Kolmoiskriisistä kohti nuorten hyvinvointiohjelmaa
Nuoret ja nuoret aikuiset elävät kolmoiskriisin keskellä. Mielenterveyttä kuormittavat ympäristökriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Pandemia on lisännyt erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysoireilua. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista on kertonut mielenterveyden ongelmista, ja samaan aikaan nuorisopsykiatriaan yli säädetyn ajan jonottaneiden määrä on yli kahdeksankertaistunut.
Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden ongelmat vaarantavat opiskelu- ja työkyvyn. Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan nuorten tyytyväisyys elämään ja kokemus hyvinvoinnista on huolestuttavasti heikentynyt, koettu yksinäisyys ja masennusoireet ovat lisääntyneet. Noin kolmasosa tytöistä on koulu-uupunut ja ahdistunut. Nuorten työntekijöiden hyvinvointi on myös heikentynyt, ja viidennes pojista on vaarassa jäädä opintojen ja työn ulkopuolelle.
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on luotettu liikaa nuorten joustavuuteen ja sopeutumiseen tunnistamatta, että nuoret tarvitsevat tukea ja turvallisuutta rakentaessaan omaa pärjäämiskykyään.
Nuorten hyvinvointi on kaikkien vastuulla. Nuorten hyvinvoinnin edistämisestä tulee rakentaa yhteiskunnan kehittämisen painopiste laajana, eri toimijoiden sekä eri sektoreiden välisenä poikkihallinnollisena yhteistyönä. Valmistelun on ulotuttava hallinnon eri tasoille: valtakunnan tasolta hyvinvointialueisiin ja kuntiin.
Nuorten sukupolvi turvaa maapallon kestävyyden.Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan nykyiset nuoret tullaan muistamaan planeettakestävät järjestelmät kehittäneenä kultaisena sukupolvena. Nuorilla on kaikki mahdollisuudet onnistua, mutta haastavan tehtävän edellytys on hyvinvointi. Vanhempien sukupolvien tulee auttaa nuoria ja antaa omilla ratkaisuillaan toivoa.
Nuorten hyvinvointiohjelman alustavia tavoitteita
- Nuorten hyvinvointipolitiikka on yhteiskunnan keskiössä. Päätösten hyvinvointi- ja mielenterveysvaikutuksia arvioidaan systemaattisesti.
- Nuorten hyvinvoinnin perusedellytykset on turvattu ja nuoret tunnistetaan osaksi hyvinvoinnin ratkaisuja. Nuorilla on kasvu- ja opiskelurauha.
- Nuorten tulevaisuususko ja toimintakyky on vahvistunut, koulu- ja opiskelu-uupumus ovat vähentyneet.
- Nuorten kasvanut psyykkinen kriisinkestävyys, resilienssi sekä hyvinvointi- ja mielenterveysosaaminen, jotka ovat epävarmassa maailmassa ja muuttuvissa olosuhteissa entistä tärkeämpiä.
- Heikommassa asemassa olevien nuorten tilanne on parantunut ja yhdenvertaisuus lisääntynyt.
- Nuorille on turvattu oikea-aikaiset, riittävät, toimivat ja saavutettavat hyvinvoinnin ja mielenterveyden palvelut, mukaan lukien matalan kynnyksen psykososiaalinen tuki, perustason terveydenhuollon mielenterveyspalvelut sekä erikoissairaanhoidon palvelut.
- Nuoret pääsevät koulutukseen ja työelämään saaden tarvitsemansa tuen ja mahdollisuudet muutoksiin.
- Nuorten arkiyhteisöjen, kuten koulujen, oppilaitosten ja vapaa-ajan yhteisöjen toimintakulttuuri vahvistaa hyvinvointia. Nuoria kohtaavilla aikuisilla on riittävää osaamista tukea nuoren turvallista kasvua ja kehitystä.
- Vanhemmilla ja muilla nuorten elämänpiirin aikuisilla on riittävät voimavarat turvata nuoren kasvua ja he saavat tarvittaessa tukea nopeasti ja helposti.
Sivua muokattu 15.9.2022
Ota yhteyttä
Johanna Kujala
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
+358 40 574 1922
etunimi.sukunimi@mieli.fi
