Siirry sisältöön

Autismikirjolla olevat yliopisto-opiskelijat tarvitsevat enemmän yksilöllistä tukea kokeakseen yhteenkuuluvuutta

Pesonen, Kontu, Lahdelma ja Fabri ovat tutkineet autismikirjolla olevien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä yhteenkuuluvuuden tunteen estävistä ja edistävistä tekijöistä. Itselle tärkeiden asioiden toteuttaminen vahvistaa ihmissuhteiden solmimista. Yliopistoihin tarvitaan lisää moninaisuuden huomioimista.

Heikkoa yhteenkuuluvuuden tunnetta on pidetty yhtenä syynä opiskelijoiden yliopisto-opintojen pitkittymiseen ja keskeytymiseen. Yhteenkuuluvuuden tunne on yksilön kokemus sosiaalisesta ympäristöstä, jossa hän kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Tunne yhteenkuuluvuudesta on ihmisen luontainen tarve koko elinkaaren ajan. Se lisää opiskelumotivaatiota ja menestystä opinnoissa, sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tunne yhteenkuuluvuudesta vahvistaa yksilön kykyä selvitä vaikeissakin elämäntilanteissa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan autismikirjoon kuuluvien opiskelijoiden määrä korkeakoulutuksessa on kasvanut tasaisesti. Tämä näkyy myös opiskelijamäärissä suomalaisissa yliopistoissa.

Tutkimusaineisto koostui seitsemän yliopistossa opiskelevan tai sieltä valmistuneen autismikirjolla olevan henkilön teemahaastattelusta. Kaikilla osallistujilla oli WHO:n mukainen autismikirjon diagnoosi. Haastattelut olivat osa laajempaa Euroopan unionin rahoittamaa tutkimus- ja kehittämishanketta (www.imageautism.com), jossa tutkitaan ja kehitetään autismikirjolla olevien yliopisto-opiskelijoiden tuen muotoja ja käytänteitä.

Teemahaastattelun aihepiirit käsittelivät korkeakoulun yleistä ilmapiiriä ja suvaitsevaisuutta erityisyyttä kohtaan, opiskelijoiden vuorovaikutussuhteita henkilöstöön sekä opiskelijoiden suhteita muihin opiskelijoihin. Aineiston analyysissä noudatettiin fenomenografista lähestymistapaa, jonka tavoitteena oli tuoda esiin opiskelijoiden käsitysten moninaisuus tutkittavaan ilmiöön liittyen.

Itselle tärkeiden asioiden toteuttaminen vahvistaa ihmissuhteiden solmimista

Autismikirjolla olevien opiskelijoiden käsitykset yhteenkuuluvuuden tunnetta edistävistä ja estävistä tekijöistä jakautuvat neljään kategoriaan: avoimuus autismikirjosta, ihmissuhteet, itseohjautuvuus sekä vahvuudet ja yhteisöihin liittyminen. Opiskelijat kertoivat haasteellisista tilanteista, joissa he olivat joutuneet peittelemään autismikirjoon liittyviä ominaispiirteitään yliopistolla sekä vapaammissa opiskelijaelämän tilanteissa. Opiskelijaelämän juhlimiskulttuuri koettiin liian kuormittavaksi ja epämiellyttäväksi. Yhteenkuuluvuuden tunteen esteenä yliopistoyhteisössä olivat pintapuoliset suhteet muihin opiskelijoihin ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön.

Haastateltujen käsitykset lämpimistä ja toimivista suhteista henkilöstöön olivat yksittäisiä ja liittyivät usein pitkäaikaisempaan työskentelyyn, esimerkiksi graduseminaareihin. Ylipistoyhteisön ulkopuolisten ystävyys- ja perhesuhteiden merkityksellisyys korostui. Opiskelijoiden pohdinnoissa tuli esiin tarve yksilöllisemmälle tuelle opintojen etenemisessä. Tämän tulisi olla saatavilla ilman itseohjautuvuuden vaatimusta.

Opiskelijalla voi olla tarve päästä toteuttamaan kiinnostuksen kohteitaan, vaikka kaikkia eivät kiinnosta sosiaaliset tilanteet niiden kuormittavuuden vuoksi. Kun opiskelijat saivat onnistuneita kokemuksia opiskelijaelämän vapaa-ajan harrastus- tai järjestötoiminnasta ja pääsivät toteuttamaan itselle merkityksellisiä asioita, he saivat usein myös kokemuksia ihmissuhteista sekä pystyivät olemaan avoimia autismikirjostaan.

Yliopistoihin tarvitaan lisää keskustelua ja koulutusta moninaisuudesta

Yliopiston henkilökunnan tulisi kannustaa opiskelijoita yhteenkuuluvuuden tunnetta edistävään toimintaan esimerkiksi opintojen ohjauksen sekä opiskelijatutoroinnin myötä. Yliopistoyhteisössä tarvitaan jatkuvaa keskustelua erityisyydestä ja moninaisuudesta henkilökunnan säännöllisen täydennyskoulutuksen lisäksi.

Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että haastatellut eivät edusta kaikkia autismikirjolla olevia yliopisto-opiskelijoita. Tutkimus ei välttämättä tavoittanut sellaisia opiskelijoita, jotka eivät mielellään keskustele tästä aihepiiristä. Tulevaisuudessa olisikin hyvä kerätä aineistoa myös kyselylomakkeilla ja anonyymeinä kirjoitelmina. Olisi myös tärkeää kerätä aineistoa opetus- ja tutkimushenkilöstöltä ja muilta opiskelijoilta.

Koko tutkimus (Uusi välilehti):

Sivua muokattu 6.4.2022


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: