Riittävän hyvä vanhemmuus riittää
Moni haluaa olla mahdollisimman hyvä kasvattaja, mutta toisaalta omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on myös lapsen hyvinvoinnista huolehtimista. Lapsen mielenterveys alkaa rakentua jo ennen syntymää ja vanhemman oma mielen hyvinvointi on siinä keskeisessä roolissa.
MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Elina Komulainen: mikä auttaa vanhempaa jaksamaan arjessa ja vähentämään vanhemmuuden ”suorittamista”?
On tärkeää luottaa omaan vanhemmuuteensa vertaamatta muihin. Se on tässä someajassa monelle vanhemmalle hyvin haastavaa. Jos vanhemmuudessa haluaa koko ajan pyrkiä tekemään parasta mahdollista lapselleen, siinä on riskinä liiallinen suorittaminen ja väsähtäminen. Se voi johtaa tunteeseen, ettei mikään olekaan tarpeeksi. Samalla saattaa kadota jotakin tärkeää, kuten kokemus yhteisestä ilosta.
Usein puhutaan riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus?
Vanhemman tehtävä on huolehtia lapsesta vastaamalla lapsen fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin perustarpeisiin. Riittävän hyvää vanhemmuutta on myös se, että ei pingota arkea liian tiukalle. Esimerkiksi voi pohtia, kuinka tärkeää on pitää eteinen koko ajan siistinä tai keittiö ja tiskipöytä kiiltävänä, vaikka se on lapsiperheessä mahdotonta. Vai voisiko käpertyä pyykkivuoren viereen vaikkapa lukutuokioon lapsen kanssa. Tai voi puuhaamisen sijaan ottaa oman rentoutumishetken sillä aikaa, kun lapsi on päiväunilla.
”Riittävän hyvää vanhemmuutta on, että ei pingota arkea liian tiukalle.”
Millaiset asiat vahvistavat vanhemman omaa mielenterveyttä ja lisäävät jaksamista?
Mielenterveyden käden viisi osa-aluetta: 1. uni ja rentoutuminen, 2. ravitsemus ja ruokailu, 3. ihmissuhteet ja tunteet, 4. liikkuminen ja leikki, 5. harrastukset ja luovuus ovat tärkeitä jokaisen perheenjäsenen osalta. On luonnollista, että pikkulapsivaiheessa vanhempi sysää omat tarpeet herkästi ”odottamaan”, koska lapsi tarvitsee paljon välitöntä hoivaa vanhemmaltaan. Omaa jaksamista ja mielenterveyttä kannattaa kuitenkin vaalia ihan vanhemmuuden ensi askelista lähtien vahvistaen niitä tietoisesti.
MIELI ry:n Mielenterveyden käsi eri osa-alueineen tuo esiin lapsen, nuoren ja aikuisenkin arjen peruspilareita. Uni, ravinto, sosiaaliset suhteet, liikkuminen ja leikki tai luovuus arjen rutiineina tukevat kaikkien perheen jäsenten mielenterveyttä. Jokaisella perheenjäsenellä on erilaisia tarpeita, niin lapsella kuin vanhemmallakin.
Peukalo: lepo ja rentoutuminen – riittävä uni, rentoutuminen ja rauhoittuminen, oma aika
Etusormi: ravinto ja ruokailut – ruokailurytmi, ruokavalion terveellisyys
Keskisormi: ihmissuhteet ja tunteet – itsemyötätunto, hellyys, keskustelu
Nimetön: liikunta ja kehosta huolehtiminen – kehon arvostus, (hyöty)liikunta, kehon palautuminen
Pikkusormi: harrastukset ja luovuus – mielekäs vapaa-aika, innostus ja ilo
Ranne: arvot ja päivittäiset valinnat – arvojen mukainen elämä, kiitollisuus
Tutustu tarkemmin Mielenterveyden käteen (avaa uuden välilehden)
MIELI ry:n tuoreessa minigallupissa vanhemmat kertovat käytännön vinkkejä ja omia kokemuksia. Mitä hyviä vinkkejä poimisit sieltä?
