Nuori mieli urheilussa -malli tarjoaa valmentajille toimivat työkalut – ”Näiden asioiden pitäisi olla juniorivalmennuksen kivijalka”
Suurin osa lapsista harrastaa liikuntaa, ja iso osa siitä tapahtuu urheiluseuroissa. Harjoittelua ohjaavilla aikuisilla, heidän asenteillaan, esimerkillään ja vuorovaikutustaidoillaan on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten elämään ja arkiseen hyvinvointiin.
MIELI ry:n kehittämä Nuori mieli urheilussa -malli on osoittautunut toimivaksi monissa seuroissa ja lajiliitoissa.
Jalkapallovalmentaminen on nuorisotyötä
Tammikuussa palloseura FC Reipas järjesti junioripelaajilleen perinteisen seuraleirin Pajulahdessa. Lasten harjoitellessa seuralla on tapana tarjota vanhemmille teemaluento jostakin lasten ja nuorten urheiluun liittyvästä ajankohtaisesta aiheesta. Tällä kertaa teemaluennolle oli kutsuttu MIELI ry:n Joni Reijo kertomaan urheilevien lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista.
FC Reippaan valmennuspäällikkö Jyrki Maisonlahti ei luennolle kerennyt – hän veti samaan aikaan 7–9-vuotiaiden junnujen treenejä.
”Tutustuin luennolla käsiteltyyn materiaaliin jälkikäteen ja kuulin vanhemmilta hyvää palautetta. Materiaaleissa käsiteltiin juuri niitä asioita, joiden pitäisi olla juniorivalmennuksen kivijalka. Myös kurssin konkretia ja selkeä jäsentely ilahduttivat. Nopeasti päätimme muiden valmentajien kanssa, että sisältö olisi erinomainen koko seuralle”, Maisonlahti kertoo.
Maisonlahdelle kivijalkoja ovat positiivisen ja turvallisen harjoitustapahtuman luominen ja lasten kohtaaminen.
”Ne ovat kaikista tärkeimpiä asioita – teemoja, joiden ympärille kaikki rakentuu ennen kuin aletaan puhua edes itse lajista. Mielestäni kaikkien valmentajien pitäisi säännöllisesti käydä läpi, mistä nuorten valmentamisessa on kyse. Jalkapallovalmentaminen on myös nuorisotyötä.”
Konkreettinen ja selkeä sisältö ilahdutti
FC Reipas tilasi MIELI ry:ltä kolmen kerran Nuori mieli urheilussa -mallin koulutuspaketin. Kertoja on takana kaksi. Koulutuksissa valmentajat käyvät yhdessä läpi mielenterveyteen liittyviä arkisia teemoja ja materiaaleja, joista tehdään myös ryhmäharjoituksia.
Harjoitukset saivat valmentajat pohtimaan seuran yhteistä näkemystä siitä, mitä on hyvä juniorivalmennus.
”Näin jokin valmennustyyli ei ole vain yksittäisen valmentajan näkemys, vaan voimme kertoa junioreille ja vanhemmille, mihin seuramme valmennustyyli perustuu.”
Koulutus on tarkoitettu kaikille seuran valmentajille, joita piisaa. Kun vastuu- ja apuvalmentajat lasketaan yhteen, luku lähentelee kahtasataa. Tervetulleita ovat myös huoltajat ja joukkueenjohtajat.
FC Reippaassa Maisonlahdella on valmennettavanaan kaksi alle kymmenvuotiaiden poikien joukkuetta. Hän ottaa myös vastaan uuden aloittavan ikäluokan.
”Kun lapsi tulee harjoituksiin, ehdottomasti tärkeintä on turvallisuus. Se tarkoittaa, että kaikkia pelaajia huomioidaan ja pidetään huoli, että koko ryhmällä on harjoituksissa kivaa. Tärkeää on myönteisyys ja kannustaminen. Eli valmentajan vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen pitää olla kunnossa. Tätä olemme käyneet paljon läpi myös koulutuksessa.”
Maisonlahti sanoo pyrkivänsä ennakoimaan, millaisia ajatuksia ja jännityksiä uuden harrastuksen aloittavilla saattaa olla.
”Lasten harrastuksesta puhuttaessa on hyvä muistaa myös vanhemmat. He tekevät jatkuvaa arviota siitä, onko ympäristö sellainen, jossa haluavat lapsensa harrastavan.”
Valmentajilla ja ohjaajilla iso merkitys nuorelle
Myös Judoliitossa on innostuttu Nuori mieli urheilussa -mallin opeista. Verkkokurssit on otettu liitossa aktiiviseen käyttöön viime vuonna.
Judoliittoon kuuluu noin 90 aktiivista jäsenseuraa. Liiton vastuulla on lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmien valtakunnallinen kehittäminen sekä vyöarvojärjestelmän ylläpito.
Koulutus- ja seurakehityspäällikkö Katri Forssell kehuu, että verkkokurssit ovat hyvin tuotettuja ja materiaalit on helppo ottaa käyttöön.
”Liian moni nuori voi pahoin. Asia on tärkeä, sillä liikunnalla ja urheilulla on mahdollista parantaa nuorten mielenterveyttä. Sen enempää verkkokurssin käyttöönottoa ei mielestäni tarvitse edes perustella. Se, mitä emme välttämättä tule valmentajina ja ohjaajina ajatelleeksi, on se, miten iso merkitys meillä on nuoren hyvinvoinnille. Pienilläkin asioilla voi huomioida nuoren ja parantaa hänen oloaan”, Forssell sanoo.
Forssell on pyrkinyt kertomaan verkkokurssista seuravalmentajille erilaisissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa.
”Mitä lähemmäs tieto saadaan vietyä seuratyötä tekeville, sen parempi. Nyt aika moni valmentaja on ainakin kuullut hankkeesta, mikä on hyvä merkki. Moni on tullut jälkikäteen kehumaan, että olipa hyvä koulutus, ja kertoo asiasta eteenpäin.”
Keinoja saada tietoa nuoresta
Forssellin mielestä erityisen hyvää verkkokurssissa on, että sen menetelmien kautta valmentaja saa luotua yhteyden ja tutustuttua nuoriin valmennettaviinsa.
”Useinhan, kun valmentaja kysyy nuorelta, miten voit tai miten treenit menivät, vastauksena on ok, hyvin tai peukku. Itse pidin koulutuksessa erityisesti osiosta, jossa käytiin läpi valmentajan keskustelunavauksia – eräänlaisia apukysymyksiä, joilla nuoresta saa enemmän tietoa. Ne olivat todella hyödyllisiä.”
Kun valmentaja tutustuu valmennettaviinsa, hän osaa esimerkiksi puuttua paremmin kiusaamistilanteisiin ja näkee, jos nuorta painaa jokin asia.
Forssell muistuttaa, että pelkästään kurssin käyminen ei varmista sitä, että opit siirtyvät seuroissa käytäntöön.
”Suurin osa valmentajistamme valmentaa oman työnsä ohessa, eli he ovat kiireisiä ja suunnitteluun on vähän aikaa. Se, että valmentaja muistaisi toteuttaa uutta tapaa, vaatii omaan toimintatapaan tietoista muutosta.”
Mielenterveyteen panostaminen tuo lyhyen ja pitkän tähtäimen hyötyjä
FC Reippaassa on huomattu, että kun valmennuksesta ja vuorovaikutuksesta puhutaan seuran arjessa, se helpottaa hyvien toimintatapojen jakamista ja uusien oppien pysymistä mukana valmennuksessa. Lisäksi se ohjaa valmentajavalintoja.
”Kyseisten teemojen ylläpito valmennuksessa kyllä palkitsee pitkällä tähtäimellä. Nykyään ryhmien haasteet ovat lisääntyneet ja ikäluokat saattavat olla todella isoja. Siksi valmentajillamme pitää olla työkaluja myös lajin ulkopuolisiin asioihin”, Maisonlahti sanoo.
Parhaimmillaan valmentajasta tulee nuorelle mentori, joka innostaa nuoren liikunnalliseen elämäntapaan koko loppuelämäksi.
Katri Forssellin mukaan turvallinen tila ja parempi vuorovaikutus valmentajan ja valmennettavan kesken vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin nuori viihtyy seurassa ja tatamilla.
”Se puolestaan vähentää drop out -ilmiötä, jota on nähtävissä seuroissa etenkin yläkouluikäisillä nuorilla.”
Lajiliiton näkökulmasta urheilijalähtöisempi valmennus, jota Nuori mieli urheilussa -sisällöt edistävät, on Forssellin mukaan kaikkien etu. Harrastajat viihtyvät ja pysyvät harrastuksen parissa, jolloin harrastajamäärät nousevat. Valmentajat puolestaan osaavat huomioida yksilön ja auttaa häntä kehittymään, mikä näkyy kilpailumenestyksessä.
”Japanista lähtöisin oleva judo on perinteisesti hierarkkinen laji. Toimintakulttuurin muutos on kuitenkin nähtävissä. Se madaltaa kaikenlaisten ihmisten kynnystä tulla harrastamaan. Meidän kaikkien judon parissa toimivien tavoitteena tulee olla se, että harjoituksissa käyminen vahvistaa kaikenikäisten harrastajien mielenterveyttä.”
Sivua muokattu 14.3.2024
