Artikkelit

Sosiaalinen vastuullisuus ulottuu henkilöstön mielen hyvinvointiin

Työpaikan vastuu henkilöstön mielen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä on osa sosiaalista vastuuta.

Kirjoittaja

Anita Savinainen

MIELI ry:n suunnittelija Sirpa Väänänen vastaa Hyvän mielen työpaikka -merkistä. — Suunnittelija Sirpa Väänänen vastaa MIELI ry:n työelämän mielenterveyden arvioinnin ja kehittämisen välineestä, Hyvän mielen työpaikka -merkistä.

Nykyisin mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin. Työpaikoilla on ratkaiseva rooli huolehtia työntekijöiden mielenterveyden edellytyksistä arjessa. Myönteiset vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

”Organisaatioiden olisi hyvä pysähtyä pohtimaan työn tekemisen vaikutuksia eli sen jättämää jälkeä työntekijöiden mielen hyvinvointiin”, toteaa Hyvän mielen työpaikka -merkistä vastaava Sirpa Väänänen MIELI ry:stä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa sen puntarointia, mikä työssä vahvistaa tai kuormittaa mieltä, ja miten kokonaisvaltaisesti työpaikalla tuetaan työhyvinvointia ja mielenterveyttä.”

Tavoitteena kevyempi mielijalanjälki

”Kun töihin on mukava mennä, työt sujuvat ja työpäivän jälkeen pystyy palautumaan hyvin, on työn mielijalanjälki kevyt. Se näkyy niin työntekijöiden kuin koko työyhteisön hyvinvointina ja sitä kautta organisaation vahvempana elinvoimaisuutena”, Väänänen kiteyttää.

Mielenterveyden suunnitelmallinen vahvistaminen työpaikoilla on keskeinen ja konkreettinen tapa toteuttaa sosiaalista vastuullisuutta.

”Hyvän mielen työpaikka® -merkki on MIELI ry:n kehittämä väline, joka on yksi keino työpaikan mielijalanjäljen arvioimiseksi. Se kannustaa pysähtymään mielenterveyden äärelle ja tunnistamaan tekijöitä, jotka lisäävät mielen voimavaroja tai kuluttavat niitä.”

Merkki myönnetään organisaatioille, jotka lisäksi laativat konkreettisen suunnitelman mielenterveyden edistämiseksi ja ovat valmiita sitoutumaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Työpaikoilla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia

Liikkeelle päästään jo pienillä muutoksilla työn arjessa. Niiden rinnalla on hyvä varmistaa, että työpaikan rakenteet ja johtaminen tukevat mielen hyvinvointia.

Rimaa voidaan nostaa vieläkin korkeammalle.

”Suomalaisilla työpaikoilla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia nostaa työelämä tasolle, jossa työ antaa työntekijöille enemmän kuin vie. Silloin keventämisen sijaan voidaan puhua työn myönteisestä mielijalanjäljestä”, Väänänen summaa.