Tunnetaidot korostuvat koronakriisin aikaisessa valmennuksessa
Lasten ja nuorten hyvinvointi on koronakriisin seurauksena koetuksella. Harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan rajoitukset heikentävät merkittävästi lasten ja nuorten mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin sekä onnistumisen ja kyvykkyyden kokemuksiin.
Epävarmuus ja huoli tulevasta ovat olleet jo useamman kuukauden ajan monen nuoren urheilijan ja heidän valmentajiensa arkipäivää. Milloin päästään taas yhdessä harjoittelemaan? Kilpaillaanko tänä vuonna ollenkaan? Miten pidämme yllä yhteishenkeä ja motivaatiota? Onko ylipäätään jo turvallista kokoontua yhteen?
Kansallinen lapsistrategian koronatyöryhmä tunnistaa nämä huolenaiheet ja korostaa, että poikkeusjärjestelyjen aikaisissa harrastuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota toisista välittämiseen ja myötäelämiseen.
Kyse on tunnetaidoista, joiden avulla voidaan tukea nuorten urheilijoiden – mutta myös valmentajien – hyvinvointia ja selviytymiskykyä.
Neljä tunnetaitojen työkalua valmennuksen tueksi
Tutkimus- ja koulutusyksikkö Yale Center for Emotional Intelligencen johtajan Marc Brackettin mukaan tunteita taidokkaasti hyödyntävässä toimintaympäristössä (kuten harrastusryhmä tai koulu) lapset ja aikuiset ymmärtävät ja hallitsevat tunteitaan, asettavat ja saavuttavat positiivisia tavoitteita, suhtautuvat myötätuntoisesti toisiinsa sekä tekevät vastuullisia päätöksiä.
Tunnetaitava toimintaympäristö kuulostaa hienolta tavoitteelta, mutta mistä lähteä liikkeelle?
Brackett ja kumppanit ovat Yalessa kehittäneet tuhansissa kouluissa eri puolilla maailmaa käytössä olevan RULER-mallin, joka tarjoaa käyttökelpoisia työkaluja tunnetaitojen vahvistamiseksi. Mallin viisi osa-aluetta ovat
- tunteiden tunnistaminen (recognizing)
- tunteiden ymmärtäminen (understanding)
- tunteiden nimeäminen (labeling)
- tunteiden ilmaiseminen (expressing)
- tunteiden sääteleminen (regulating)
RULER-mallia käytetään neljän, tunnetaitoja eri näkökulmista lähestyvän ”ankkurityökalun” avulla.
1. Mitä haluamme tuntea? Yhteinen päämäärä positiivisen ympäristön aikaansaamiseksi
Charter-ankkurityökalussa on kyse harrastusryhmän tai joukkueen ”huoneentaulusta” tai yhteisen päämäärän luomisesta ja siihen sitoutumisesta.
Tunnetaitojen vahvistamiseen keskittyvässä pohdinnassa vastataan yhteisesti kahteen keskeiseen kysymykseen:
- Harrastusryhmänä/joukkueena ja urheilijoina haluamme tuntea…
- Jotta voisimme näin tuntea, huolehdimme yhdessä, että…
Keskustelun tarkoituksena on antaa nuorille urheilijoille mahdollisuus kertoa omista tunteistaan, toiveistaan ja arvoistaan sekä luoda yhdessä psykologisesti turvallista ilmapiiriä ja sitoutumista yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
Mitä useammin yhteisesti päätettyjä tavoitteita käydään läpi ja päivitetään, sitä monipuolisemmin nuoret urheilijat pääsevät käyttämään ja kehittämään tunnetaitojaan, kuten itsetietoisuutta, sosiaalista tietoisuutta sekä vastuullista päätöksentekoa.
2. Mitä minä tunnen? Tunteet tutuiksi tunnemittarin avulla
Mood Meter -ankkurityökalun eli tunnemittarin avulla nuoret urheilijat tulevat paremmin tietoisiksi omista tunteistaan. Mood Meteristä on tehty englanninkielinen puhelinsovellus, mutta yhtä hyvin toimivat erilaiset tunnekartat tai -mittarit (ks. esimerkiksi MIELI ry:n Tunteiden vuoristorata).
Nuoret urheilijat voidaan esimerkiksi opastaa täyttämään tietyn ajanjakson tunnemittareita, tarkastellakseen mitä eri tunteita he kokivat kyseisellä treenijaksolla. Tämä voidaan tehdä joko treenien yhteydessä tai myöhemmin kotona.
Olennaista on, että nuoret urheilijat oppivat tunnemittarin avulla tunnistamaan kokemiaan tunteita, mutta myös pohtimaan tunteidensa syitä ja seurauksia, nimeämään tunteitaan tarkemmin sekä miettimään parhaita tapoja ilmaista ja säädellä näitä tunteita.
3. Miten toimin tunnekuohun vallassa? Tuumaustauosta toimeen
Meta-Moment -ankkurityökalussa on kyse ”tietoisesta tuumaustauosta”. Tämän työkalun avulla nuoret urheilijat oppivat vaikealla hetkellä pysäyttämään itsensä, välttämään tunnekaappauksen vallassa toimimisen sekä löytämään käyttökelpoisia tapoja säädellä tunteitaan ja käytöstään.
Tietoisessa tuumaustauossa on neljä porrasta:
- Ensimmäisellä portaalla opetellaan tunnistamaan ja havaitsemaan vaikealla hetkellä omassa ajattelussa, kehossa tai käytöksessä tapahtuvia muutoksia.
- Toisella portaalla opetellaan välttämään tunnekuohussa toimiminen pysähtymällä ja hengittämällä hetken aikaa rauhallisesti.
- Kolmannella portaalla opetellaan aktivoimaan mielikuva ”parhaasta versiosta itsestään” eli mielikuva siitä, millainen ihminen haluaisi olla itselleen ja muille.
- Neljännellä portaalla opetellaan valitsemaan tilanteeseen sopiva tapa säädellä omia tunteitaan ja käytöstään.
Tietoinen tuumaustauko tukee tunteiden systemaattista käsittelyä. Tämä antaa myös valmentajalle hyvän työkalun opettaa ja tukea pelaajien tunteiden säätelyä: valmentaja tunnistaa pelaajan tunnekuohun, kehottaa ottamaan tietoisen hetken ja hengittämään syvään, kuvittelemaan parhaan version itsestään ja toimimaan tämän mielikuvan mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.
4. Miten haluan jatkossa toimia? Toimintasuunnitelma vaikeiden hetkien ja konfliktien varalle
Blueprint-ankkurityökalussa on kyse haastavien hetkien varalle tehtävästä toimintasuunnitelmasta, joka vahvistaa myös myötäelämisen taitoa ja näkökulmanottokykyä.
Toimintasuunnitelma rakentuu kysymyksille, jotka auttavat nuoria urheilijoita reflektoimaan ja analysoimaan omia ja toisten tunnereaktioita sekä käyttäytymisen syitä ja seurauksia vaikeilla hetkillä:
- Kuvaile tarkasti kyseinen tilanne tai tapahtuma.
- Mitä tunteita tunsin tilanteen aikana, ja mitä toiset ihmiset mahdollisesti tunsivat?
- Mikä aiheutti nämä tunteet itselleni ja muille?
- Miten ilmaisin ja säätelin tilanteessa tunteitani? Entä toiset?
- Mitä olisin voinut tehdä paremmin tilanteessa? Mitä voin tehdä nyt?
Nuoret urheilijat voidaan opastaa hyödyntämään toimintasuunnitelmaa vaikeiden hetkien käsittelyssä. Toimintasuunnitelman täyttäminen kehittää monipuolisesti tunnetaitoja, kuten itsetietoisuutta, sosiaalista tietoisuutta, itsensä johtamista sekä vastuullista päätöksentekoa.
Tunnetaitoja opettelemaan Nuori mieli urheilussa toiminnan matkassa
Valmentajien kannattaa lähteä rohkeasti opettelemaan tunnetaitoja yhdessä nuorten urheilijoiden kanssa. Näistä taidoista hyötyvät varmasti sekä itse valmentajat että toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret.
Avolan ja Pentikäisen (2019) muistilista tarjoaa hyvät lähtökohdat tunnetaitojen opettamiseen ja harjoittelemiseen:
- Parhaiten tunnetaitoja opettaa valmentajan esimerkki, tunteiden sanoittaminen ja hyväksyvä asenne tunteita ja niiden käsittelyä kohtaan.
- Valmentajan inhimillisyys ja omien tunteiden sanoittamisen esimerkki on opettavaista – ei kannata aliarvioida lasten ja nuorten kykyä eläytyä aitoihin tunteisiin ja tapahtumiin.
- Aloita ja lopeta tunnetaitojen opettelu aina myönteisellä tunnetilalla, koska myönteiset tunteet helpottavat vaikeiden asioiden käsittelyä.
- Opeta nuorille urheilijoille myös toisiin ihmisiin tukeutumista erityisesti vaikeiden tunteiden yhteydessä.
- Yhdessä koetut myönteiset tunteet ovat erityisen hyödyllisiä nuorille urheilijoille, joten tunnista ja vahvista yhdessä koettuja myönteisiä hetkiä ja malta pysähtyä niiden äärelle.
Lisälukemista
Abdel-Fattah, H. 2020. Emotional Intelligence and Emotional Stability in Crises. Journal of Psychiatry and Psychiatric Disorders 4(2), 56–62.
Avola, P. & Pentikäinen, V. 2019. Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja.
Brackett, M. 2019. Permission to Feel: Unlocking the Power of Emotions to Help Our Kids, Ourselves, and Our Society Thrive.
Brackett M, Bailey, C., Hoffmann, D. & Simmons, D. 2019. RULER: A Theory-Driven, Systemic Approach to Social, Emotional, and Academic Learning. Educational Psychologist, 54(3), 144–161.
Fredrickson B. L. 2001. The role of positive emotions in positive psychology. The broaden-and-build theory of positive emotions. The American psychologist, 56(3), 218–226.
Frey, N., Fischer, D. & Smith, D. 2019. All Learning Is Social and Emotional: Helping Students Develop Essential Skills for the Classroom and Beyond.
Rantanen, J. 2021. Jalkapallovalmentajien tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä opetustavat.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä 2021. Lapsen, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esityksen lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2.
Tur-Porcar A. & Ribeiro-Soriano, D. 2020. The Role of Emotions and Motivations in Sport Organizations. Frontiers in Psychology, 11:842
Sivua muokattu 7.11.2022
