Siirry sisältöön

Kuinka palaamme mieliystävällisesti lähitöiden pariin?

Paluu työpaikoille etätöiden jälkeen tarjoaa tilaisuuden lisätä mielen hyvinvointia, kun pysähdymme kuuntelemaan toisia ja rakennamme uutta arkea yhdessä.
MIELI ry:n asiantuntija Saija Koskensalmi työskentelee työelämän mielenterveyden parissa.

Paluu työpaikoille etätöiden jälkeen tarjoaa tilaisuuden lisätä mielen hyvinvointia, kun pysähdymme kuuntelemaan toisia ja rakennamme uutta arkea yhdessä.

Yksilöiden ja yhteisöjen sietokyky, sopeutuminen ja muutoksessa selviytyminen ovat olleet korona-aikana koetuksella.

Pandemia on haastanut eri tavoin eri ihmisiä. Usea on pärjännyt olosuhteisiin nähden hyvin, kokenut kukoistavansa, työ on sujunut ja koti on ollut ihana paikka. Moni on kuitenkin kärsinyt tylsistymisestä, aikaansaamisen vaikeudesta, Teams-tapaamisten innottomuudesta ja yksinolon lamauttavuudesta. Lomautukset ja irtisanomiset ovat heikentäneet monien taloutta ja epävarmuus kuormittanut mieltä.

Kuule ja näe kollegasi – ja työyhteisösi

Paluu takaisin työpaikoille herättää monenlaisia tunteita –iloa, innostusta, ahdistusta, hämmennystä tai pöllämystymistä. Luottamus omaan työyhteisöön on saattanut rapautua, ja etäily on voinut vieraannuttaa mukavistakin kollegoista.

Tarvetta voi olla luottamuksen jälleenrakentamiselle. On hyvä muistaa, että jokainen saa yhä määritellä turvallisuusrajansa, liittyen vaikkapa maskinkäyttöön tai turvaetäisyyden pitämiseen.

Erilaisuutta on hyvä kohdata kunnioittavasti ja antaa tilaa eri näkemyksille. Erilaiset tunteet kaipaavat hyväksymistä.

Kuulluksi tuleminen vahvistaa luottamusta. Kysymys, mitä kollegan korona-arki sujui, ja mitä hänelle kuuluu tässä hetkessä, osoittaa kiinnostusta toista kohtaan. Kysymys luo tilan kertoa kokemuksista, onnistumisista ja kuormituksen aiheista sekä mahdollisuuden ihmetellä uutta arkea. Omiakin kokemuksia kannattaa jakaa.

Kaikkeen vanhaan ei kannata palata – luovutaan rohkeasti, luodaan uutta

Etätyöaikana yksinäisyys on ollut merkittävä mielenterveyden kuormitustekijä – nyt ketään ei saa jättää yksin! Lähityö mahdollistaa etätyötä paremmin psykologisen perustarpeen, yhteenkuuluvuuden toteutumisen. Jokaiselle hyvää tekevä yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, ettei vain sulkeuduta omiin työpisteisiin ja töihin, vaan luodaan uutta yhdessä ja varataan aikaa yhdessäoloon.

Onnistunutta paluuta työpaikalle rakennetaan yhdessä. Jos etäilyyn on kyllästytty, se voi sujua melko hyvin itsestäänkin. Kuitenkin juuri nyt kannattaa hyödyntää tilaisuus kehittyä ja kehittää yhdessä.

Se, että jokainen saa mahdollisuuden osallistua työn tavoitteiden ja käytäntöjen määrittelyyn tukee työhyvinvointia ja organisaatioon sitoutumista. Niin omien kuin yhteisten tavoitteiden kirkastamisen jälkeen on helpompi miettiä parhaita keinoja niiden saavuttamiseen.

Tiimikokouksissa voidaan pysähtyä pohtimaan, mitä etätyöstä on opittu. Mitkä ovat nykytilanteeseen sopivat tavat tehdä työtä?

Kannattaa myös kysyä: Mitä uusia toimintatapoja voidaan ottaa käyttöön? Mistä toimimattomista ja turhista käytännöistä voidaan puolestaan luopua? Millaisia asioita ja palveluita asiakkaat tällä hetkellä odottavat?

Omaa kehittymistä ja palautumista edistää puolestaan itsearviointi. Mitä olet oppinut hyvistä tai huonoista työntekemisen tavoista? Mitä olet oppinut itsestäsi? Mitkä asiat työssä ovat sinulle merkityksellisiä ja tärkeitä? Itsearviointia tehdessä on hyvä muistaa paitsi työpaikan kokonaisuus ja realismi, myös armollisuus itseä kohtaan.

Uutta lähi- tai hybridityötä luodaan yhdessä oppien ja kokeillen – askel kerrallaan.

Ota yhteyttä

Saija Koskensalmi

Asiantuntija, Työelämän mielenterveys
+358 40 771 2116
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: