Pakolaisuus haastaa mielenterveyttä – näin olet nuoren tukena
Ihmiset joutuvat jättämään kotimaansa paetessaan epäinhimillisiä olosuhteita, kuten ilmastonmuutosta, luonnonkatastrofeja, yhteiskunnallista epävakautta tai turvattomuutta. Kotimaassaan ihminen voi joutua kohtaamaan nälänhätää, köyhyyttä, ihmisoikeusloukkauksia, poliittisia levottomuuksia sekä vainoa ja sotaa, joita on pakko paeta. Maahanmuuttaneiden määrä on kasvanut, mutta kuitenkin vain pieni osa maailman pakolaisista tulee Eurooppaan ja vielä pienempi osa Pohjoismaihin.
Uuteen maahan muuttaminen on iso elämänmuutos, ja oli muuton syy mikä tahansa, se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Jokainen kuitenkin kokee maahanmuuton yksilöllisesti.
Tutkimusten mukaan maahanmuuttaneilla ilmenee kantaväestöä enemmän psyykkistä kuormitusta. Oli sitten hoito-, kasvatus-, terveys- tai opetusalan ammattilainen, vapaaehtoinen, poliittinen päättäjä tai maahanmuuttaneita omassa arjessaan kohtaava henkilö, on tärkeää luoda Suomeen muuttaneille yhteenkuuluvuuden tunne.
Maahanmuuttaneilla ilmenee kantaväestöä enemmän psyykkistä kuormitusta.
Yhteenkuuluvuuden tunne on erityisen merkityksellistä maahanmuuttaneille nuorille, sillä uuteen maahan muuttaessaan heillä on maahanmuuton prosessiin liittyviä muutostarpeita. Lisäksi he kohtaavat tavanomaisia nuoruusiän muutoksia ja kipuilua. Onnistumisen kokemukset ja hyvät kohtaamiset uudessa kotimaassa tukevat maahanmuuttaneen nuoren hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Mitä erilaisia tunteita nuori voi kokea, kun hän muuttaa vieraaseen maahan?
Uuteen maahan muuttaminen voi aiheuttaa paljon erilaisia tunteita. Jännitystä, iloa, uteliaisuutta, helpotusta, kiitollisuutta ja toivoa paremmasta. Samalla henkilö voi tuntea pelkoa ja epävarmuutta uudesta ympäristöstä ja tuntemattomasta kulttuurista. Erilaisille tunteille on tärkeää antaa tilaa.
Mitkä ovat uuteen maahan sopeutumisen suurimmat haasteet?
Kulttuurin ja kielen muutos voivat herättää tunteen oman identiteetin kadottamisesta ja herättää muun muassa pelon tunteita. Voimakkaat tunnereaktiot saattavat hämmentää. Ei voida vaatia, että ihmisen pitäisi esimerkiksi tuntea pelkkää kiitollisuutta. Sopeutumisprosessi voi olla hyvin stressaava ja kestää pitkän aikaa. Turvapaikanhakijalle lisäkuormitusta tuo epätietoisuus tulevasta ja vireillä olevasta turvapaikkaprosessista. Ajatukset pyörivät useasti vain sen ympärillä, myönnetäänkö turvapaikka vai ei. Lisäksi mieltä painaa usein huoli kotimaan tilanteesta sekä läheisten selviytymisestä. Perheenjäsenet joutuvat usein erilleen pakolaisuuden vuoksi.
Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat selvästi suomalaistaustaisia haavoittuvammassa asemassa. Haasteina voi olla kielen oppimisen vaikeus, taloudellisesti haasteet, koti-ikävä, ero läheisistä, epävarmuus ja toivottomuus tulevasta, tasapainottelu eri kulttuurien välillä, roolien muuttuminen, uuden maan ihmisten negatiiviset ennakkoluulot ja asenteet, kuulumattomuuden tunne, eriarvoisuuden tunne, tukiverkoston puute tai vaikeus löytää ystäviä ja omaa yhteisöä.
Vaikeat elämänkokemukset eivät määrittele ihmisen tulevaisuutta.
Sodan omakohtaisesti kokeneilla nuorilla on kohonnut riski traumaperäiseen stressihäiriöön, ahdistukseen ja masennukseen. Tiedämme myös, että sodan trauma näkyy ihmisissä ylisukupolvisesti, vaikutukset ulottuvat myös nuorempiin sukupolviin, jotka eivät välttämättä ole kokeneet sotaa omakohtaisesti. Vaikeat elämänkokemukset eivät kuitenkaan määrittele ihmisten tulevaisuutta, ihminen selviytyy vaikeistakin elämänkokemuksista.
Millä tavalla nuorta voi tukea hänen sopeutuessa uuteen maahan?
Ihmiset sopeutuvat uuteen elämäntilanteeseen ja myös muutoksiin ajan kanssa ja oikeanlaisen tuen avulla. Arjen toimintakyky ja sitä tukeva yhteiskunta on siinä merkittävässä roolissa. Uudessa maassa ihminen parhaimmillaan ikään kuin hallitsee eri kulttuurit, oman lähtömaan kulttuuri saa olla läsnä elämässä ja tärkeää, mutta ihminen myös sopeutuu uuden maan kulttuuriin. Erilaiset kulttuurit rikastuttavat elämää ja antavat uusia mahdollisuuksia. Jokaisella tulee olla oikeus oman kulttuurinsa ilmaisuun ja sen kanssa hyväksytyksi ja kuulluksi tulemiseen.
Rasismin ja syrjinnän kokemukset vaikuttavat haitallisesti.
On äärimmäisen tärkeää, että pystymme luomaan uusille suomalaisille yhteiskunnan, jossa heidät kohdataan yksilöllisesti ja syrjimättömästi. Tiedämme, että rasismin ja syrjinnän kokemukset vaikuttavat haitallisesti varsinkin lasten ja nuorten minäkuvaan ja turvallisuuden tunteeseen. On hyvä pohtia, millä tavoin luomme yhdessä yhteiskuntaa, jossa asenteet ja arvomaailma luovat yhteenkuuluvuutta ja syrjimätöntä sekä kunnioittavaa ilmapiiriä.
Video: ”Miltä syrjintä tuntuu?”
Maahanmuuttaneelle nuorelle on hyvä tarjota mahdollisuuksia tutustua paikalliseen kulttuuriin ja mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Erilaiset harrastukset, aktiviteetit, vapaaehtoistoiminta, vertaistukiryhmät auttavat nuorta voimaan hyvin ja kotoutumaan yhteiskuntaan. Uuden maan kielen oppiminen, sosiaaliset suhteet ja opiskelu- ja työmahdollisuudet ovat tärkeässä roolissa. Erityisesti kouluissa ja harrastuksissa on tärkeää luoda nuorille yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjota yksilöllistä apua ja tukea, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu.
Mitä mielenterveyden riskitekijöitä maahanmuuttajuuteen liittyy?
Pakolaisuuteen liittyy aina vaikeita elämänkokemuksia ja menetyksiä. Turvapaikanhakijoiden kohdalla vireillä oleva turvapaikkaprosessi ja siihen liittyvä epävarmuus kuormittavat mielenterveyttä. Aiempi eletty elämä ja uudessa maassa oleva tukiverkosto vaikuttavat maahanmuuton psyykkiseen prosessiin. Jos maahanmuuttaneella ei ole sosiaalisia verkostoja tai hän kokee syrjintää, prosessi voi johtaa pitkittyneisiin psyykkisiin oireisiin ja pahimmillaan mielenterveyden häiriöihin. Nuoruusiässä muuttavien tilanne on erityisen haavoittuva.
Mielenterveyttä suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen tukevat maahanmuuttaneet hyvinvointia ja kotoutumista. Mielentervettä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutus, työ tai muu toimeentulo, rutiinit, harrastusmahdollisuudet, toivo ja optimismi, mielenterveystaidot, yhteisö, resilienssi, perhe ja läheiset, osallisuus, fyysinen terveys, kielitaito sekä mahdollisuus kertoa oma tarina ja tulla kuulluksi. Lisäksi mielenterveyttä suojaavat vaikuttamismahdollisuudet omaan elämään sekä syrjimätön ja turvallinen elinympäristö.
Viisi vinkkiä nuoren tueksi
Huomioi jokaisen nuoren erilainen tausta ja yksilöllinen kokemus uuteen maahan muuttaessa. Anna tilaa hänen erilaisille tunteilleen.
Tee nuoren olo tervetulleeksi ja tarjoa mahdollisuuksia sekä tietoa tutustua ja saada tukea uudessa ympäristössä.
Kohtaa ja tue nuorta kuten ketä tahansa nuorta, yksilölliset tarpeet huomioiden. Kysy, kuuntele ja ole läsnä.
Tue nuoren omaa identiteettiä sekä vahvista nuoren voimavaroja ja selviytymiskeinoja.
Rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa, jossa asenteet ja arvomaailma luovat yhteenkuuluvuutta ja syrjimätöntä sekä kunnioittavaa ilmapiiriä.
Lähteet
Sivua muokattu 17.7.2024