Vanhemmuuden parhaiden puolien tunnistaminen omassa arjessa vahvistaa koko perheen mielen hyvinvointia. Vanhemmat kertova esimerkiksi, että ihaninta vanhemmuudessa on se, että saa seurata oman lapsen kehittymistä, oppia tuntemaan oma lapsi ja kokea hauskoja hetkiä yhdessä. Lapsen leikit ja huumori tuovat paljon iloa vanhemman arkeen ja yhdessä puuhailu on tärkeää myös myönteisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen kannalta. Yhdessä puuhailulla voi rakentaa monenlaisia tärkeitä merkityksiä vuosiksi eteenpäin. Ilon ja yhdessäolon lisäksi voi esimerkiksi siirtää tärkeitä käytännön taitoja yli sukupolvien. Nämä hetket ovat kallisarvoista pääomaa vielä vuosien päästäkin.
”Ilon ja yhdessäolon hetket ovat tärkeää pääomaa.”
Mikä merkitys vanhemman mielen hyvinvoinnilla on lapsen kasvulle ja kehitykselle?
Lapsen mielenterveys alkaa kehittyä jo ennen syntymää. Siihen vaikuttavat vanhemman oma hyvinvointi, mielikuvat lapsesta, ajatukset ja toiveet sekä elämäntilanne, johon lapsi syntyy. Pienen lapsen vanhemmuus on lapsen perustarpeisiin vastaamista. Lapsen kasvu ja kehitys vaatii turvallisen vuorovaikutussuhteen, jossa vanhempi havainnoi ja tulkitsee lasta oikealla tavalla ja oikeaan aikaan sekä ymmärtää omia tunteitaan ja reaktioitaan. Vauvan itku sisältää aina viestin: nälkä, märkä vaippa, unen tai sylin tarve. Lapsen mielenterveyden perusta rakentuu arkisessa hoivassa.
Myös myöhemmissä vaiheissa lapsi tarvitsee sitä, että vanhempi on arjessa läsnä ja iloitsee lapsen uusista taidoista. Lohduttaa suruissa ja puhaltaa pipit sekä kyselee päivän kuulumisia. On tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut lapsen koulupäivistä ja kaverisuhteista ja tietää esimerkiksi, missä ja kenen kanssa teini liikkuu.
Lapsen mielenterveyden positiivisen kehittymisen kannalta kiireettömät hetket yhdessä ovat kullanarvoisia. Niissä ei tarvitse tehdä mitään ihmeellistä. Voi vaikka istua yhdessä sohvalla, jutella, lukea, pelailla lautapeliä tai odotella, että makaronilaatikko paistuu uunissa.
Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa, että oma jaksaminen ehtyy ja arki tuntuu pääsääntöisesti liian haastavalta?
Haastavassa tilanteessa kannattaa pohtia, mitä muutoksia on tarpeen tehdä. Mistä voisi jarruttaa? Mikä auttaisi jaksamaan paremmin. On uskallettava ja osattava sanoa asioita ääneen läheisilleen, pyytää ja vastaanottaa apua tarvittaessa ammattilaisilta.
Säännölliset arkirutiinit helpottavat ja luovat perheisiin niin ennakoitavuutta kuin turvallisuutta. Joskus auttaa ihan se, että tarkistaa juuri sitä Mielenterveyden kättä niin vanhemmuuden kuin lasten kannalta. Esimerkiksi on hyvä pohtia, onko itsellä riittävästi aikaa lepoon, rentoihin hetkiin läheisten kanssa tai mieluisiin harrastuksiin. Jos ei ole, miten sitä voisi järjestää. Onko lasten elämä liian kiireistä harrastuksista toiseen kiiruhtamista? Olisiko kaikkien tarpeen höllätä jostain ja keskittyä olemaan enemmän yhdessä?
”Arjessa pitäisi olla riittävästi aikaa lepoon ja rentoutumiseen.”
Tavallinen arki rutiineineen suojaa myös muutostilanteissa. Niihin nojaaminen tuo pysyvyyttä. Arkeen mahtuu paljon tilanteita, jolloin kaikki ei menekään niin kuin oli suunniteltu ja niistäkin tilanteista kyllä selvitään. Kyky joustaa auttaa yllättävissä tilanteissa.
Mitkä ovat tyypillisimpiä jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin liittyviä asioita, joiden kanssa kaikki vanhemmat painivat?
Vauvavaiheessa ja myöhemminkin yksi yleisimmistä haasteista on univaje. Pikkulapsivaiheessa esillä on lapsen tunteiden säätely ja kiukut sekä vanhemman oma tunnesäätely ja keinot niissä tilanteissa. Tänä päivänä digiaika nielaisee usein perheiden yhdessäolosta isoja siivuja niin lapsilta kuin aikuisilta.
Murrosiässä ollaan erilaisen vanhemmuuden edessä, kun nuoren sekä fyysisessä että psyykkisessä kehityksessä tapahtuu paljon. Silloin sitä ns. pehmeää vanhemmuuden takaseinää tarvitaan pitkäjänteisesti, vaikka teini olisi toista mieltä. Tällä tarkoitan sitä, että vaikka kaverit ovat tärkeitä ja nuoren kehitykseen kuuluu irtaantuminen vanhemmista, vanhempi pysyy nuoren elämässä edelleenkin, on kiinnostunut hänestä, huolehtii kotiintuloajoista ja tukee myllerryksissä.
Miten omaa jaksamista ja mielen hyvinvointia voi vahvistaa?
Pitämällä huolta omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, jossa apuna voivat olla vaikka Mielenterveyden käden osa-alueet. Liikkumalla, tekemällä asioita, joista itse nauttii – välillä myös ilman lapsia. Ottamalla aikaa levolle, kiinnittämällä huomiota ravintoon. Jakamalla rohkeasti vanhemmuuden iloja ja suruja toisten vanhempien tai muiden läheisten kanssa. Pysähtymällä pieniin hetkiin lasten kanssa huomaamaan, miten paljon hyvää ne voivatkaan sisältää. Yhdessä Mielivartti-videossa taaperoikäisen vanhempi esimerkiksi kertoo päättäneensä vanhemmuuden alussa, että heillä tulee olla hauskaa yhdessä.
”Nauti pienistä hetkistä yhdessä lapsen kanssa.”
Onko nykyajan vanhemmuus paineistetumpaa kuin esimerkiksi edellisten sukupolvien? Jos on niin mistä se mahtaa johtua?
Sosiaalinen media ihannekuvineen luo monelle vanhemmalle paineita. On tärkeää muistaa, että sinne postaillaan yleensä elämän aurinkoisinta puolta, eikä mitään kovin realistista kuvaa arjesta. Moni myös kokee olevansa liian yksin ilman tukiverkostoja. Korona-aika ja muut viime aikojen haasteet ovat lisänneet paineita pärjätä yksin. Tähän pitäisi nyt tarjota vastapainoksi vanhemmille kohtaamispaikkoja ja -mahdollisuuksia sekä tuoda perheiden ympärille tukea ilman, että sitä joutuu väsyneenä pitkiä aikoja odottamaan tai monelta taholta hakemaan.
Mikä merkitys vertaistuella on vanhemmalle?
On helpotus huomata, että toinen vanhempi painii aivan samanlaisten asioiden kanssa. Että ongelmien kanssa ei ole sittenkään yksin. Toisen vanhemman kanssa voi jakaa vinkkejä arjen tilanteisiin tai vaikka antaa lastenhoitoapua puolin ja toisin.
Voiko vertaistuki näyttäytyä myös negatiivisena esimerkiksi vertailuna muihin vanhempiin tai lapsen vertaamisena toisiin lapsiin?
Toki tätäkin se voi olla ja etenkin juuri sosiaalisessa mediassa on. Mielivartti-videoissa odottava vanhempi toteaa viisaasti, että vanhemmat ovat erilaisia, lapset ovat erilaisia. Vertaaminen ei kannata, vaan kannattaa luottaa itseensä ja omaan tapaansa olla vanhempi.
Mistä huolesta vanhempien kannattaisi ihan ensimmäisenä päästää irti?
Olenko riittävän hyvä ja osaanko minä. Omalle lapselle sinä olet juuri se hyvä, turvallinen ja tärkein.
MIELI ry on julkaissut vanhemmuuden tueksi Mielivartti-videosarjan, jossa paneudutaan eri ikäisten lasten vanhemmuuteen liittyviin, vanhempia itseään pohdituttaviin asioihin. Videoista saa vertaistukea omaan tilanteeseen ja myös asiantuntijan vinkkejä eri-ikäisten lasten vanhemmuuteen mielenterveyden vahvistamisen näkökulmasta.
Videosarja löytyy kokonaisuudessaan MIELI ry:n YouTube-kanavalta. (avaa uuden välilehden)
Sivua muokattu 15.9.2023
Ota yhteyttä
