Mielen kotivara turvaa toimintakykyä kaikissa oloissa

Luottamusta tarvitaan kaikessa vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa. Se kulkee käsi kädessä toivon ja tulevaisuususkon kanssa, ja on pelon ja turvattomuuden vastalääke.
Luottamus rakentuu käytännön toiminnassa, niin ihmissuhteissa kuin yhteiskunnan tasolla.

Kun ihminen voi luottaa siihen, että oma arki kantaa, vaikeuksista selviytyminen ja haasteiden ratkominenkaan ei tunnu ylivoimaiselta.

Ihmissuhteissa luottamus on aina toimivan vuorovaikutuksen perusta. Sitä tarvitaan myös tuen ja avun vastaanottamisessa.

Luottamus rakentuu:
– konkreettisilla teoilla ja johdonmukaisuudella
– puhumalla totta ja pitämällä lupaukset
– ottamalla vastuu virheistä
– kunnioittamalla rajoja
– kuuntelemalla aidosti.

Yhteiskunnallinen luottamus tuo vakautta ja turvallisuutta

Luottamus varmistaa yhteiskunnan toimintakyvyn ja elämän perusedellytyksistä huolehtimisen. Korkean luottamuksen yhteiskunnat ovat sosiaalisesti vakaampia, turvallisempia ja tuottavampia.

Suomessa luottamus on ollut pitkään hyvällä tasolla yhteiskuntaa ja sen instituutioita, kuten terveydenhuoltoa, oikeuslaitosta, mediaa tai poliisia kohtaan.

Luottamusta heikentävät muun muassa poliittinen polarisaatio, talouskriisit,
disinformaatio sekä epäoikeudenmukaisuuden kokemukset.

Mikäli luottamus murenee, yhteiskunnan kyky toimia ja sitä yhdistävät voimat heikkenevät. Ilman luottamusta ihmiset jäävät omiin poteroihinsa, asiat eivät etene eikä niistä kyetä sopimaan. Pahimmillaan päädytään jäätyneeseen tai avoimeen konfliktiin.

Luottamuksen rakentumisessa tärkeää on kokemus kuulumisesta osaksi yhteiskuntaa ja kyvystä vaikuttaa siihen. Perusturvan ohella energian, veden ja ruoan jakelun on toimittava, tiedon kuljettava ja tietoon voitava luottaa. Joka päivä.
 

Kaikessa inhimillisessä toiminnassa tarvitaan yhteistyötä, kykyä ja halua toimia yhdessä jaettujen tavoitteiden puolesta.

Yksilötasolla yhteistyö vahvistaa osallistujien resilienssiä ja tunnesäätelyä, hallinnan tunnetta ja osallisuuden kokemusta. Yksi yhteistyön muoto on tuki ihmiseltä toiselle, jolla toiset vahvistavat toisten toimintakykyä ja lievittävät kuormitusta ja stressiä.

Yhteisötasolla yhteistyö vahvistaa yhteisöjen
– luottamusta ja yhteenkuuluvuutta,
– turvallisuutta ja joustavuutta,
– sosiaalista pääomaa,
– yhteistä ääntä ja identiteettiä,
– toiminta- ja selviytymiskykyä.

Yhteistyöllä torjutaan myös polarisoitumista ja konflikteja.

Yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla onnistunut yhteistyö edellyttää suunnittelua, yhdessä määriteltyjä tavoitteita, koordinaatiota ja toimivaa vastuunjakoa. Mitä sujuvampaa eri toimijoiden välinen yhteistyö on tavallisessa arjessa, sitä nopeammin ja tehokkaammin voidaan reagoida poikkeusolosuhteissa.

Yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta on keskeistä, miten kansalaiset ja yhteiskunnan eri toimijat, paikallisyhteisöt, järjestöt ja seurakunnat, yksityinen sektori sekä viranomaiset kykenevät toimimaan yhdessä niin, että eri toimijoiden osaamista ja resursseja voidaan hyödyntää.

Yhteistyön edellytyksiä parannetaan
– avoimella viestinnällä
– osallistavalla päätöksenteolla
– vahvistamalla turvallisuutta
– arjen toimivuudella
– yhteisillä tavoitteilla
– selkeillä pelisäännöillä.

Tieto on yksilöiden toimintakyvyn ja yhteiskunnan vakauden edellytys. Luottamus ja yhteistyö edellyttävät ajankohtaista, paikkansa pitävää tietoa. Arjen ja poikkeustilanteiden hallinta sekä haasteisiin vastaaminen perustuu tiedolle.

Tieto tuo hallintaa ja ennakoitavuutta. Tieto siitä, mitä tapahtuu ja miten toimia, kirkastaa tavoitteita. Yhteiset ratkaisut ja toiminnan suuntaviivat ovat vakaalla pohjalla ainoastaan tietoon perustuvina.

Luotettavan tiedon pohjalta
– rakennetaan tilannekuva
– luodaan skenaarioita ja asetetaan tavoitteet
– tehdään perustellut päätökset
– opitaan yhdessä
– suojaudutaan valheilta, manipuloinnilta ja huhuilta
– vähennetään epävarmuutta, pelkoa ja turvattomuutta
– lievitetään vastakkainasettelua.

Tietoa on monta lajia. Tutkittu tieto pyrkii yleistettävyyteen, ymmärrykseen tai tulkintaan. Tutkittua tietoa täydentää kokemusperäinen tieto, joka auttaa käsittelemään tunteita ja löytämään arjen parhaita toiminta- ja selviytymistapoja.

Tietoa kulkee eri kanavien välityksellä, paitsi median kautta, myös viranomaisilta ja yhteisöiltä ihmisille, sekä suoraan ihmisten välisissä suhteissa.

Algoritmien buustaamassa disinformaatiotulvassa se ei aina ole helppoa arvioida luotettavuutta ja välttää virheellisiä lähteitä. Näiden vastavoimiksi tarvitaan laaja-alaista sivistystä, mediakasvatusta, jatkuvaa valppautta ja luotettavan tiedon esiin nostamista.

Myötätunto on tunnetaito, kykyä ymmärtää ja säädellä omia tai toisten tunteita. Se on perusta hyväksyvälle suhteelle itseen ja toisiin sekä kyvylle tukea toisia. Tunnetaidot ovat osa mielenterveyden ja toimivien ihmissuhteiden osatekijä ja samalla osa henkistä kriisinkestävyyttä.

Myötätunto lujittaa resilienssiä ja toipumista, koska se vähentää stressiä ja kuormitusta, lievittää pelkoa, jännitystä ja itsesyytöksiä, rauhoittaa mieltä ja kehoa sekä auttaa havaitsemaan omaa ja toisten kuormitusta.

Myötätunto tukee myös oppimista, koska se lisää kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden hyväksymistä. Se auttaa näkemään virheissä ja haasteissakin oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia.

Myötätuntoa voi vahvistaa tunnistamalla ja nimeämällä tunteita, hyväksymällä tunteet ja niiden keholliset reaktiot, kuuntelemalla omia tuntemuksia sekä kuuntelemalla ja huomioimalla toisia.

Organisaatioissa ja yhteisöissäkin myötätunto sujuvoittaa arkea ja lisää kriisinkestävyyttä. Myötätuntoista toimintakulttuuria vahvistetaan tasapuolisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla, rakentavalla palautteella, huomioimalla ja tukemalla toisia sekä ottamalla virheet ja haasteet oppimiskokemuksina.

Stressinsäätelyn ja rauhoittumisen kyvyt ovat osa mielen kotivarapakkia. Ne auttavat pysymään toimintakykyisenä kuormittavissa tilanteissa, epävarmuuden, paineiden ja muutosten keskellä ja palautumaan.

Stressinhallinta ei tarkoita sitä, etteikö kokisi stressiä, vaan paremminkin sitä, että haastavissakin tilanteissa säilyy tietty toimintakyky, tunteiden säätely luonnistuu
kuormituksesta pystyy palautumaan kohtuullisesti, pystyy tekemään päätöksiä
muutoksiin ja vastoinkäymisiin voi sopeutua.

Stressinhallinnan ja rauhoittumisen kyvyt ovat yksilöllisiä. Samallakin ihmisellä ne vaihtelevat tilanteesta toiseen. Niihin vaikuttavat muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot, opitut toimintamallit, ihmissuhteiden toimivuus ja tuki toisilta,
fyysinen terveys ja perustarpeista huolehtiminen.

Stressinhallinnan ja rauhoittumisen kyvyt eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia. Jokainen voi vahvistaa ja kehittää niitä, esimerkiksi huolehtimalla perustarpeista, erityisesti unesta ja palautumisesta, harjoittamalla tietoisen läsnäolon taitoja, kehittämällä ongelmanratkaisukykyä, tunnistamalla ajoissa kuormituksen merkkejä.

Perustarpeista huolehtiminen on olemassaolon, fyysisen hyvinvoinnin perusta, sekä psyykkisen turvallisuuden lähde. Säännöllinen arki ja tutut rutiinit on osa perustarpeisiin vastaamista. Myös ne rakentavat turvallisuuden tunnetta, hallintaa ja vakautta.

Kaikissa olosuhteissa tarvitsemme ravintoa ja nestettä, lämpöä, unta ja palautumista,
mahdollisuutta liikkumiseen ja virikkeisiin sekä turvallista elinympäristöä.

Ilman näitä kukaan ei selviä pitkään. Elimistö kuormittuu ja toimintakyky heikkenee nopeasti.

Kotivara 72 tunniksi ei riitä. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokainen tarvitsee arjessa riittävää perusturvaa, joka tuo psykologista turvaa, auttaa varautumaan ja suunnittelemaan asioita kaukonäköisesti. Vaikka vastaan tulisi vaikeitakin elämäntilanteita, perusturva tekee arjesta ennakoitavampaa ja hallittavampaa.

Perusturva kertoo myös jokaisen jakamattomasta ihmisarvosta.

Perusturva vahvistaa osallisuuden kokemusta ja sosiaalista turvallisuutta. Samalla se vähentää polarisaatiota, epäluottamusta ja pelkoa. Nämä kaikki ovat yhteydessä kykyyn toimia arjessa ja epävarmoina aikoina.