Hei opiskelija, miten voit?

Voimaa mielenterveystaidoista 

Mielenterveystaidot ovat taitoja jotka tukevat etenkin muuttuvissa tilanteissa. Yksi keskeinen taito on arjen hallinta. Keskellä muuttuvaa tilannetta mielenterveyttä tukee vahvimmin turvallisten rutiinien ja arjen rytmin säilyttäminen mahdollisimman samankaltaisena kuin aiemminkin. Tee päiville esimerkiksi aikataulu etukäteen, jotta on jotain mitä odottaa.  

Rutiinit rauhoittavat mieltä, sillä ne tuovat rakennetta, järjestystä ja tuttuuden tunnetta arkeen. Suunniteltu arki vaatii myös vähemmän energiaa. Pyri tekemään asioita joista nautit ennen muuttunutta tilannetta – tutut, muuttumattomat asiat tuovat turvaa. Jos energiaa riittää, voi mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaan kokeilla myös uusiakin juttuja, uteliaisuus lisää voimavaroja. 

Unirytmistä on helppo lipsua, jos ulkoapäin ei tule aikatauluihin sidottuja vaatimuksia. Liian vähäinen uni vaikuttaa keskittymiseen, mielialaan ja fyysiseenkin vointiin. Sekä keho, että mieli tarvitsevat säännölliset lepohetket, mutta myös liikuntaa. Liikuttua tulee huomaamattaankin, jos soittaa kaverille, tai kuuntelee mieluista äänikirjaa tai lempimusiikkia kävelylenkin yhteydessä.  

Mielenterveystaitoja on myös kyky säädellä kuormitusta ja stressiä. Poikkeusolojen arki on monelle kuormittavampaa kuin tavallinen perusarki. Tasapainon löytämiseksi on hyvä pysähtyä aina välillä tarkastelemaan mitä tarvitsee juuri nyt voidakseen hyvin. Kun poikkeusoloja aletaan pikkuhiljaa purkaa, on hyvä myös edetä hitaasti, eikä uuvuttaa itseään heti kaikella, josta on jäänyt paitsi kuluneiden kuukausien aikana. 

Tunteiden tarkastelua 

Myös tunnetaitojen opettelu on tärkeää mielen hyvinvoinnille. Omille tunteille on hyvä olla avoin ja suhtautua niihin tarkastelevasti. Ne kertovat aina jostain. Ihmismielellä on usein tapana suojata itseään vaikeimmilta tunteilta, mutta mitä enemmän niitä vastaan taistelee tai pyrkii pitämään kurissa, sitä todennäköisemmin niihin törmää myöhemmin.  

Ikävien tunteiden sääteleminen on tärkeä taito, jotta ne eivät purkaudu hallitsemattomasti, mutta tunteiden kohtaaminen ja käsittely on tarpeellista, jotta niistä pääsee oikeasti irti. Esimerkiksi epäonnistumisen pelko voi olla niin iso peikko, että se estää jopa yrittämisen. Huolen ja epävarmuuden hetkellä on hyvä kysyä itseltään mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos epäonnistuu? Kysymyksen pohtiminen asettaa pelon oikeaan mittasuhteeseen. Pelko voi olla myös viisautta – se auttaa meitä nyt koronan aikana noudattamaan annettuja ohjeita. Pelkoa voi tarkastella myös uteliaana:

”Pelkään, että muut valmistuvat nopeammin ja putoan kelkasta” – pitääkö se paikkaansa? 

Suunnitelmien muuttuminen voi aiheuttaa myös surua. Pettymyksille on hyvä antaa hetki aikaa. Saamatta jäänyttä koulu- tai kesätyöpaikkaa saa surra – suru kertoo siitä, että asia oli tärkeä. Pitkään jatkuva kurja olo vie kuitenkin voimavaroja ja heikentää hyvinvointia. Jos energia menee ikävissä asioissa vellomiseen, ei sitä riitä tekemään kivoja, voimavaroja lisääviä asioita. Siksi tunteet on hyvä tunnistaa ja jakaa niitä tarvittaessa muiden kanssa. 

