Mantelitumakkeet törmäyskurssilla
Kirjoittaja
Nosta toinen kämmenesi pystyyn ja harita sormiasi. Heiluta sitten peukaloa ja sijoita peukalo keskelle kämmentä. Ajattele, että peukalo on sinun tunnekeskuksesi. Nyt harita neljää jäljellä olevaa sormeasi ja rullaa ne peukalon suojaksi, saat muodostettua aivot. Neljä sormea ovat sinun järkikeskuksesi eli etuotsalohkosi, joka suojelee tunnekeskusta. Sen avulla me säätelemme tunteitamme ja saamme tunteet järjen avuksi yhteistyöhön ja voimme tehdä viisaita päätöksiä.
Vuonna 2007 tutkija Deborah Yurgelun-Todd oli ihmeissään. Hän oli juuri lopettanut kokeen, johon oli osallistunut aikuisia ja teinejä. Tarkoitus oli selvittää ihmisten taitoa nimetä ja määritellä erilaisten kasvonilmeiden ilmentämiä tunteita. Mistä tunteista kasvojen ilmeet kertovat? Kaiken kaikkiaan ilmeitä oli 134. Todd oli hämmentynyt. Kaikki aikuiset vastasivat ja tulkitsivat täysin oikein. Sen sijaan teini-ikäisistä hädin tuskin puolet onnistuivat tulkitsemaan, mistä tunteesta oli kysymys.
Tunnekeskus edellä
Onneksi aivotutkimusmenetelmät olivat edenneet siihen pisteeseen, että Deborah pääsi kurkkaamaan, missä kohtaa se koehenkilöiden lamppu niin sanotusti syttyi heidän tehdessään tehtävää. Tuumasta toimeen, koehenkilöiden aivoihin iskettiin piuhat ja piuhojen toinen pää tietokoneeseen ja toistettiin tehtävä.
Se, mitä hän sai selville, julkaistiin Kognitiivisen neurotieteen tutkimuksissa (alla linkki). Kävi nimittäin ilmi, että aikuiset pääsääntöisesti käyttivät tehtävän ratkaisemiseen etuotsalohkoa eli meidän järkikultaamme ja teini-ikäiset pääosin tunnekeskusta mantelitumaketta. Ei ihme, että pääsääntöisesti meni pieleen.
Mitä tapahtuu silloin, kun tunnekeskus on johdossa? Väärintulkintoja, väärinkäsityksiä, turhaa kuohuntaa, suuttumista ja raivoamista. Tyypillistä voi olla tilanne, jossa teini on menossa porukkaan mukaan, samaan aikaan joku porukasta vilkaisee ulos ikkunasta, teinin mantelitumake päättelee virheellisesti, että ”aha, en ole tervetullut joukkoon”.
Keskustelu rauhoittaa
Oma tyttäreni kertoi aikoinaan, kun hän teini-ikäisenä hengaili kavereiden kanssa kaupungilla ja sattui vilkaisemaan toiseen teiniseurueeseen. Vilkaisun kohteena ollut tyttö tuli haastamaan riitaa, koska ”häntä oli katsottu vinoon”. Hänen mantelitumakkeensa oli tulkinnut, että tyttäreni oli katsonut häntä ”vinoon”. Äärimmäinen loukkaus teinien keskuudessa. Tytär kävi puolen tunnin keskustelun ja kertoi itse asiassa ihailleensa toisen upeaa meikkiä. Onneksi tällä kertaa mantelitumake kohtasi etuotsalohkon ja toisen mantelitumake rauhoittui.
Teinit tarvitsevat yhtä paljon vuorovaikutusta kuin vauvat syntyessään, kertoi nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Veikko Aalberg aikoinaan mieleenpainuvasti nuorten kehityksestä kertovalla luennollaan, erityisesti tolkun aikuisten tuomia näkökulmia mustavalkoiseen ajatteluun, toisenlaisia selitysmalleja, vuorovaikutuksen taitoja, neuvottelutaitojen opettamista, käyttäytymisen säätelyä tunteiden kanssa toimimiseen. Mitä enemmän tunnekeskus saa luotua yhteyksiä järkikeskukseen sitä paremmin teinit saavat aivojensa koko potentiaalin käyttöön ja empatia kehittyy.
Paukkuja nuorisotyöhön
Korona-aikana nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten määrä on romahtanut. Mantelitumakkeet ovat olleet törmäyskurssilla joko toistensa tai yhteiskunnan kanssa. Viimeistään korona-aika toi esiin sen, miten suuri merkitys nuorten kanssa työskentelevien ammattiaikuisten arkisella jokapäiväisellä työllä on. Omalla asuinalueellani eräs varhaisnuori on tänä keväänä aiheuttanut päänvaivaa ja harmaita hiuksia. Keskustelu perusnuorisotyötä tekevien kanssa paljasti, että, hänen kanssaan ei ollut ongelmia silloin, kun nuorisotalo oli auki ja poikien kerho käynnissä. Nyt turhautuminen, kaverien ja aikuisten puute on aiheuttanut ei-toivottua käyttäytymistä.
Odotan todella, että vihdoin saataisiin nuorisotalot ja kerhot auki, sillä mitä paremmin arjen toiminnoissa kohdataan nuoria, sitä vähemmän tarvitsemme erityispalveluita. Kun varmistetaan nuorisotyön kunnollinen resurssointi voidaan tehdä koronan jälkeinen myönteinen mielenterveysloikka.
P.S. Myös meillä aikuisilla tapahtuu tunnekeskuksen holtitonta viriämistä erityisesti silloin, kun olemme stressaantuneita, nukkuneet liian vähän ja huolehtineet liian vähän palautumisesta. Jokainen meistä on varmasti kokenut sellaisia hetkiä, kun tunnekeskus kiihtyy nollasta sataan ja jälkeenpäin hävettää, kun järki saavuttaa kontrollin. Muistetaan huolehtia hyvinvoinnistamme. Hyvinvoivat aikuiset ovat edellytys nuorten hyvinvoinnille!
TEKSTI: ELINA MARJAMÄKI
KUVA: SHUTTERSTOCK
Tutustu lisää Deborah Yurgelin-Toddin kokeeseen>>
Katso kognitiivisen neurotieteen tutkimus>>
Sivua muokattu 12.11.2021
Ota yhteyttä
Elina Marjamäki
Asiantuntija, Nuoret-yksikkö, Nuorisoalan osaamiskeskushanke
+358 40 678 7295
etunimi.sukunimi@mieli.fi
