Tunnetaidot kannattelevat koulussa ja kotona
Siis mitä tarkoittaa tuuliviiri?!”
Näin yhdeksäsluokkalainen nuori ihmettelee kovaan ääneen oppitunnilla.
Jokaisella luokan 23 oppilaasta on kädessään kolme paperisuikaletta, joissa lukee erilaisia luonteenpiirteitä. Oppilaiden tulee kiertää luokassa ja vaihtaa lappusia keskenään, kunnes jokaisella on kädessään laput, jotka kuvastavat heitä itseään. Harjoituksen nimi on Luonnetori.
Luokan etuosassa oppilas tarjoaa lappuaan toiselle.
”Sä oot mun mielestä tosi nokkela, ota sä tää”, hän sanoo.
Vantaan Peltolan koulun 9A-luokalla on meneillään Peltsi-tunti. Se on koulun oma tunnetaito- ja vuorovaikutustunti, jollainen pidetään kerran kuussa koulun jokaiselle luokalle. Tunteja on pidetty koulussa syksystä 2020.
”Mielenterveystaidot vaikuttavat oppimiseen ja koulussa viihtymiseen.”
– Opettaja Elina Sipinen
Vastaavia oppitunteja pidetään kaikissa Vantaan yläkouluissa vähintään kerran kuussa, toisissa useamminkin. Lisäksi Vantaan seitsemäsluokkalaisilla on elokuusta 2023 lähtien ollut puoli tuntia viikoittain tunnetaito-opetusta. Elokuussa 2024 viikoittainen tunnetaito-opetus lisätään myös kaupungin kahdeksasluokkalaisten lukujärjestyksiin.
Pärjäämisen tunne lisääntyy
Koulut saavat itse päättää tunneilla käytettävistä materiaaleista. Peltolan koulussa koulun hyvinvointivastaavat ovat suunnitelleet tuntien sisällöt valmiiksi. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen tueksi Vantaan perusopetuksen opettajat ovat voineet käydä MIELI ry:n koulutuksen. Lisäksi luokanvalvojat voivat tarvittaessa pyytää apua kaupungin kolmelta tunnetaitotutorilta eli opettajilta, jotka ovat saaneet tunnetaitokasvatukseen lisäkoulutusta.
Mielenterveystaidot tukevat nuoren hyvinvointia ja ovat äärimmäisen tärkeitä taitoja elämään, sanoo 9A:n oppituntia vetävä liikunnan ja terveystiedon opettaja Elina Sipinen.
”Ne vaikuttavat oppimiseen ja koulussa viihtymiseen ja lisäävät nuoren kokemusta omasta pärjäämisestä”, hän sanoo.
Yhteiset harjoitukset myös tukevat ryhmäytymistä. Lisäksi käsiteltävät teemat auttavat ehkäisemään kiusaamista, hän kertoo.
Mitä vahvuuksia minulla on?
Haastattelupäivänä 9A-luokan Peltsi-tunnin aiheena on itsetuntemus ja vahvuudet.
”Itsetuntemus on luottamusta omiin kykyihin. Lisäksi se on rohkeutta olla oma itsensä ja kykyä arvostaa muita sellaisina kuin he ovat”, Sipinen kertoo luokan edessä.
Millaisia vahvuuksia ihmisellä voi olla tai teillä itsellänne on, hän kysyy sitten.
Käsiä nousee.
”Positiivisuus”, sanoo Hugo Oksanen.
Huumorintaju, oma-aloitteisuus, rohkeus, auttavaisuus, oppilaat luettelevat.
Sitten Sipinen jakaa pulpeteille vahvuuskorttinippuja. Oppilaat levittävät kortit näkyviin ja alkavat etsiä sellaisia, jotka parhaiten kuvaavat heitä itseään.
”Mieti, millaisia vahvuuksia ystäväsi kertoisivat sinusta ja millaisia asioita haluaisit itse kuulla itsestäsi”, Sipinen ohjeistaa.
”Itsetuntemus on luottamusta omiin kykyihin ja rohkeutta olla oma itsensä.”
-Elina Sipinen, opettaja
Takarivissä istuvan Eetu Peltolan mukaan vahvuuksien tarkastelusta on paljon hyötyä.
”Jos vaikka kirjoitan CV:tä tai menen työhaastatteluun, osaan kertoa itsestäni näitä samoja juttuja. Vahvuuksiani ovat sosiaalisuus, hyvä huumorintaju, oma-aloitteisuus, huolellisuus, aktiivisuus…”
Kun vahvuuksia tarkastellaan yhdessä muiden kanssa, voi myös itsestään oppia uutta, kertoo hänen edessään istuva Saga Kankkunen.
”Luonnetori-harjoituksessa joku tuli tarjoamaan minulle jotain lappua. Tajusin, että hän näki minussa jotain sellaista, mitä en ehkä itse ollut huomannut.”
