Tunnetaidot perheessä
Tunteilla on elämässä tärkeä rooli. Tunteet näkyvät ja kuuluvat, mutta myös tuntuvat kehossa ja mielessä. Tunteet kertovat siitä, mitkä asiat aiheuttavat hyvää mieltä ja iloa, ja mitkä suuttumusta, pelkoa tai huolta.
Tunteet kuuluvat elämään ja perhe-elämässä usein tunteita riittää. Tunteita voivat herättää esimerkiksi arjen tilanteet ja perheenjäsenet. Vanhempi voi tuntea niin rakkautta, kiitollisuutta ja iloa kuin huolta, pelkoa, riittämättömyyttä ja vihaakin.
Myös lapsen tunteet näyttäytyvät monenlaisina ja ne voivat joskus vaihtua yllättäen täysin päinvastaiseksi.
Tunteiden osalta ei ole olemassa oikeaa tai väärää, sillä tunne on aina reaktio johonkin. Ne kertovat, mitkä asiat aiheuttavat mielihyvää ja mitkä pelkoa tai vaaraa. Mikään tunne ei myöskään jää ikuisiksi ajoiksi päälle.
Tunteet vaikuttavat ajatuksiin, käyttäytymiseen ja toisiin ihmisiin. Siten ne eivät ole vain kokijan oma asia. Tunteet tuntuvat myös kehossa esimerkiksi lihasten rentoutumisena tai aktivoitumisena, nipistelynä vatsassa tai hengityksen ja sydämen sykkeen muutoksina. Tunteilla on lisäksi taipumus tarttua, siksi perheessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota myönteisiin tunteisiin sekä siihen, miten myönteisiä tunnekokemuksia voitaisiin lisätä.
Mitkä asiat perheessänne aiheuttavat iloa, tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta?
Mitä tunnetaidot ovat?
Tunnetaitoihin kuuluu kyky
- havaita, tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita
- ilmaista ja ymmärtää erilaisia tunteita
- säädellä tunteita
Lapselle tunteet ovat kokonaisvaltaisia kokemuksia ja monet tunteista ovat lapselle uusia kokemuksia. Niinpä aikuisen apua tarvitaan tunteiden nimeämiseen ja ymmärtämiseen. Aikuisen ohjauksen ja mallin avulla lapsi oppii tarkoituksenmukaisia tunteiden ilmaisutapoja. Aikuisen apua tarvitaan myös siihen, että lapsi oppii säätelemään tunteiden voimakkuutta ja kestoa. Turvallisen ja lapsen tunteet kestävän aikuisen avulla lapsi oppii kohtaamaan ja käsittelemään myös haastavia tunteita. Tunnetaidot ovatkin opittavissa ja opetettavissa oleva taito.
Tunteet vaihtelevat vireystilan mukaan
Tunnetaitoja opitaan vuorovaikutuksen avulla sekä mallista ja yhdessä harjoittelemalla. Tavallinen arki tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia tunnetaitojen harjoitteluun niin lapselle kuin aikuisellekin.
Toisinaan tunnetaitojen osalta onnistutaan paremmin, toisinaan huonommin – väsyneenä, nälkäisenä ja kuormittuneena harva on parhaimmillaan. Monelle vanhemmalle ainakin ajoittain unenpuute ja väsymys ovat tuttuja. Omasta hyvinvoinnista ja arjen rytmistä huolehtiminen on tärkeää, sillä väsymys ja kuormittuneisuus voivat vaikeuttaa omien ja toisten tunteiden tunnistamista sekä heikentää hetkellisesti tunnetaitoja. Myös lapsella väsymys vaikuttaa kykyyn kohdata vastoinkäymisiä ja harmitusta aiheuttavia asioita.
Harjoittelua läpi elämän
Koska lapsi vasta harjoittelee tarkoituksenmukaisia tunteiden ilmaisutapoja sekä tunteiden säätelyä, voi joskus tulla epäonnistumisia. Myös vanhempi saa epäonnistua. Suuttuessa ketään ei kuitenkaan saa vahingoittaa, eikä lasta saa uhata hylkäämisellä.
Mallioppimisen kannalta oleellista on se, miten vanhempi käsittelee lapsen kanssa esimerkiksi tunteiden ylilyönnit. Anteeksipyyntö, tilanteen selittäminen ja tunteiden sanoittaminen osoittavat lapselle, ettei suuriakaan tunteita tarvitse pelätä ja, että asiat voidaan sopia. Tällaisissa tilanteissa lapsen kanssa on hyvä pohtia myös sitä, miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin ja miten jatkossa vastaavassa tilanteessa olisi hyödyllistä toimia.
Mikäli vanhempi kokee huolta omista tai lapsensa tunnetaidoista, on asiat hyvä ottaa puheeksi neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa. Myös omaan jaksamiseen liittyvät huolet on tärkeää ottaa puheeksi jo varhaisessa vaiheessa.
Miksi tunnetaitoja tarvitaan?
Tarpeettoman voimakkaina ja pitkäkestoisina tunteet kuormittavat sekä tunteiden kokijaa että tunteiden purkauksen kohteeksi joutuvia. Hyvät tunnetaidot mahdollistavat hyvinvoinnin, mukavan yhdessäolon sekä arjen toimien sujumisen ja uusien taitojen oppimisen.