Murrosikä on tärkeä vaihe nuorelle ja vanhemmalle

Nuoruus on erityinen ja tärkeä kehitysvaihe lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Varsinkin murrosiän alussa sekä nuoren kehossa että mielessä tapahtuu kasvun myötä monia muutoksia, jotka vaativat totuttelua.

• Nuoren seksuaalisuus herää.
• Nuori miettii, kuka minä olen ja millainen haluan olla.
• Nuori rakentaa identiteettiään muun muassa kokeilemalla eri pukeutumis- tai hiustyylejä, löytämällä uusia mielenkiinnonkohteita, solmimalla uusia ihmissuhteita, muodostamalla omia mielipiteitä ja löytämällä omia arvoja.
• Keskeinen nuoruusiän kehitystehtävä on suuntautua kavereihin ja irtaantua vähitellen omista vanhemmista kyeten etenemään kohti itsenäistä elämää ja ihmissuhteita.

Nuorella on tarve löytää jotakin omaa, ja hänen arvonsa ja valintansa saavat olla erilaisia kuin vanhemmalla. Matkalla aikuiseksi on erityisen tärkeää tulla myönteisesti nähdyksi ja kuulla olevansa vanhemmalle tärkeä ja rakas juuri sellaisena kuin on.

Aivoissa tapahtuu paljon kehitystä

Murrosiässä ja vielä vuosia sen jälkeenkin nuoren aivot kehittyvät voimakkaasti. Murrosikäisen aivot ovat joustavat, ja aivoissa syntyy valtavasti uusia aivosoluja. Näiden muutosten vuoksia nuoruus on aikaa, jolloin opitaan paljon uusia asioita tai löydetään uusia kiinnostuksenkohteita.

Nuoret elävät hetkessä.

Nuorten aivojen mielihyväkeskus reagoi jännitykseen ja palkintoihin voimakkaammin ja kontrollialueet reagoivat puolestaan heikommin kuin lapsilla ja aikuisilla. Nuoret elävät hetkessä ja hakevat mielihyvää tässä ja nyt. Nuoret saattavat ottaa riskejä ja toimia hetken mielijohteesta ilman harkintaa – kaikkivoipaisuus kuuluu nuoruuteen. Aikuista tarvitaan turvaamaan nuoren arkea.

Tunteiden myllerrystä

Terveesti kehittyvän nuoren tunne-elämä on vaihtelevaa ja ailahtelevaa. Nuori on kypsymätön ja itsekeskeinen. Yhdellä hetkellä nuori voi olla itsevarma ja kaikkivoipainen, seuraavalla hetkellä taas epävarma ja tarvita turvaa, rohkaisua ja lämmintä syliä pienen lapsen lailla. Hetkelliset ahdistuksen tunteet sekä mielialan laskut ovat normaaleja tässä kehitysvaiheessa.

Vanhemman on tärkeää olla tukena ja normalisoida tätä kaikkea nuorelle. Pitempään jatkuessaan sekä nuoren arkeen ja toimintakykyyn vaikuttaessaan edellä mainittuihin tuntemuksiin on tarpeen saada nuorelle apua.

Nuoren tunteet vaihtelevat itsevarmuudesta epävarmuuteen. Nuori tarvitsee rohkaisua ja turvaa.

Kaikenlaiset tunteet koetaan nuoruudessa voimakkaasti: niin ihastumiset, ilot ja onnistumiset kuin surut ja pettymyksetkin. Nuori kokee monia tunteita ehkä ensimmäistä kertaa. Vanhemman voi olla välillä vaikeaa myötäelää valtaisan suuria ihastumisia tai pohjattoman suuria pettymyksiä, jotka aikuisen silmin eivät näytä niin suurilta. Siitä huolimatta nämä tunteet ovat nuorelle täyttä totta. On tärkeää, että vanhempi ottaa nuoren tunteet tosissaan, eikä vähättele niitä.

Nuoren on usein vaikea tunnistaa, sanoittaa ja säädellä tunteitaan. Tämän vuoksi väärinymmärrykset vuorovaikutustilanteissa ovat tavallisia. Nuoren opetellessa tunnetaitojaan ja -säätelyään vanhemman oma tunnesäätelykin joutuu koetukselle. Arjen kuohunnoissa auttaa maltti ja rauhallisella hetkellä asiaan palaaminen.