Kiitollisuuden harjoittaminen lisää hyvää mieltä ja iloon keskittyminen muokkaa hermoratoja pikkuhiljaa herkemmiksi hyvälle ololle. Hyvä keino on tarkastella elämässä yhä hyvin olevia asioita, pysähtyä niiden äärelle päivittäin ja kerrata onnistumisia. Apuna voi käyttää kiitollisuuspäiväkirjaa, johon voi ennen nukkumaanmenoa kirjata asioita, joista on kiitollinen. 

Perusturvallisuuden ääreltä kohti uutta suuntaa

Jos kesätyöt ovat peruuntuneet, tai osa-aikatyö on tauolla, myös rahatilanne varmasti mietityttää. Turvattu toimeentulo on edellytys perusturvallisuuden kokemukselle ja siten hyvinvoinnille. Tietoa omista oikeuksista taloudelliseen tukeen saa omasta oppilaitoksesta, työvoimatoimistosta ja Kelasta. Tieto lisää myös hallinnan ja turvan tunnetta. Vaikka oma tilanne voi tuntua monimutkaiselta, niin kysymällä asioihin saa selkeyttä ja on yksi huoli vähemmän.

Ministeri Hanna Kosonen: opintotuki joustaa poikkeusolosuhteissa

Kun talousasioihin on saanut vastauksia, voi miettiä mitä kesällä on mahdollista tehdä. Jos opintoihin on tullut katkos, kesätöitä ei ole tai koulupaikka jäänyt saamatta, voisiko kesän käyttää hyvällä omallatunnolla oman tulevaisuuden pohdintaan? Verkossa on monenlaisia kursseja joilla voi kartuttaa osaamistaan kiinnostavalta alalta, tai kokeilla jotain ihan uutta. Voi olla, että kesän aikana uusia asioita kokeilemalla löytyy polku jota ei ollut alkuun ajatellutkaan, tai opitut taidot tukevat seuraavan vuoden hakuprosessissa. Elämä on maraton, ei satasen pikamatka – työelämän oravanpyörään ehtii kyllä myöhemminkin. 

Mihin voin vaikuttaa ja mihin en? 

Epävarmassa tilanteessa mieli voi täyttyä hyvin monenlaisista ajatuksista ja kysymyksistä. Aivot ovat erityisen herkkiä kielteisille tapahtumille, sillä lajin selviytymisen kannalta on ollut tärkeämpää muistaa ennemmin vaarat ja kipua aiheuttavat asiat kuin ilonhetket. Myönteinen kokemus vaatii enemmän keskittymistä, jotta se tuntuu miltään. Ihmismielellä on myös tapana liioitella ikäviä asioita. Huolten vatvominen koukuttaa aivoja ja olo helpottaa hetkeksi. Jatkuva valmiustila ja huolehtiminen kuitenkin kuormittavat ja pitkässä juoksussa heikentävät hyvinvointia.  

On myös hyvä muistaa, että todelta tuntuva ajatus ei ole sama kuin totuus ja epävarmuuden hetkellä on hyvä tukeutua faktoihin. Menetetty kesätyöpaikka voi tuntua maailmanlopulta, mutta onko se sitä oikeasti? Vai voisiko se olla mahdollisuus tarkastella omia toiveita, kerryttää voimavaroja seuraavaan työnhakuun tai antaa mahdollisuuden aikalisälle? Itsesyytökset ja syyttely eivät vie tilannetta eteenpäin. Kun kaikkea ei voi hallita, pyri hyväksymään ne mihin et voi vaikuttaa ja pyri muuttamaan ne mitkä voi. 

Omaa tilannetta voi tarkastella seuraavasti: 

• Kirjaa huolta aiheuttava tilanne ylös 
• Pohdi, voitko vaikuttaa asiaan jollain tavalla 
• Jos voit vaikuttaa tilanteeseen, niin kirjaa ylös, miten. Toimijuus edistää hyvinvointia ja antaa hallinnan tunnetta. 
• Jos et voi, anna huolen mennä. Tapahtunut on jo tapahtunut, asian pyörittely ei sitä muuta. Mieti sen sijaan mitä asioita voisit tehdä, jotta saisit oloasi paremmaksi, tai toiko tapahtunut jotain hyvää? 

Omien voimavarojen äärelle pysähtyminen 

Muuttunut tilanne vie energiaa huomaamattaankin normaalitilaa enemmän. Aivot ovat ikään kuin pienessä hälytystilassa eikä koko kapasiteetti ole käytössä samalla lailla kuin normaalisti. Nyt on hyvä hellittää tavallisesta vaatimustasosta ja hyväksyä se, ettei välttämättä suoriudu kaikesta kuten normaalioloissa. Jokainen reagoi tilanteeseen myös omista lähtökohdistaan käsin, eikä omaa suoristusta tai tekemistä kannata siksi verrata muihin. Yhdelle etäopiskelu on voinut olla lottovoitto ja toiselle taas lisännyt valtavasti kuormitusta itseohjautuvuuden lisääntymisen myötä. Joku nauttii yksinolosta ja toinen kokee valtavaa yksinäisyyttä. Uusien toimintatapojen haltuunotto vie energiaa ja mielelle on hyvä antaa aikaa sopeutua. 

Voi olla, että suoritukset eivät ole tänä keväänä olleet niin hyviä kuin mihin normaalisti olisi pystynyt, opintoja on jäänyt rästiin tai opintoihin hakeminen ei onnistunut. Asiasta on hyvä jutella rohkeasti opinto-ohjaajan tai muun oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvan kanssa ja miettiä yhdessä ratkaisuja. Poikkeustilassa tarvitaan ymmärrystä ja tukea, ei suorittamista ja korkeita tavoitteita. Voi olla, että voimavarat eivät ole tänä keväänä riittäneet toivottuihin asioihin, mutta se ei tarkoita, että mitään olisi menetetty. Tämä aika on loppujen lopuksi yksi lyhyt vaihe elämänpituisessa matkassa. Ole itseäsi kohtaan myötätuntoinen ja lempeä. Nyt on hyvä hetki kerätä voimavaroja ja valmistautua uuteen yritykseen ensi vuonna. Se tulee pikemmin kuin huomaammekaan. 

Rentoutumistakin voi harjoitella 

Rentoutuminen, oma aika ja itselle mieluinen tekeminen lataavat akkuja, mutta jos mieli on kuormittunut, on mukaviinkin asioihin hankala keskittyä. Oman mielen rauhoittamisen voi aloittaa sillä, että pysähtyy kuuntelemaan itseään sulkemalla hetkeksi älylaitteet ja hakeutumalla mukavaan paikkaan omien ajatusten äärelle. Hyviä itsensä tutkiskelun kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: mitkä asiat tuottavat minulle iloa? Mitkä asiat kuormittavat? Keiden seurassa voin olla oma itseni ja saan voimavaroja? Mitä kaipaan lisää, mitä vähemmän ja miten saisin lisättyä hyvää tuottavia asioita elämääni? Myös liikunta, ystävien tapaaminen tai musiikki voivat rauhoittaa. Kun mieli on selkeä, on helpompi kuunnella itseään ja tarkastella asioita objektiivisesti, eikä tunteiden vietävänä. Tällöin voi erottaa mikä on totta ja mikä ei, sekä löytää konkreettisia toimintatapoja oman tilanteen hahmottamiseen ja hallitsemiseen.  

Arjen hallintaa ja yksinäisyyttä 

Mediassa on ollut paljon uutisia yksinasuvista, jotka kokevat eristäytymisen erityisen haastavaksi. Kevät on ollut pitkä ja sosiaalisten tilanteiden puute voi ymmärrettävästi kuormittaa. Osa voi kuitenkin kokea myös helpotusta yksinolosta, jota ei tarvitse selitellä muille. Jos kaipaat muita ihmisiä ympärillesi, ylläpidä suhteitasi säännöllisesti esimerkiksi verkon välityksellä. Myös rutiinien merkitys korostuu arjen hallinnassa, kun ei tarvitse olla tilivelvollinen kenellekään. Kalenteriin voi olla hyvä merkitä siivouspäivät ja sopia säännölliset puhelut perheen tai ystävien kanssa, jotta päivistä ei rakennu puuromaisia. Myös ympäristöllä on vaikutusta mielialaan. Jos mahdollista, voi kotiin rakentaa sellaisen tilan, jossa voi rentoutua täysin. Jos muualla kodissa on hankala keskittyä, voi tämä tila toimia pakopaikkana ja auttaa akkujen latautumisessa. 

Poikkeusoloissa toiset kokevat yksinäisyyttä – moni myös ensimmäistä kertaa, kun arjen mikrokohtaamiset on rajoitettu minimiin. Yksinäisyyden tunne saa ihmisen usein vetäytymään ja välttelemään muita esimerkiksi vähentämällä yhteydenpitoa tai pyrkimällä suoriutumaan arjesta yksin. Se on ristiriitaista, sillä tosiasiassa yksinolon sijaan on tarve toisen läsnäololle. Toisiin tukeutuminen voi kuitenkin tuntua vaikealta. Omat ajatuksetkin saattavat ylläpitää ajatusta yksinäisyydestä ja silloin olo tuntuu vielä kurjemmalta. Jos huomaat tuntevasi olosi yksinäiseksi, pysäytä tunne ennen kuin se alkaa vaikuttaa toimintakykyyn ja juttele asiasta muiden kanssa. Vertaistukea voi hakea esimerkiksi erilaisista verkkoryhmistä (ks. lisätiedot jutun lopusta).

Jokainen tarvitsee joskus toisen ihmisen tukea 

Muuttuvat tilanteet vaikuttavat jokaiseen yksilöllisesti, joten kuuntele omia tunteitasi ja tarpeitasi herkällä korvalla. Jos oma olo on pitkään vetämätön, asiat eivät kiinnostaa, keskittyminen herpaantuu ja tunteet heilahtelevat, on viimeistään syytä tukeutua muihin. Moni kokee nyt uupumusta, epävarmuutta ja pelkoa. Omat reaktiot voivat kuitenkin tuntua yllättäviltä ja kynnys tukeutua muihin voi olla suuri. Etenkin jos löytää itsensä ensimmäistä kertaa tilanteesta, jossa omat voimavarat eivät riitä.  

Yksin ei kannata jäädä murehtimaan liian pitkäksi aikaa. Voi kuitenkin olla, että hyvääkin tarkoittavat läheiset ihmiset voivat olla liian lähellä, tai heitä ei halua kuormittaa omilla asioilla. On siis yhtä sallittua kääntyä ulkopuolisen tuen piiriin. Puolueeton, neutraali taho voi auttaa hahmottamaan paremmin kokonaisuutta. Yhteyttä voi ottaa nimettömänä esimerkiksi Sekasin-chattiin, tai kriisipuhelimeen. Joskus uutta näkökulmaa voi saada jo yhdestä yhteydenotosta, joskus tuen tarve voi olla pidempi. Mikään huoli ei ole liian pieni yhdessä pohdittavaksi ja palveluiden määrää on lisätty, jotta kynnys ottaa yhteyttä olisi mahdollisimman matala. 

Tukea eri palveluista: 

Nyyti ry:n opiskelijoille tarkoitetut mielen hyvinvointia edistävät sisällöt (mm. ryhmächat):

• Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
• Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
• Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
• Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/ajanvaraus

Sivua muokattu 7.11.2022