Miksi vapaaehtoistyö lisää hyvinvointia?

”Järjestöt tarjoavat paikan kohtaamiselle”, sanoo mielenterveys- ja päihdejärjestöjen yhteisen MIPA-hankkeen tutkija Jukka Valkonen. Yksi hankkeen tutkimuskohteista oli mielenterveys- ja päihdejärjestöjen vapaaehtoistyö.

Jukka Valkosen mukaan järjestöt voivat toimia arvokeitaana rahakeskeisessä maailmassa.
Jukka Valkonen näkee järjestöillä tärkeän tehtävän arvokeitaana taloudellista hyötyä korostavassa ajassa.

Millaisia vaikutuksia vapaaehtoistyöllä on sitä tekeville, Jukka Valkonen?

”Jos esimerkiksi palkkatyössä on niukat resurssit tai tiukat raamit, vapaaehtoistyö voi tarjota mahdollisuuden toimia omien arvojen mukaisesti ja antoisalla tavalla.

Kokemus tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä, siitä että tekee merkityksellistä työtä, tuottaa hyvinvointivaikutuksia.

Kasvaminen ja kehittyminen, se, että työ tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia, kuuluu myös mielekkääseen vapaaehtoistyöhön.

Järjestöjen on siis hyvä olla hereillä sen suhteen, että kun tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoistyöhön, pidetään huolta siitä, että tehtävät ovat sopivalla tavalla haastavia ja kehittäviä, ja että tehtävä sopii ihmiselle. On myös hyvä tehdä näkyväksi tehtävän liittyminen laajempaan kokonaisuuteen.”

Millaisia merkityksiä vapaaehtoiset antavat tekemälleen työlle?

”Yksi lähtökohta on halu auttaa toisia. Perusta vapaaehtoistyön tekemiselle on elämäntilanne, joka sallii vapaaehtoistyön tekemisen. Esimerkiksi eläkkeelle jääneet voivat käyttää osaamista työelämän jälkeenkin tai opiskelijat voivat hakea vapaaehtoistyön kautta kokemusta. 

Vapaaehtoiset auttajat toimivat yleensä ammattiauttajien rinnalla.

Toinen lähtökohta on vertaistuen jakaminen, ja liikkeelle panevana voimana oma kokemus. Ihmiset haluavat oman kuntoutumisensa jälkeen jakaa samaansa hyvää eteenpäin. Heidän oman kokemuksensa on tuonut siihen osaamisen ja motivaation.

Vertaistukija-vapaaehtoisia toimii tyypillisimmin kevyesti organisoiduissa päihdejärjestöissä.”

Millaisia haasteita vapaaehtoistyössä voi esiintyä?

”Kaikkien hyvien vaikutusten rinnalla vapaaehtoistyö saattaa olla kuormittavaa, varsinkin auttamistyössä, jossa vapaaehtoiset kuulevat kuormittavia asioita. Palautumisesta ja levosta on pidettävä huoli.

Joskus vapaaehtoistyöhön sitoudutaan niin, että huolta kannetaan yli oman jaksamisen, ja harvat aktiivit voivat kuormittua toiminnan pyörittämisestä liiaksi.

Mielenterveysseura on onneksi esimerkillinen vastuutaho, joka pitää huolen vapaaehtoisten työnohjauksesta ja huolehtii jaksamisesta.”

Mikä on järjestöjen oma, erityinen tehtävänsä?

”Kansalaisjärjestöissä toimivat pitävät hyvinvointinsa kannalta tärkeimpänä asiana kohdatuksi tulemista. Järjestöt tarjoavat paikan, jossa on tälle aikaa ja orientaatio. Ne eivät lähtökohtaisesti pyri muutamaan tai parantamaan ketään, vaan niissä hyväksytään ihmisen omat elämän päämäärät.

Kohtaaminen perustuu ihmisen omiin tarpeisiin ja lähtökohtiin. Vapaaehtoistyö, joka on kansalaistoiminnan ydin, voi tukea tätä järjestöjen erityispiirrettä.

Vaikka järjestöt yleensä kannattavatkin terveellisiä elämäntapoja, niillä ei ole samanlaista velvoitetta terveysvalistukselle kuin julkisella terveydenhuollolla. Ihmiset voidaan silloin kohdata ilman ennakkovaatimuksia siitä, miten heidän pitäisi olla ja toimia. Ihmisiä ei myöskään tarvitse diagnosoida vaan heitä autetaan tarpeidensa mukaan.

Jos järjestöt pakotetaan mukaan tehokkuuden mittaamiseen ja ulkoa asetettuihin tavoitteisiin ja indikaattoreihin, niillä voi olla vaikea pitää huolta kohtaamisen avoimuudesta.”

Mitä merkitystä järjestöillä voi olla nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa?

”Tässä ajassa rahalla ja taloudellisilla indikaattoreilla on valtavan suuri valta. Hyvinvointi ja ihmisarvokin muutetaan helposti taloudelliseksi arvoksi. Raha on kuitenkin vain väline.

On totta, että hyvinvoivat ihmiset ovat tuottavampia ja kuluttavat vähemmän yhteiskunnan resursseja, mutta hyvinvointi on myös tärkeä itseisarvo.

Järjestöt voivat toimia ajassa arvokeitaana. Ne voivat tuoda yhteiskuntaan lisää yhteisöllisyyttä, jossa ihmisarvo ja ihmisten kokema merkityksellisyys on vahvempi toimintaa suuntaava voima, kuin raha.”


MIPA-hanke järjestötiedon lähteillä

Kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteinen MIPA-tutkimushanke 2015 –2018 tuotti tietoa järjestöistä ja vahvisti järjestöjen välistä tutkimusyhteistyötä.

Tutkimuskohteina olivat muun muassa mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaedellytykset, toimintaan osallistuvien elämäntilanteet ja hyvinvointi sekä hyvinvoinnin vajeet, haasteet ja vahvistajat.

Vapaaehtoisten osalta tarkasteltiin muun muassa vapaaehtoisten hyvinvointia ja sen haasteita, vapaaehtoisuuden merkitystä järjestöissä sekä sitä, mikä on vertaisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja vapaaehtoisuuden suhde.

Tutkimustulosten yhteenveto: Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen vahvistajina

TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA

Lue lisää

 

 

Yhteystiedot

Jukka Valkonen
Erityisasiantuntija

+358 40 674 0225Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki