Siirry sisältöön

Itsemurha on nuorten yleinen kuolinsyy

Vuoden 2023 kuolinsyytilastoissa on näkyvissä surullinen piikki: nuorten itsemurhat ovat yleistyneet selvästi edellisvuoteen verrattuna.

Alle 25-vuotiaita nuoria kuoli Suomessa itsemurhaan 116, mikä on 28 enemmän kuin vuonna 2022. Kehitys on huolestuttava ja kertoo nuorten pahoinvoinnista laajemminkin.

MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen muistuttaa, että pelkästään kuolleiden määrä ei paljasta koko hurjaa todellisuutta. Jokaista itsemurhaa kohden tehdään arvion mukaan monikymmenkertainen* määrä itsemurhan yrityksiä.

– Itsemurhaan kuolleiden määrä on todellakin vain jäävuoren huippu tästä vakavasta ilmiöstä. Nuoret voivat huonosti ja se näkyy itsemurhalukujen lisäksi myös huumemyrkytyskuolemien määrässä. Se oli tilastoissa historian korkein – joka neljäs 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin, kaikkiaan 91 nuorta, Kukkonen painottaa.

Nuorten pahoinvointi näkyy myös MIELI ry:n auttamiskanavissa: itsetuhoisten yhteydenottojen osuus on kasvanut selvästi.

Ennätystaso nuorten itsemurha- ja huumekuolemissa

Suomessa nuorten itsemurha- ja huumekuolemat ovat poikkeuksellisella tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna.

– Olemme ottaneet ison harppauksen taaksepäin nuorten hyvinvoinnissa, kun sitä tarkastellaan ennenaikaisten ja estettävissä olevien kuolemien kautta. Jos samansuuntainen kasvu tapahtuisi tieliikennekuolemissa, onnettomuustutkintakeskus ja hallitus olisivat valmiustilassa, Kukkonen vertaa.

Suunnitelmia ongelmien korjaamiseksi on tehty. Nuorten hyvinvointiohjelmaan on kirjattu toimenpiteeksi pitkäjänteinen itsetuhoisuuden, itsemurhien ja päihdekuolemien ehkäiseminen sekä niihin liittyvän seurantatiedon parantaminen. Ohjelmassa on palvelujärjestelmään liittyvä kirjaus, jona tarkoituksena on varmistaa nuorten mielenterveys ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Suomessa on edellisellä hallituskaudella laadittu itsemurhien ehkäisyohjelma.

”Jos samansuuntainen kasvu tapahtuisi tieliikennekuolemissa, hallitus olisi valmiustilassa.”

– Nykyinen hallitus jatkaa ehkäisyohjelman toimeenpanoa, kuitenkin valitettavan pienillä resursseilla. Toimenpiteet on kohdennettu itsemurhien seurantarekisterin laatimiseen. Hyvistä suunnitelmista ja kuolemien seurannasta huolimatta ehkäisevä työ jää tekemättä varsinkin kun samalla leikataan määrärahoja ennaltaehkäisevästä työstä, Kukkonen kiteyttää.

Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä

Tuoreiden kuolinsyytilastojen julkistamisen jälkeen tarvittaisiin entistä konkreettisempaa tarttumista ongelman syihin. Sekä itsemurha- että päihdekuolemia voitaisiin ehkäistä esimerkiksi valvotuilla käyttöhuoneilla, joissa olisi tarjolla terveydenhuollon ammattilaisten tuki ja hoitoonohjaus, hyvinvointialueiden moniammatillisilla työryhmillä, itsemurhavaaraa työssään kohtaavien koulutuksilla ja turvasuunnitelmien ja lyhytinterventioiden käyttöönotolla.

– Hoitopolkuja tiivistämällä ja matalan kynnyksen hoidon saannin helpottamisella voitaisiin saada paljon aikaan. Päihdeongelma ei saisi estää mielenterveyspalveluiden saamista tai päinvastoin. Nuorille täytyy myös valaa toivoa tulevaisuuteen, Kukkonen painottaa.

– Huolipuhe ja empatia eivät riitä, vaan tarvitaan hyviä, konkreettisia toimenpiteitä, Kukkonen lisää.

Älä jää pahan olon kanssa yksin


* WHO:n arvion mukaan itsemurhayritysten määrä on vähintään 20-kertainen toteutuneisiin itsemurhakuolemiin verrattuna.

Ota yhteyttä

Marena Kukkonen

Päällikkö, Kriisitoiminnot, Itsemurhien ehkäisykeskus
+358 40 669 3070
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: