Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia
Urheilijoiden hyvinvointi ja mielenterveys ovat nousseet yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvästi esille, etenkin huippu-urheilun näkökulmasta.
Urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa valmentamista tarvitaan kuitenkin jo lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä nämä ovat keskeisiä vaiheita mielen hyvinvoinnin edistämiseen sekä erilaisten hyvinvointitaitojen opettamiseen ja oppimiseen.
Valmentajan arjen näkökulmasta yhden parhaimman tarttumapinnan hyvinvointikysymyksiin tarjoaa Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoria, etenkin jos yhdistämme tähän turvalliseen toimintaympäristöön liittyvät näkökulmat. Tätä kokonaisuutta voidaan jäsentää purjevene-metaforalla, jossa turvallisuuden tunne ja kasvun mahdollisuudet otetaan huomioon niitä edistämällä ja vahvistamalla:
Valmentajien, seuratoimijoiden tai lajiliittojen ensimmäinen tehtävä on luoda nuorille urheilijoille psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Tämä tarkoittaa kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä vapaata ympäristöä, joka muodostaa vakaan pohjan urheilijana ja ihmisenä kasvamiselle ja kehittymiselle.
Kaikkien toiminnassa mukana olevien tahojen on hyvä olla tietoisia yhteisistä pelisäännöistä eli millaista käytöstä ja toisten huomioon ottamista heiltä odotetaan.
Myrskyissä ja karikoissa selviytymiseen tarvitaan lisäksi positiivisia ihmissuhteita eli kanssamatkustajien – etenkin turvallisten aikuisten – tukea. Myös ryhmätyötaidot, erilaisuuden arvostaminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot joustavoittavat yhteistä matkantekoa.
Aikaansaamisen kokemukset vahvistavat osaltaan selviytymiskykyä. Nämä kasvattavat pystyvyyden tunnetta, omanarvontuntoa sekä itsensä tärkeäksi kokemista. Eli luottamusta siihen, että tiukoistakin paikoista on mahdollista selvitä.
Turvallinen toimintaympäristö, positiiviset ihmissuhteet sekä aikaansaamisen kokemukset luovat yhdessä toiminnalle vakaat lähtökohdat. Tämä ei kuitenkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta riitä, sillä pelkän paikallaan kellumisen lisäksi tarvitaan myös purjeet vauhdittamaan nuoren urheilijan matkantekoa.
Mitä useampi vahva purje nuorella urheilijalla on käytössään, sitä palkitsevampaa ja nautinnollisempaa on matkanteko. Vahvat purjeet auttavat myös muuttamaan suuntaa ketterästi ja joustavasti olosuhteiden muuttuessa.
Ensinnäkin nuoren urheilijan on hyvä oppia keskittymään pitkäjänteiseen harjoitteluun, rauhoittamaan itsensä stressaavissa tilanteissa sekä elämään hetkessä. Mitä paremmin nämä uppoutumisen taidot ovat hallussa, sitä useammin hän pääsee nauttimaan hyvinvointia ja merkityksellistä elämää tuottavasta flow-tilasta. Tilasta, jolloin tuuli ottaa toden teolla purjeisiin ja kaikki sujuu kuin itsestään.
Uppoutumisen lisäksi toisena vahvana purjeena toimivat myönteisyys sekä taito pysähtyä onnellisten hetkien äärelle; taito tuntea ja osoittaa kiitollisuutta sekä vahvistaa myönteisiä tunteita.
Kolmantena purjeena toimii merkityksellisyys eli kokemus siitä, että omalla toiminnalla on selkeä suunta. Merkitys on vahvasti läsnä nuoren urheilijan elämässä, kun hän pääsee hyödyntämään ja kehittämään omia ydinvahvuuksiaan ja vaikuttamaan omaan harjoitteluunsa. Merkityksen kautta saadaan myös voimaa jatkaa yrittämistä vaikeuksien keskellä sekä palaamaan takaiskujen jälkeen entistä vahvempana.
Nuori mieli urheilussa -toiminnassa painotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia
PERMA-hyvinvointiteorian osa-alueiden sekä turvallisen toimintaympäristön yhdistelmä on yksi käyttökelpoinen tapa jäsentää nuoren urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valmentajan on mahdollista hyödyntää jaottelua osana kausisuunnittelua tai tsekkauslistana:
- Onko valmennettavillani turvallinen treeniympäristö? Tietävätkö he, millaista käytöstä ja toisten huomioimista heiltä odotetaan?
- Olenko turvallinen aikuinen, jonka luokse on helppo tulla keskustelemaan ja jakamaan huolia? Osaavatko valmennettavani toimia yhdessä ryhmänä, erilaisuutta ymmärtäen ja arvostaen?
- Vahvistanko valmennettavieni aikaansaamisen kokemuksia ja pystyvyyden tunnetta myönteisellä palautteella, tuella ja kannustuksella?
- Pääsevätkö valmennettavani nauttimaan harjoituksissa riittävästi virtaavasta flow-tilasta ja optimaalisista oppimisen kokemuksista? Edesautanko harjoitteluun uppoutumista hyvin suunnitelluilla harjoitteilla sekä välttämällä turhia pysäytyksiä?
- Osoitanko valmennettavilleni riittävästi arvostusta ja kiitollisuutta yhteisestä toiminnasta? Osaammeko yhdessä tehdä näkyväksi onnistumisia sekä vahvistaa myönteistä ajattelua ja itsemyötätuntoa?
- Onko valmennettavillani selvä ymmärrys yhteisistä tavoitteistamme? Pääsevätkö he hyödyntämään riittävästi ydinvahvuuksiaan sekä osallistumaan heitä koskeviin päätöksiin?
Lisälukemista
Kaufman, Scott (2020): Transcend – The New Science of Self-Actualization.
Seligman, Martin (2011): Flourish – A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.
Avola, Pauliina & Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja.
Csikszentmihalyi, Mihaly (2005): Flow: Elämän virta – Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu.
Rovio, Esa, Taru Lintunen & Olli Salmi (toim.) (2009): Ryhmäilmiöt liikunnassa.
Dweck, Carol (2017): Mindset – Updated edition: Changing The Way You think To Fulfil Your Potential.
Forsblom, Kim (2020): Kilpailukauden aikaiset kollektiiviset tavoitteet ja tavoitteenasettelu naisten SM-tason palloilujoukkueissa.
Tur-Porcar, Ana & Domingo Ribeiro-Soriano (2020): The Role of Emotions and Motivations in Sport Organizations. Frontiers in Psychology 11 May 2020.
Olympiakomitea, vastuullisuus
Sivua muokattu 7.11.2022