Rauhoittumistaidoista hyötyä stressiin
Nuoret suhtautuvat tunnetaito-opetukseen pääosin myönteisesti ja osallistuvat tehtäviin hyvin, sanoo Elina Sipinen.
Niin tälläkin tunnilla. Sipinen halusi aloittaa sen hengitysharjoituksella. Tämä rauhoittaisi oppilaita ja valmistaisi heitä päivän aiheeseen. Hän kehotti nuoria kuuntelemaan useamman kerran, mutta heidän ajatuksensa olivat vielä välitunnilla. Ja silti, kymmenen minuuttia myöhemmin, luokassa oli hiljaista. Kun Sipinen ohjasi harjoituksen, osa oppilaista sulki silmänsä.
”Jos tulee kova stressi, osaan rauhoitella itseäni.”
– Saga Kankkunen, 9. luokka
”Tietysti ryhmät ovat erilaisia. Osa kokee oppitunnit tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Toiset ehkä ajattelevat, että täällä on lupa ottaa rennommin, kun emme käy läpi minkään konkreettisen oppiaineen asioita”, Sipinen sanoo.
Esimerkiksi rauhoittumistaidot ovat kuitenkin nuorille hyvin tärkeitä, hän sanoo. Samaa mieltä on Saga Kankkunen. Hän kertoo oppineensa seitsemännellä luokalla koulussa pidetyllä mindfulness-tunnilla 7/11-hengityksen, jossa sisäänhengityksellä lasketaan seitsemään ja uloshengityksellä yhteentoista.
”Jos tulee kova stressi, osaan rauhoitella itseäni. Tein 7/11-hengitystä esimerkiksi kerran, kun oli sairaan pitkä koe ja tiesin, etten tule saamaan siitä hyvää numeroa.”
Ratkaisuja tavalliseen arkeen
Toki tunnetaidot kannattelevat nuoria myös kouluarjen ulkopuolella.
Kuluneen lukuvuoden aika Peltsi-tunneilla on käyty läpi esimerkiksi ihmissuhteisiin ja kaveritaitoihin, turvaverkkoihin ja turvataitoihin, tietoisuustaitoihin ja arjen voimavaroihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi on puhuttu unelmista, luottamuksesta elämään sekä selviytymistaidoista vaikeiden tilanteiden edessä, kertoo Sipinen.
16-vuotias Erik Airio kertoo oppineensa, että vaikeissakin tilanteissa voi keskittyä ratkaisujen pohtimiseen.
”Tai jos tulee riitaa perheen kanssa, voi miettiä ratkaisuja sen sijaan, että alkaa vain huutaa”, hän sanoo.
”Jos tulee isoja tunteita, pystyy hallitsemaan niitä ja rauhoittumaan”, lisää Sofia Auvinen.
”Ja jos on huonompi fiilis, voi palata siihen, miten tunneilla on kehuttu toisia”, sanoo Saga Kankkunen.
”Jos tulee riitaa perheen kanssa, voi miettiä ratkaisuja sen sijaan, että alkaa vain huutaa.”
– Erik Airio, 9. luokka
Peltsi-tunneilla teemat ovat yleisluonteisia. 7.-luokkalaisten tunnetaitotunneilla voidaan Sipisen mukaan mennä syvemmin aiheisiin, joita luokan keskinäisestä toiminnasta nousee. Esimerkiksi kaveritaitoja voidaan vahvistaa, jos luokassa on kiusaamista. Aiheita voi nousta käsittelyyn myös School day -palvelun kautta, joka Vantaalla on käytössä. Siinä nuorille tehdään hyvinvointikyselyitä, joiden data tulee luokanvalvojien tietoon.
”Kyselyistä nousevia huolenaiheita voidaan käyttää pohjana tuntien suunnittelussa ja opetuksen kohdentamisessa”, Sipinen kertoo.
On tunnin viimeisen harjoituksen aika. Opettaja luettelee erilaisia mielipideväittämiä. Samaa mieltä olevat nuoret siirtyvät luokan etuosaan, eri mieltä olevat luokan perälle.
Opettaja aloittaa:
Tykkään kauhuleffoista. Pidän enemmän kissoista kuin koirista. Pidän irtokarkeista.
Oppilaat alkavat vaeltaa.
Tällaisesta harjoituksesta on hyötyä, koska se rohkaisee näyttämään omia mielipiteitään, sanoo Mia Keinänen. Ryhmähenkeäkin se kasvattaa, lisää Sofia Auvinen.
Sipinen esittää tunnin viimeisen väittämän.
”Pidän Antti Tuiskusta.”
Koko luokka siirtyy samaan suuntaan.
Juttu on julkaistu MIELI ry:n vuosijulkaisussa huhtikuussa 2024.
Kuvat: Jukka Rapo