Työttömyys aiheuttaa epävarmuutta elämään

Salliva asenne tunteiden kirjoa kohtaan

Kun työelämän ulkopuolelle jää vastoin tahtoaan, jos työttömyys pitkittyy, voi esiintyä monenlaisia haastavia tunteita, esimerkiksi ahdistusta, turvattomuutta, pettymystä ja epäonnistumisen tunnetta, vihaa ja häpeää. Vastentahtoinen työttömyys vähentää autonomian ja pystyvyyden tunteita, eli kokemusta siitä, miten paljon itse voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

Erityisesti irtisanominen ja talouden ja toimeentulon epävarmuus voi aiheuttaa huonommuuden ja tarpeettomuuden kokemusta, mutta myös määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyöläisyys. Jos on sijoittanut paljon odotuksia työhön ja valmistautunut siihen opiskellen, omien tavoitteiden ja toiveiden toteutumatta jääminen on ymmärrettävästi erityisen suuri pettymys.

Työn arvo on korostunut yhteiskunnassamme, ja työttömyyteen liittyy myös sitä kautta häpeää ja stigmaa, eli leimaamista. Joskus työtön voi itse tulkita toisten puheita negatiivisessa valossa. Tämä voi johtua paitsi henkisestä kuormittuneisuudesta, myös työttömyyden stigmasta.

Kaikki tunteet ovat sallittuja, niin iloiset kuin hankalat, ja niistä on hyvä saada puhua toisten kanssa. Vaikeitakin tunteita voi oppia tunnistamaan, kohtaamaan, sanoittamaan ja käsittelemään.

Lisää tunnetaidoista:

Aktiivisuus työnhaussa pitää vireessä

Mikäli on vielä työelämässä, mutta työttömyys uhkaa, on hyvä lähteä liikkeelle ennakoivasti, kun saa tiedon työn menettämisestä. Jos pysyy aktiivisena, ei kynnys lähteä hakemaan työtä myöhemmin usein tunnu yhtä suurelta. Suunnitelman tekemisestä voi olla apua jatkoaskelien hahmottamisessa.

Työttömyysturvaan liittyvät asiat kannattaa selvittää mahdollisimman pian ja hakea itselle kuuluvia etuuksia ja tukia, sekä ilmoittautua työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (työvoimatoimisto). Yhteys työnvälitystä tarjoaviin tahoihin tai suoraan työnantajiin esimerkiksi avoimella hakemuksella voi auttaa eteenpäin.

Työttömänä kannattaa huolehtia hyvinvoinnista

Vaikka työttömyys kuormittaa monin tavoin, työttömyys tai töiden välissä oleminen voi kuitenkin myös tarjota mahdollisuuksia suuntautua kohti uutta, miettiä elämäntilannettaan ja kouluttautua.

Uskoa itseen, omiin kykyihin ja pystyvyyteen voi rakentaa monenlaisten aktiviteettien varaan. Mielekästä toimintaa ja tekemistä voi löytyä ja tavoitteisiin voi pyrkiä myös työelämän ulkopuolella. Merkityksellisiä voivat olla harrastukset, kiinnostuksen kohteet, ihmissuhteet tai vapaaehtoistoiminta.

Jos tarvitsee erityisesti lepoa ja palautumista, työttömyys voi tarjota siihen mahdollisuuden. Silloin arjen kiintotähdeksi nousee fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Tietoista ja tavoitteellista akkujen lataamista voi tehdä myös suunnitelmallisesti, päivittäisen ohjelman avulla. Netistä ja kirjastoista löytyy tähän materiaaleja ja harjoituksia.

Työttömyydestä johtuvaa ahdistusta voi lievittää keskustelemalla luotettujen ihmisten kanssa tai hakemalla apua ja tukea, esimerkiksi soittamalla Kriisipuhelimeen tai hakemalla muuta keskusteluapua.

Työelämää voi myös ajatella yhtenä polkuna omassa elämässä, johon kuuluu erilaisia tilanteita ja vaiheita. Hyvinvointi ei ole asia, jota on vain työssäkäyvillä ja työttömillä ei. Sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella elämään sisältyy parempia ja huonompia päiviä. Suhtautuminen omaan arkeen ja hyvinvointiin on tässä keskeistä.

Apua ja tukea pitkittyneessä työttömyydessä

Etenkin pitkittyneeseen työttömyyteen voi liittyä niin fyysistä kuin psyykkistä sairastavuutta,  jolloin on tarvetta monimuotoiselle tuelle ja avulle. Tällaista voivat tarjota paitsi oman kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, myös omassa kotikunnassa toimivat järjestöt, samoin monet kriisipalvelut.

Lue lisää pitkittyneestä työttömyydestä:

Työn arvo ja ihmisarvo ovat eri asioita

Jokainen tarvitsee turvattua toimeentuloa, mutta työttömyyden vaikutus ihmiseen riippuu lisäksi siitä, millainen merkitys työllä juuri hänen elämässään on. Joillakin usko itseen ja omiin taitoihin ei ole niin sidoksissa työhön, ja muutkin roolit elämässä ovat tärkeitä. Toisia työttömyys lamauttaa kovastikin.

Mitä enemmän työrooli määrittää omaa identiteettiä ja itseään arvostaa työn kautta, sitä voimakkaammin sen menettäminen vaikuttaa itsetuntoon ja omakuvaan. Työ ei kuitenkaan määritä ihmisarvoa, vaikka se olisikin keskeinen osa identiteettiä. Ihminen on yhtä arvokas niin työssä kuin työelämän ulkopuolella. Tätä näkökulmaa voivat itselleen muistuttaa paitsi työttömät itse, myös työttömiä tukevat tahot.

Työttömyys voi ohjata, jopa pakottaa miettimään omia arvoja ja näkökulmia uusiksi. Itselle mielekäs tekeminen ja toimeliaisuus sekä erilainen sosiaalinen kanssakäyminen, vaikka ne eivät liittyisi työhön, tuo merkitystä ja mielekkyyttä. Näiden kartoittamiseksi ja elämän järjestämiseksi uudella tavalla voi tarvita aikaa ja pohtimista sekä keskusteluja läheisten, ystävien tai ulkopuolisen keskustelutuen kanssa.