Miten puhua lapsen kanssa Vantaan kouluampumisesta?
1. Kerro lapselle, että tapahtumasta järkyttyminen on normaalia.
Muistuta lasta siitä, että huoli, pelko ja ahdistus ovat normaaleja tunteita tapahtumasta lukiessa.
Voit kertoa lapselle kokevasi itsekin surua ja järkytystä. Käsittele kuitenkin omat ahdistuksen tai pelon tunteesi toisten aikuisten kanssa, sillä ne saattavat siirtyä lapseen. Keskity olemaan lapselle turvallinen aikuinen, oma rauhallisuutesi viestii turvaa.
2. Älä välttele asiasta puhumista.
Lapset ovat jo puhuneet ampumisesta keskenään ja koulussa. Heidän kanssaan on siksi paras keskustella tapahtumasta avoimesti.
Älä välttele keskustelemista siksi, että et koe tietäväsi mitä pitäisi sanoa. Aikuisella ei tarvitse olla vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin. Tärkeintä on tarjota lapselle rauhallista ja kiireetöntä seuraa ja mahdollisuus keskustella asiasta ja tulla kuulluksi.
On täysin normaalia, jos tapahtuma ei herätä lapsessa huolta. Se voi herätä myöhemmin. Kuulostele lapsen reaktioita ja tunteita. Joskus lapsen reaktiot voivat olla aikuisesta hämmentäviä. Kerro olevasi valmis keskustelemaan myöhemminkin ja suhtaudu lapsen reaktioihin sallivasti.
3. Ole lapsen turvana.
Kerro lapselle tämän olevan turvassa. Vanhemmat, koulujen aikuiset ja muut viranomaiset suojelevat häntä. Voit todeta, että kouluampumiset ovat erittäin harvinaisia, eikä lapsella ole hätää.
Muista fyysinen läheisyys. Mitä nuorempi lapsi, sitä tärkeämpää on syliin ottaminen ja läheisyys. Myös vanhemmat lapset ja nuoret voivat kaivata enemmän läheisyyttä ahdistuksen hetkellä.
4. Säätele median seuraamista.
Mediasta ampumista koskevien uutisten tauoton seuraaminen voi pahentaa niin lapsen kuin aikuisenkin ahdistusta. Laita televisio kiinni illalla ja älypuhelin syrjään.
Nuoren kanssa voit keskustella siitä, mitä ampumisesta puhutaan sosiaalisessa mediassa. Muistuta siitä, että somessa voi kiertää huhuja ja vääriä tietoja asiasta. Juttele nuoren kanssa tarvittaessa somen käytön rajaamisesta, jos hän kertoo siellä käytävien keskustelujen ahdistavan.
5. Muista rutiinit.
Arjen rutiinit vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja jatkuvuutta. Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta yhdessä olemisen ja tekemisen kautta. Kannusta lasta tekemään mukavia asioita myös kavereiden kanssa.
Lapsilla on usein tarve kanavoida ahdistavia tuntemuksia toimintaan ja ilmaisuun. Kannusta lasta kirjoittamaan tai piirtämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Se voi olla helpompaa kuin puhuminen.
6. Tarvittaessa hae keskusteluapua.
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/kriisikeskusverkosto
Jokainen mieli tarvitsee lohtua
Maailman kriisien ja taloudellisen tilanteen myötä erityisesti kriisityön ja nuorten mielenterveystyön tarve on kasvanut. Lahjoittamalla autat ehkäisemään mielenterveyden ongelmia ja vahvistat kaikenikäisten mielenterveyttä Suomessa.
Sivua muokattu 9.4.2024