Vanhemmuus muuttuu

Myös nuoren vanhempi kokee myllerrystä, koska rooli vanhempana muuttuu. Nuori saattaa sanoa: ”En puhu sinulle” tai ”Mene pois”. Nuoren räiskähteleviä tunteita tai omiin oloihin vetäytymistä voi olla vaikea ottaa vastaan. Kun nuori ottaa etäisyyttä, vanhempi voi tuntea itsensä tarpeettomaksi. Niin se ei toki ole. Läsnä olevaa ja välittävää vanhempaa tarvitaan edelleen. Nuori tarvitsee turvallisia rajoja, joiden kokeileminen kohdistuu yleensä juuri vanhempiin. Vanhemman ohjenuorana voi toimia ajatus ”En aina anna sinulle mitä haluaisit, vaan mitä tarvitset”.

Nuori tarvitsee läsnäolevaa vanhempaa, rajoja ja turvaa.

Nuoren käytös saattaa palauttaa mieleen vanhemman oman teini-iän. Osalla vanhemmista on hyviä muistoja ja siksi vaikeuksia ymmärtää oman nuoren reagointia. Toinen vanhempi on puolestaan saattanut kokea teini-iän hyvin raskaana ja pohtii mitä kaikkia vaaroja voikaan olla edessä. Hän voi tahtomattaan heijastella huoltaan nuoreen.

Vanhemman on hyvä muistaa, että oma lapsi ei ole sama asia kuin sinä itse. Myös monet asiat ovat tämän päivän maailmassa toisin. Keskustelemalla ja vaihtamalla ajatuksia oman nuoren kanssa oletukset hälvenevät, asiat saavat uuden perspektiivin ja pysytään yhteisellä kartalla.

Vanhempaa tarvitaan murrosiässä

Vanhemman kannattaa vaalia erityisesti niitä hetkiä, kun nuori lähestyy häntä. Silloin on tärkeä suunnata huomionsa nuoreen häntä kuunnellen. Valmiit neuvot eivät useinkaan toimi, vaan vanhemman on tärkeä keskustella ja auttaa nuorta oivaltamaan itse. Se tukee nuoren pärjäämistä.

Vanhemman kuuluu olla saatavilla ja kiinnostunut nuoren elämästä:

• kenen kanssa nuori liikkuu
• mistä hän on kiinnostunut
• mitkä asiat painavat kenties nuoren mieltä
• mistä nuori unelmoi.

Nuorelle on erityisen tärkeää tulla myönteisesti nähdyksi. Kehut, kiitokset ja kannustus tukevat nuoren itsetuntoa ja mielenterveyttä arjen tilanteissa.

Kehut, kiitokset ja kannustus tukevat nuoren itsetuntoa.

Monenlaisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalistenkin muutosten keskellä tasapainoinen ja turvallinen arki tukee nuoren mielenterveyttä. Siihen kuuluvat riittävä uni ja lepo, säännölliset ruokailut, liikkuminen, mielekäs vapaa-aika ja mahdollisuus olla kavereiden kanssa.

Antoisa ja mielenkiintoinen kehitysvaihe

Nuoruus on monin tavoin antoisa elämänvaihe niin nuorelle itselleen kuin vanhemmallekin. Murrosikään liitetään usein turhan negatiivisia ajatuksia tai asenteita. Murrosikäisen vanhemmuus voi olla hyvin hauskaa, mielenkiintoista ja kiehtovaa. Siihen kannattaa suhtautua uteliain mielin. Vanhempana pääsee läheltä seuraamaan nuoruuden kaikkia sävyjä.

Teini-ikäiset ovat kaikkivoipaisuudessaan usein täynnä energiaa, huumoria ja elämäniloa. Vanhempana pääsee nauttimaan siitä, että näkee oman lapsensa kehittyvän ja kasvavan vähitellen aikuiseksi. Se voi pitää sisällään monia tärkeitä hetkiä sekä antoisia keskusteluja. Usein vanhempi oppii samalla paljon myös itsestään. Nuoret tarjoavat myös uusia näköaloja ja tapoja suhtautua ympäröivään maailmaan.