Työttömyys voi aiheuttaa epävarmuutta elämään

Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niitä voi käsitellä

Kun työelämän ulkopuolelle jää vastoin tahtoaan, siihen voi liittyä monenlaisia haastavia tunteita, esimerkiksi ahdistusta, turvattomuutta, pelkoa, pettymystä ja epäonnistumisen tunnetta, vihaa ja häpeää. Erityisesti irtisanominen voi aiheuttaa huonommuuden ja tarpeettomuuden kokemusta. Taloudellista ja henkistä epävarmuutta voivat aiheuttaa paitsi työttömyys, myös määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyöläisyys.

Vastentahtoinen työttömyys vähentää myös autonomian ja pystyvyyden tunteita, eli kokemusta siitä, miten paljon itse voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos on sijoittanut paljon odotuksia työhön ja valmistautunut siihen opiskellen, omien tavoitteiden ja toiveiden jääminen tyhjäksi voi olla erityisen suuri pettymys.

Työn arvo on korostunut yhteiskunnassamme, ja työttömyyteen liittyy myös sitä kautta häpeää ja stigmaa, eli leimaamista. Joskus työtön voi itsekin ylireagoida toisten puheisiin ja tulkita niitä negatiivisessa valossa. Tämä voi johtua paitsi henkisestä kuormittuneisuudesta, myös siitä, että työtön on itse sisäistänyt työttömyyden leiman.

Vaikeitakin tunteita voi oppia tunnistamaan, kohtaamaan ja käsittelemään. Lue lisää tunnetaidoista:

Aktiivisuus pitää vireessä

Mikäli on vielä työelämässä, mutta työttömyys uhkaa, on hyvä lähteä liikkeelle ennakoivasti, kun saa tiedon työn menettämisestä. Jos pysyy aktiivisena, ei kynnys lähteä hakemaan työtä myöhemmin usein tunnu yhtä suurelta. Suunnitelman tekemisestä voi olla apua jatkoaskelien hahmottamisessa.

Työttömyysturvaan liittyvät asiat kannattaa selvittää mahdollisimman pian ja hakea itselle kuuluvia etuuksia ja tukia, sekä ilmoittautua työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (työvoimatoimisto). Yhteys työnvälitystä tarjoaviin tahoihin tai suoraan työnantajiin esimerkiksi avoimella hakemuksella voi auttaa eteenpäin.

Työttömänä kannattaa huolehtia hyvinvoinnista

Työttömyys tai töiden välissä oleminen voi myös tarjota mahdollisuuksia suuntautua kohti uutta, miettiä elämäntilannettaan ja kouluttautua.

Toimintaan, tekemiseen ja tavoitteisiin pyrkimiseen ei välttämättä tarvita työtä. Monet muutkin asiat, kuten harrastukset, kiinnostuksen kohteet, ihmissuhteet tai vapaaehtoistoiminta voivat olla merkityksellisiä. Uskoa itseen, omiin kykyihin ja pystyvyyteen voi rakentaa monenlaisten aktiviteettien varaan.

Työttömyyden voi ottaa erityisesti levon ja palautumisen kannalta, jolloin arjen kiintotähdeksi tuleekin omasta niin fyysisestä kuin psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Työttömänä on mahdollista ajatella, että pyrkii tietoisesti ja tavoitteellisesti lataamaan akkujaan, ja varata siihen erikseen aikaa. Omaa elämää voi pohtia esimerkiksi päiväkirjassa tai keskustelukumppanin kanssa, ja omia tunteita voi opetella tunnistamaan ja kanavoimaan tietoisesti. Tärkeää on myös liikunta ja kehonhuolto, ulkoilu, rentoutusharjoitukset, ravitsevan ruoan laittaminen ja hyvien yöunien varmistaminen.

Työttömyydestä johtuvaa ahdistusta voi lievittää keskustelemalla luotettujen ihmisten kanssa tai hakemalla apua ja tukea, esimerkiksi soittamalla valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tai hakemalla muuta keskusteluapua.

Työelämää voi myös ajatella yhtenä polkuna omassa elämässä, johon kuuluu erilaisia tilanteita ja vaiheita. Hyvinvointi ei ole asia, jota on vain työssäkäyvillä ja työttömillä ei. Sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella elämään sisältyy parempia ja huonompia päiviä. Suhtautuminen omaan arkeen ja hyvinvointiin on tässä keskeistä.

Seuraavista pohdinnoista voi olla apua elämäntilanteen kartoittamisessa:

• Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitä arvostan kaikkein eniten elämässä?
• Mistä saan iloa ja voimaa arjessa?
• Millaiset roolit ja ihmissuhteet ovat minulle palkitsevia?
• Tarvitsenko uusia ihmissuhteita? Jos, niin miten voisin niitä löytää?
• Miten huolehdin hyvinvoinnistani, esimerkiksi unesta, liikkumisesta ja kehon huollosta, monipuolisesta ruokailusta?
• Miten työttömyys vaikuttaa elämääni?
• Minkälaista apua tarvitsen? Mistä saan tietoa ja tukea?
• Millaiset työllisyys- ja tulevaisuudennäkymäni ovat? 
• Mitä aion seuraavaksi tehdä?
• Mitä haluan tulevaisuudeltani? Mitä haluaisin tehdä? Millaisilla askelilla voi edetä kohti tavoitteita? 

Apua ja tukea pitkittyneessä työttömyydessä

Etenkin pitkittyneeseen työttömyyteen voi liittyä niin fyysistä kuin psyykkistä sairastavuutta,  jolloin on tarvetta monimuotoiselle tuelle ja avulle. Tällaista voivat tarjota paitsi oman kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, myös omassa kotikunnassa toimivat järjestöt, samoin monet kriisipalvelut.

Lue lisää pitkittyneestä työttömyydestä:

Työn arvo ja ihmisarvo ovat eri asioita

Jokainen tarvitsee turvattua toimeentuloa, mutta työttömyyden vaikutus ihmiseen riippuu lisäksi siitä, millainen merkitys työllä juuri hänen elämässään on. Joillakin usko itseen ja omiin taitoihin ei ole niin sidoksissa työhön, ja muutkin roolit elämässä ovat tärkeitä. Toisia työttömyys lamauttaa kovastikin.

Mitä enemmän työrooli määrittää omaa identiteettiä ja itseään arvostaa työn kautta, sitä voimakkaammin sen menettäminen vaikuttaa itsetuntoon ja omakuvaan. Työ ei kuitenkaan määritä ihmisarvoa, vaikka se olisikin keskeinen osa identiteettiä. Ihminen on yhtä arvokas niin työssä kuin työelämän ulkopuolella. Tätä näkökulmaa voivat itselleen muistuttaa paitsi työttömät itse, myös työttömiä tukevat tahot.

Työttömänä omia arvoja ja näkökulmia on ehkä pakko miettiä uusiksi. Itselle mielekäs tekeminen ja toimeliaisuus sekä erilainen sosiaalinen kanssakäyminen, vaikka ne eivät liittyisi työhön, tuovat merkitystä ja mielekkyyttä elämään. Näiden hankkimiseksi ja elämän järjestämiseksi uudella tavalla voi tarvita aikaa ja pohtimista.

Lue lisää

Näin työttömyys vaikuttaa ihmiseen – voit edelleen olla onnellinen