Siirry sisältöön

Kuinka tukea iäkkään mielen hyvinvointia kesällä?

Osalle ikääntyneistä kesäaika voi olla haastavaa. MIELI ry:n asiantuntija Sonja Maunusaho antaa viisi vinkkiä, joilla jokainen voi tukea ikääntyvän mielen hyvinvointia myös kesällä.

Kesäaika on monelle ikääntyneelle kiireellistä aikaa. Mökillä askareet odottavat ja marjastukseen, sienestykseen ja kalastukseen saa kulutettua aikaa niin paljon kuin jaksaa. Tapahtumia riittää, ja lapsenlapset kaipaavat seuraa vanhempien ollessa töissä.

Joillekin ikääntyneille kesäaika on kuitenkin pysähtyneisyyden aikaa. Heikentynyt toimintakyky voi nostaa liikkeelle lähtemisen kynnystä niin fyysisesti kuin henkisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja järjestöjen lomakausi voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, kun säännölliset kohtaamiset ja aktiviteetit ovat tauolla.  Osalle yksinäisyys on jatkuva kokemus, jota kesä vain vahvistaa.

Kuinka edistää tukea kaipaavan ikääntyneen mielen hyvinvointia? Alla listatut viisi keinoa mielen hyvinvointiin perustuvat Iso-Britannian hallituksen New Economics Foundation -järjestöltä (NEF) tilaamaan henkistä pääomaa ja mielen hyvinvointia koskevaan tutkimukseen ja sen tärkeimpiin tuloksiin.

1. Ole yhteydessä

Ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten kanssa elämänsä loppuun asti. Yksinkertaisimmillaan se voi olla muutaman sanan vaihtamista tai katseita ja hymyjä eri ympäristöissä tuttujen kanssa. Päivittäiset kohtaamiset luovat turvallisuuden tunnetta – kokemuksen siitä, että kuuluu joukkoon.

Lomakausi mahdollistaa yhteydenpidon muualla asuviin ikääntyneisiin sukulaisiin. Matkoja suunnitellessa on hyvä muistaa reittien varrelle osuvat tuttavat. Voisitko kysyä, sopiiko kyläily? Mummolareissujen ei aina tarvitse olla pitkiä, päiväkahvit tai yhden yön piipahdus reitin varrella riittää yhteyden ylläpitoon. Myös soittelu on monelle eläkeikäiselle luonteva tapa pitää yhteyttä.

2. Liiku hyvä mieli

Liikkuminen on monelle ikääntyneelle merkittävä hyvinvoinnin lähde. Paras liikunnan mahdollistaja on toinen ihminen, sillä yksin voi olla vaikea päästä alkuun. Hyvin korkeassa iässä kaikki liikkuminen ja liikkeellä pysyminen saattaa edellyttää apua ja tukea.

Liikkumista on hyvä tukea ikääntyneen omista lähtökohdista käsin. Arvostava kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen motivoivat liikkeelle huomattavasti paremmin kuin patistaminen ja holhoaminen. Itselle merkityksellistä asiaa tehdessä liikkuminen tapahtuu kuin itsestään.

Arvostava kohtaaminen motivoi ikääntyneen liikkeelle paremmin kuin holhoaminen.

3. Nauti hetkestä

Hetkessä nauttimisen kyky vahvistuu elämänkokemuksen ja persoonan kypsymisen myötä. Kyky tietoiseen läsnäoloon, omasta seurasta nauttimiseen ja asioiden tunneperäisten merkitysten huomaamiseen ovat kaikki ikääntyneille ominaisia mielen vahvuuksia.

Joskus mieli voi kuitenkin kiinnittyä huoliin, menneisiin tai tuleviin vastoinkäymisiin tai vaikkapa fyysiseen kipuun tai tuntemukseen. Silloin minkä ikäinen ihminen tahansa voi tarvita apua ja tukea hetkessä olemisen uudelleen opetteluun. Erilaiset rentoutumismenetelmät palauttavat mielen tähän hetkeen. Kiitollisuuspäiväkirja voi auttaa huomaamaan arjen myönteiset asiat.

Kesäinen luonto tarjoaa hyvät puitteet hetken huomaamiseen. Silmät sulkiessa äänimaisema, lämpö ja ilmanvire iholla kiinnittävät ajatukset hetkeen ja rauhoittavat mielen. Jo ikkunan avaaminen voi riittää.

4. Opi uutta

Ihminen pysyy uteliaana ja oppivana olentona elämänsä loppuun asti. Uuden oppimisen mahdollistaa virikkeet ja elämykset, mutta myös sukupolvien välinen ajatusten vaihtaminen.

Joka on erehtynyt pitämään ikääntyneitä menneisyyttä muistelevana tosikkoina, voi siemaista kahvit väärään kurkkuun kuullessaan ronskin vitsin tai terävän ajankohtaisanalyysiin. Kun ikääntyneeseen suhtautuu vertaisena keskustelukumppanina, uuden oppiminen mahdollistuu molemmille.

Uuden oppiminen on mahdollista myös fyysisten rajoitteiden kanssa. Esimerkiksi kirjaston kotipalvelut tuovat rajattoman määrän oman kiinnostuksen mukaista tietoa kotiin. Äänikirjat mahdollistavat kirjallisuudesta nauttimisen myös heikkonäköiselle.

Kun ikääntyneeseen suhtautuu vertaisena keskustelukumppanina, uuden oppiminen mahdollistuu molemmille.

5. Tee hyvää

Yhteiskuntamme on monin tavoin riippuvainen ikääntyneiden ihmisten hyvän tekemisestä. Esimerkiksi MIELI ry:n vapaaehtoisista 65 % on 63 vuotta täyttäneitä tai vanhempia. Omaishoitajista – virallisista ja epävirallisista – iso osa on eläkeikäisiä. Isovanhempien tarjoama tuki ja rakkaus tukee monin tavoin tulevien sukupolvien ja perheiden hyvinvointia.

Hyväntekeminen ei edellytä moitteetonta toimintakykyä, mutta se on hyvä tehdä omien fyysisten ja henkisten voimavarojen ehdoilla. Ikääntyneiden hyvän tekemistä voi mahdollistaa esimerkiksi kuljetusavulla ja ikääntyneen oman jaksamisen tukemisella.

Lisää luettavaa


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: