Siirry sisältöön

Nuoren hätä ei aina näy – tunnista ja ota itsetuhoisuus puheeksi

Nuoren itsetuhoisuus ja itsemurha-ajatukset on aina otettava vakavasti. Kysy itsetuhoisuudesta suoraan.

Nuoruus on tärkeä matka lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Siihen kuuluu omien rajojen koettelua ja mielialan ailahtelua. Nuoruudessa kaikenlaiset tunteet tuntuvat voimakkailta ja tunteiden käsittely hakee muotoaan. On luonnollista vanhempana pohtia, mikä on normaalia nuoruuteen kuuluvaa käytöstä. 

Ohimenevät ahdistuksen tunteet ovat normaaleja ja ne kuuluvat osaltaan nuoruuteen. Nuoren voi olla haastava ymmärtää ja pukea sanoiksi omia pahan olon tai ahdistuksen tunteita. Ahdistus on yleinen, epämiellyttävä tunne, johon voi liittyä pelkoa, levottomuutta ja huoliajattelua. Pitkittyessään ahdistus voi kuitenkin näyttäytyä esimerkiksi jatkuvana murehtimisena, konfliktitilanteiden lisääntymisenä tai haasteena mennä kouluun tai sosiaalisiin tilanteisiin.

Kun nuoren vointi huolettaa, ota asia puheeksi 

Jos nuoren käytöksessä ilmenee huolestuttavia piirteitä tai voimakkaita muutoksia, tilanteeseen on tartuttava. Muutos voi olla hätähuuto, joka on syytä kuulla. Kun lähestyt nuorta, pysy rauhallisena ja osoita, että olet kiinnostunut hänen ajatusmaailmastaan. Voit sanoa vaikkapa: ”Olet vaikuttanut viime aikoina alakuloiselta. Olen huolissani. Mitä sulle oikeasti kuuluu?”

Kysy ja kuuntele, mitä nuori haluaa kertoa.

Kiitä nuorta, mikäli hän rohkeasti kertoo ajatuksistaan. Puhumiseen on voinut olla iso kynnys. Nuoren kanssa on tärkeä pysähtyä pohtimaan, mistä paha olo tai ahdistuksen tunne tässä hetkessä viestii. Vaikka nuori ei haluaisi jutella, kerro että olet saatavilla. Palaa asiaan joka tapauksessa myöhemmin uudelleen. Muistuta, että hänellä on lupa puhua muillekin luotettaville aikuisille esimerkiksi koulussa, harrastuksissa tai nimettömästi nuorille suunnatuissa verkkopalveluissa, kuten Sekasin-chatissa.

Nuoren itsetuhoisuus ja itsemurha-ajatukset on aina otettava vakavasti

Pitkäkestoiset mielialavaihtelut, voimakas ahdistuneisuus, toimintakyvyn lasku, vetäytyminen ja toivottomuus ovat merkkejä siitä, että tilannetta olisi kartoitettava ammattilaisen kanssa. Nuoren kokemasta pahasta olosta ja ahdistuksen tunteista on yleisesti pitkä matka itsetuhoisuuteen tai itsemurhaan. Joillain nuorilla olo voi kuitenkin olla niin tukala, että hän saattaa vahingoittaa itseään. Itsetuhoinen käytös, kuten viiltely voi kertoa siitä, että nuori ei kykene ilmaisemaan psyykkistä pahaa oloaan. Itsetuhoisuus voi näyttäytyä myös riskialttiina käyttäytymisenä tai esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden hoidon laiminlyöntinä.

Nuoren on usein haastava ottaa puheeksi tai ymmärtää itsetuhoisuuden syitä. Hän saattaa pelätä aikuisten reagointia ja hävetä omia ajatuksiaan ja pyrkiä siten piilottamaan itsensä vahingoittamista.

Kysy itsetuhoisuudesta suoraan 

Itsetuhoisuudesta ja itsemurha-ajatuksista onkin tärkeä kysyä aina, kun herää pienikin huoli siitä, että lapsi tai nuori on vaarassa satuttaa itseään. Erityisen tärkeää on kysyä vointia, jos nuori on kohdannut traumaattisen tilanteen tai muun kriisin. Itsemurhariskiä arvioidaan kysymällä siitä suoraan. Puheeksi ottaminen voi jännittää, mutta kysyminen ei suurenna itsemurhan riskiä.

Voit sanoa esimerkiksi näin:

”Kerroit, että sulla on tosi paha olla ja millään ei olisi mitään väliä, kysynkin, että…”

  • Onko sulla itsetuhoisia ajatuksia?
  • Oletko sä miettinyt itsemurhan tekemistä?
  • Onko sulla jokin suunnitelma itsemurhaan liittyen?

Aikuisen on tärkeä pyrkiä omasta huolestaan huolimatta viestimään myötätuntoa ja avointa keskustelua. On tärkeää korostaa, että itsetuhoisuudesta ja itsemurha-ajatuksista on lupa puhua.

Itsetuhoinen lapsi tai nuori tarvitsee aina terveydenhuollon apua. Mikäli ajatuksiin liittyy voimakas halu kuolla, näköalattomuus, itsemurhasuunnitelma tai toivottomuus, tilanne on akuutti ja apua tarvitaan välittömästi. 

Itsetuhoisuus on koko perheen kriisi.

Aina huoli ei näy ulospäin ja ammattilaisenkin voi olla haastavaa tunnistaa itsetuhoisen nuoren varoitussignaalit. Perheen keskusteleva, avoin ja lämmin vuorovaikutus voi kuitenkin tukea nuorta ottamaan ajatuksensa puheeksi aikuiselle. Jokaisella nuorella tulisikin olla arjessa tilaa ja paikkoja puhua, tulla kuulluksi ja saada kokemuksia, että hänen ajatuksistaan ollaan kiinnostuneita.

Nuoren itsetuhoisuus on aina koko perheen kriisi, joka herättää erilaisia reaktioita ja tunteita. Kaikki perheenjäsenet tarvitsevat tukea. Vaikka aiheesta on lupa kysyä ja tärkeä puhua avoimesti, perheen aikuisten vastuulla on suojata lapsia liialta huolelta.

Itsetuhoisen nuoren kohtaaminen 

Ota itsetuhoisuudesta puhuvan kertomus todesta, älä mitätöi hänen tunnetilaansa.

Älä syyllistä. Taustalla on nuoren oma keinottomuus ja avuntarve.

Yritä pysyä rauhallisena – oma harkintakyky säilyy paremmin.

Ole turvallinen ja aktiivinen kuuntelija, anna aikaa. Kuuntele ja kerro olevasi kiinnostunut kuulemaan.

Älä kysy ”miksi”. Kysy avoimia kysymyksiä: Millaisia ajatuksia sinulla on? Oletko ajatellut itsemurhaa?

Hätääntyminen on normaalia. Kerro, miksi hätäännyit ja huolestuit. Pura hätä toisen aikuisen kanssa.

Avun hakeminen ja vastaanottaminen on avainasemassa. Kerro nuorelle, että selviätte yhdessä ja tarvitsette ulkopuolista tukea ja apua.

Akuutissa tilanteessa ota yhteyttä asuinalueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai terveydenhuollon päivystysapuun. Hengenvaarassa soita välittömästi hätänumeroon 112.

Apua nuoren itsetuhoisuuteen

  • Terveysasemat 
  • Oppilaitosten palvelut, Nuorisoasemat 
  • Valtakunnallinen MIELI Kriisipuhelin: 09 2525 0111  
  • Tukinet (chat-keskustelut, verkkoryhmät) 
  • 12–29-vuotiaille nuorille suunnattu Sekasin-chat 
  • Oman alueen kriisikeskus (MIELI ry)  
  • FinFami ry 

MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus auttaa itsemurhaa yrittäneitä ja heidän läheisiään. Saatavilla on myös vertaistukiryhmiä.  

Lisää aiheesta muualla:

Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. (2022). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä.

Suomalainen, L, Seilo, N, Haravuori, H & Marttunen, M. (2018). Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen. Duodecim, Vuosikerta. 134, Nro 8, (857–864). 

Nuori mieli. Mielenterveysosaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen. (2024). MIELI Suomen Mielenterveys ry.

THL, Sotkanet (avaa uuden välilehden)

Ota yhteyttä

Harri Sihvola

Kouluttaja, Kriisitoiminnot, Itsemurhien ehkäisykeskus
+358 40 643 2163
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: