Mitä ovat toimiva arki ja pärjäävyys perheissä?
Tavallinen, toimiva arki suojaa perhettä elämän haasteissa ja muutostilanteissa. Muutostilanteet voivat liittyä esimerkiksi lasten koulunkäyntiin tai aikuisten työelämään, eroon tai terveyteen. Yksinkertaiset arjen rutiinit suojaavat myös suuremmissa vaikeuksissa tai kriiseissä. Perheen pärjäävyyttä voidaan lisätä arkisilla teoilla paitsi kotona, niin myös ystävien, sukulaisten tai esimerkiksi lapsen päiväkodin tai koulun kanssa tehtävällä yhteistyöllä.
Kun lapsiperheen arkea ravistelee muutos, voi arjessa pärjääminen äkillisesti heilahtaa. Kun arki muuttuu, on perheen pärjäävyyden ja mielenterveyden vaaliminen avainasemassa. Näin voidaan ehkäistä tilanteen huononemista tai ongelmien siirtymistä lapsiin.
Perheen kohtaamien ammattilaisten tietous pärjäävyydestä ja perheen mielenterveyden vahvistamisesta on tärkeää, jotta perhettä on mahdollista tukea ja ymmärtää.
Mitä on pärjäävyys?
- Pärjäävyys tarkoittaa sitä, että asiat sujuvat riittävän hyvin, vaikka perheen tai lapsen elämässä on asioita tai muutoksia, joiden tiedetään voivan vaarantaa perheen ja lapsen hyvinvointia.
- Pärjäävyys on arkisia asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi perheen mielenterveyteen ja suojaavat lapsia muutoksissa tai vaikeuksissa.
- Perheen ulkopuoliset ihmiset ja tekijät vaikuttavat pärjäävyyteen. Esimerkiksi lasten muu kehitysympäristö (varhaiskasvatus, koulu, harrastukset ja muut vapaa-ajanviettopaikat) ja perheen läheiset tai muu tuki voivat olla yhtä tärkeässä roolissa kuin perheen sisäiset asiat.
- Perheen voimavarat voivat olla hyvinkin erilaisia elämän vaiheesta tai vastaan tulleista vaikeuksista riippuen. Riittävän hyvin sujuva arki on jokaisessa perheessä omanlaista.
Miksi pärjäävyyden huomioiminen on tärkeää?
Sujuva arki ylläpitää pärjäävyyttä ja pärjäävyyttä voidaan vahvistaa. Pärjäävyys nousee entistä tärkeämmäksi silloin kun perhe kohtaa muutoksia tai vaikeuksia. Elämässä vastaan tulevat muutokset, kuten esimerkiksi sairaus, ero tai muut vaikeudet ovat normaali osa perheiden elämää. Arjen muutosten ja vaikeuksien käsittely ja hyväksyminen vievät perheissä kuitenkin usein voimavaroja.
Lasten kannalta tilanteen läpikäyminen voi olla tärkeää. Lapsi ymmärtää asioita usein itsensä kautta ja lapsen hyvinvoinnin vuoksi arjesta keskustelu on tärkeää. Keskustelu auttaa ymmärtämään vanhempien ongelmien olevan myös erillisiä lapsen arjesta, eikä lapsi esimerkiksi syyllistä itseään vanhempien tai perheen ongelmista.
Tilanteen äärelle pysähtyminen on tärkeää myös lapsen tulevaisuuden kannalta. Tutkimukset osoittavat, että vaikeuksista huolimatta toiset lapset ja perheet pärjäävät paremmin kuin toiset. Puhutaan vaikeuksien ylisukupolvisuudesta, kun vaikeudet toistuvat perheiden seuraavissa sukupolvissa.
Ongelmien siirtymistä lapsiin voidaan ennaltaehkäistä, kun otetaan huomioon pärjäävyyslähtöinen ajattelu. Lapsi ja perheen pärjääminen nähdään näin osana elinympäristöään. Ympäristö voi vaikuttaa huomattavasti elämän kulkuun. Tutkimuksissa on huomattu, että kun perheissä on vaikeampia aikoja, lapsen muu kehitysympäristö kuten harrastukset ja koulu voivat suojata lasta ongelmien siirtymisestä enempää osaksi hänen tulevaisuuttaan.
Mikä luo pärjäävyyttä?
Pärjäävyys ei ole yksin perheen jäsenten tai perheen sisäistä pärjäävyyttä, vaan sen tiedetään kehittyvän vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen suotuisaa kehitystä tukevia ja suojaavia asioita ovat lämpimät suhteet paitsi omaan perheeseen, myös läheisiin ystäviin ja aikuisiin. Lämpimät ja toimivat ihmissuhteet suojaavat lasta ongelmista huolimatta. Kotona ollessa vaikeampi tilanne, yksikin ymmärtävä aikuinen esimerkiksi koulussa tai harrastuksessa voi muodostua merkitykselliseksi.
Mahdollisimman tuttu, toimiva ja ennustettava arki suojaavat lasta sekä myös aikuista. Lapsen suotuisa kehitys ei kaipaa ihmeellisyyksiä, vaan tavalliset arkiset asiat riittävät. Yhdessäolo, säännöllinen päivärytmi ja toisten seurasta nauttiminen, leikkien ja iloiten tukevat lapsen kasvua.
Mikä arjessa tukee lapsen suotuisaa kehitystä?
- Arjen ilot ja juhlat, hassuttelut, leikit ja keskustelut sekä yhdessäolosta nauttiminen
- Säännöllinen, rento päivärytmi ja riittävä lepo.
- Tuki ja kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan
- Lapsen myönteinen kokemus koulusta ja tunne mukaan kuulumisesta
- Lapsen omat ystävät ja harrastukset
- Puolisoiden yhteistyö ja kyky neuvotella rakentavasti
- Perheen ystäväpiirin ja sukulaissuhteiden ylläpito, avun saaminen.