poikkeuksellisia. Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin mielenterveyden häiriöön.

Kunnan on tärkeää vahvistaa mielenterveyttä monella tavalla

Terveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat jääneet vaatimattomaan rooliin: kaikista terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista alle 5 % suuntautuu mielenterveyspalveluihin. Apua joutuu usein odottamaan ja sen löytäminen vaatii voimavaroja.

Siksi kunnan on tärkeä tukea asukkaidensa mielenterveyttä myös muutenkin kuin terveydenhuollon kautta. Mielenterveyttä voi vahvistaa rakentamalla kannattelevaa, turvallista ja mielekästä arkea. Tässä kunta on avainasemassa.

Hyvä mielenterveys ei ainoastaan ehkäise mielenterveyden ongelmia tai sairastumista, vaan luo hyvinvointia, voimavaroja ja lisää elämänlaatua. Jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen.

Lapsia, nuoria ja perheitä tuettava

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on korostanut, että lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä nyt erityistä huomiota. Lapsuudella on tutkitusti suuri vaikutus myöhempään elämänkaareen ja koko mielenterveyden rakentumiseen.

Lapsia ja perheitä ei onnistuttu riittävästi tukemaan 90-luvun laman aikana. Tällä on ollut kauaskantoiset mielenterveysvaikutukset. Nyt on tärkeää varmistaa, ettei samanlainen kehitys toistu.

Ikääntyvä mieli kunnassa

Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemukset ovat mielenterveyden perusta elämän kaikissa vaiheissa. Ikäystävällinen kunta tukee ikääntyneiden mielenterveyttä mahdollistamalla osallistumisen yhteisön toimintaan. Tukemalla kolmannen sektorin toimintaa, kunta mahdollistaa myös ikääntyneiden tekemän vapaaehtoistyön sekä matalan kynnyksen toimintoihin osallistumisen

Yhdenvertaiset ja riittävät peruspalvelut ovat turvallisen ja ihmisarvoisen vanhuuden perusta. Ikääntyneiden kanssa toimivilla kunnan ammattilaisilla on ymmärrys mielenterveyden edistämisestä ja siitä, että myös ikääntyneet voivat tarvita mielenterveyspalveluita.