Siirry sisältöön

Valmentajan rooli kasvattajana

Urheileva nuori saa urheilusta parhaimmillaan hauskan harrastuksen, turvallisen yhteisön ja taitoja tulevaisuutta varten. Nämä asiat eivät kuitenkaan synny itsestään ja tässä valmentajalla on keskeinen rooli.

Urheilulla voi olla valtavan positiivinen vaikutus urheilevan lapsen elämään, ja usein jopa kuullaan väitettä, että jokaisen lapsen tulisi urheilla. Oikeastaan kovinkaan kaukana tästä ei olla, sillä 9–11-vuotiaista kaksi kolmesta harrastaa urheiluseurassa ja lukioikäisistä vain 16 prosenttia ei ole koskaan harrastanut urheiluseurassa (LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020). Urheiluseuratoiminnan laajuuden vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että urheilu on terveellinen ja turvallinen ympäristö myös mielen hyvinvoinnin kannalta. Tässä urheiluvalmentajien rooli on keskeinen.

Gradussani tutkin sitä, millaisia arvoja urheiluseuratoiminnassa näkyy urheiluvalmentajien näkökulmasta tarkasteltuna. Pohdin, mihin urheilu urheilevia nuoria sosiaalistaa ja mitä urheilu heille opettaa. Kuuden urheiluvalmentajan haastattelun pohjalta esiin nousi monia urheiluharrastukselle ominaisia ulottuvuuksia ja piirteitä, jotka saatiin luokiteltua neljään keskeiseen urheiluharrastuksessa näkyvään arvoon.

Urheiluharrastuksen neljä arvoa

Sosialisaation arvo

Urheilu opettaa monia asioita, joista on hyötyä urheilun ulkopuolellakin. Näitä voivat olla esimerkiksi pitkäjänteisyyden, tavoitteiden asettamisen ja pettymysten käsittelemisen oppiminen. Tämänkaltaisten ”yleishyödyllisten” taitojen oppiminen muodosti sosialisaation arvon.

Yhteisöllisyyden arvo

Urheilu on usein myös hyvin sosiaalinen ympäristö, joka voi tarjota elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja turvallisen toimintaympäristön. Ystävyyssuhteiden muodostumisen kannalta valmentajan rooli ryhmähengen edistäjänä ja turvallisen toimintaympäristön luojana on tärkeä. Urheiluharrastuksen sosiaalinen puoli ja turvallinen toimintaympäristö muodostivat junioriurheilun toisen, yhteisöllisyyden arvon.

Hauskuuden arvo

Etenkin lasten kohdalla harrastamisen tulisi olla ennen kaikkea hauskaa ja mielekästä. Leikinomaisuus tekee urheilusta usein mielekkäämpää, ja tavoitteet voivat kulkea matkassa mukana, vaikkei urheiluun suhtautuisikaan liian suurella vakavuudella. Valmentaja voi tukea urheilevan nuoren kokemusta harrastuksen hauskuudesta esimerkiksi edistämällä leikillisyyttä erilaisilla kisailuilla ja innostumalla itsekin nuorten onnistumisista. Hauskuuden arvo oli kolmas arvo, joka valmentajien haastatteluista nousi esiin.

Aikaansaamisen arvo

Urheilu voi samanaikaisesti olla tavoitteellista, hauskaa ja mielen hyvinvointia edistävää. Urheilussa tavoitteilla voi olla tärkeä merkitys ja kehittyminen sekä menestyminen voivat tuoda nuorelle urheilijalle merkityksellisiä onnistumisen kokemuksia. Neljäntenä junioriurheilun arvona esiin nousikin aikaansaamisen arvo.

Edellä esitellyt junioriurheilun arvot ovat sellaisia, jotka on muodostettu valmentajien junioriurheiluun ja valmennukseen liittyvien haastattelujen pohjalta. Urheilu ei kuitenkaan ole luonnostaan pelkästään hyväksi nuorelle. Haastatteluissa nousikin esiin myös armottoman kilpailun ja epäterveen vuorovaikutuskulttuurin tapaisia asioita, joita urheiluharrastuksen kautta saattaa omaksua. On keskeistä, että seuroissa ja etenkin valmennuksessa pidetään huolta siitä, että toimintaympäristö on turvallinen ja että valmennuksessa tiedostetaan, että omalla toiminnallaan voi olla tukemassa nuoren mielen hyvinvointia.

Teksti: Julius Liimatta

Kirjoittaja on ollut MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeessa harjoittelijana.

Nuori mieli urheilussa -verkkokurssit on tehty valmentajan avuksi nuoren mielen hyvinvoinnin tukemiseksi urheiluvalmennuksessa. Blogi on työstetty kirjoittajan pro gradu -tutkielman pohjalta, joka toteutettiin yhteistyössä Nuori mieli urheilussa -hankkeen kanssa. Aiheen kiinnostaessa pääset tutustumaan verkkokursseihin ja tutkielmaan alta.

Julius Liimatta 2022, Pro gradu -tutkielma Urheiluseuratoiminnan arvot ja sosiaalistava vaikutus lasten ja nuorten urheiluvalmentajien kuvaamana (avautuu uuteen välilehteen)

Sivua muokattu 22.9.2022

Ota yhteyttä

Katri Lilja

Asiantuntija, Nuoret ja mielenterveys -yksikkö, Nuori mieli urheilussa -hanke
+358 45 134 9466
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Joni Reijo

Asiantuntija, Nuoret ja mielenterveys -yksikkö, Nuori mieli urheilussa -hanke
+358 40 567 9773
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: