Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi – MIVA käyttöön

MIVA-hanke kehitti vuosina 2022-23 mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia julkiselle sektorille. MIELI ry toteutti pilottiarvioinnin Helsingissä ja tuotti järjestöoppaan mielenterveysvaikutusten arvioinnista.

Kuntien ja alueiden päättäjät ovat avainasemassa päättäessään asukkaiden elämään vaikuttavista asioista. Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten mielenterveyteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu asukkaille merkittävien päätösten ennakkoarviointi, onhan kunnan perustehtävänä edistää kuntalaisten hyvinvointia. Ihmisten mielenterveyteen vaikuttavat asiat eivät ole tähän mennessä tulleet riittävästi huomioitua päätöksenteossa. Siksi tarvittiin MIVA -hanketta.

Päätöksillä ja toimenpiteillä voi olla välittömiä (esimerkiksi palvelun muutos) tai välillisiä (esimerkiksi viheralueiden laatu ja läheisyys) vaikutuksia. Ne voivat olla myös lyhyen tai pitkän aikavälin vaikutuksia. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia voidaan soveltaa hyvinkin erityyppisiin päätösesityksiin, esimerkiksi kaavoituksessa, palveluiden suunnittelussa ja muutostilanteissa tai ohjelmien ja projektien valmistelussa. Kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020-2030 linjaa, että mielenterveyden huomioiminen tulisi sisällyttää kaikkeen johtamiseen ja päätöksentekoon. Ihanteellista olisi tehdä arviointi ennen kuin esitys on lopullisessa muodossaan, jolloin on mahdollista vielä aidosti parantaa päätösesitystä. Kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä, joilla on vaikutusta alueen ihmisten toimintamahdollisuuksiin, on vaikutuksensa myös mielenterveyden suojatekijöiden toteutumiseen.

MIELI ry:n tehtävät MIVA-hankkeessa olivat

Kysely mielenterveystyötä tekevien järjestöjen näkemyksistä mielenterveysvaikutusten arviointiin
Pilottitutkimus Helsingissä Lapinlahden Lähteen mielenterveysvaikutuksista ja englantilaisen Mental Well-being Impact Assessment (MWIA) työkalun koekäyttö Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi Suomeen luotavan mallin pohjaksi
Järjestöopas mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnista, yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton ja Ehyt ry:n kanssa

Hanke käynnistyi 03/2022 ja päättyi 03/2023. Hanketta rahoitti valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja siihen osallistui MIELI ry:n lisäksi myös Mielenterveyden keskusliitto MTKL ry sekä EHYT ry.

Lapinlahden Lähteestä Suomen MIVA-pilotti

Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arviointiin kokeiltiin Mental Well-being Impact Assessment (MWIA) -työkalua, joka tarjosikin yksityiskohtaisesti ohjatun arviointiprosessin. Se toimi työn suunnittelun ja aikatauluttamisen pohjana hyvin, ja manuaalista löytyvät valmiit mallit muun muassa työpajojen sisältöön sekä tulostaulukointeihin pystyi muokkaamaan Lapinlahden tapaukseen sopiviksi. MWIA:n ansioihin kuuluvat lisäksi mielenterveysvaikutusten tutkimusnäyttö, sekä mielenterveyteen vaikuttavien suojatekijöiden selkeä avaaminen. Suomen MIVA malli noudattelee MWIA:n periaatteita ja prosessia. Huomio kiinnitetään mielenterveyttä vahvistaviin ja suojaaviin tekijöihin (toimijuus, osallisuus, yhteenkuuluvaisuus, pärjäävyys) ja tarkastellaan päätösvaikutuksia eri ihmisryhmien arjen ja mahdollisuuksien toteutumisen kannalta.

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin keskiössä on osallisuus. Lapinlahden Lähteen pilottiin osallistui sidosryhmistä muodostettu työryhmä, joka osallistui aineiston keräämiseen työpajoissa, keskustelutilaisuuksissa sekä suositusten laatimiseen päättäjille. Lisäksi aineistoa saatiin kävijäkyselyllä (164 vastausta) sekä julkisista raporteista kuten opinnäytetöistä ja hankkeiden palautteista. Alla mielenterveysvaikutusten arvioinnin prosessia, jota Lapinlahden Lähteen pilotti noudatti.

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin prosessin kulku

Esiselvitys: Tutustutaan päätösvaihtoehtoihin, nykytilanteeseen ja päätetään arvioinnin aloittamisesta
Rajaaminen: Tunnistetaan vaikutuksille alttiit ihmisryhmät, kootaan sidosryhmiä yhteen ja tiedotetaan alkavasta arvioinnista. Perustetaan työryhmä, sovitaan työnjaosta ja aikatauluista sekä tehdään tarvittavat rajaukset
Aineiston kerääminen: Käydään läpi avoimet aineistot kuten tilastot, selvitykset, raportit. Kerätään aineistoa työpajoissa, haastatteluissa, kyselyllä ja/tai keskustelutilaisuuksissa.
Arviointi: Aineiston analyysi taulukoiden, ratkaisuvaihtoehtojen läpikäynti mielenterveyden suojatekijöitä vasten.
Suositusten ja mittareiden laatiminen: Ratkaisuvaihtoehtojen vertailu ja suositusten antaminen sekä niihin liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden esittäminen. Sidosryhmät voi osallistaa suositusten laatimiseen esim. tulostilaisuudessa, jossa aineiston keskeiset tulokset esitetään.
Raportointi: Tuloksista kirjoitetaan pidempi kokonaisraportti sekä yleensä lyhyempi tiivistelmä kiireisten päättäjien käyttöön.

Keskeinen viesti päättäjille pilotista oli, se, että Lapinlahden Lähteen nykytoiminnalla on laajoja mielen hyvinvointivaikutuksia. Lapinlahdessa on mielenterveyttä tukevaa kulttuuritoimintaa ja yhteisöllisyyttä tarjolla haavoittuvassa asemassa oleville kuten vähävaraisille, eläkeläisille, osatyökykyisille ja mielenterveyskuntoutujille. Tämä on uhattuna, jos alueelle ja sen rakennuksiin tuodaan liikaa tai vääränlaista kaupallisuutta, tai jos perussaneeraus sulkee tiloja pitkäksi aikaa. Lisäksi tilojen muutokset tai nousevat kulut vaikuttaisivat negatiivisesti mielenterveyttä suojaavien mahdollisuuksien toteutumiseen. Voit tutustua Lapinlahden Lähteen päätösvaihtoehtojen arvioinnin raportteihin sivun lopussa olevista linkeistä.

”Antakaa arvo tämän paikan hengelle, joka puhuttelee niin monia. Se ylläpitää ja palauttaa hyvinvointia ja mielenterveyttä myös tiedostamatta, ja ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmia.”

Järjestöt mukaan tuleviin mielenterveysarviointeihin

Suomen arviointimallia rakennettaessa on tärkeää, että myös mielenterveystyötä tekevien järjestöjen asiantuntemus saadaan käyttöön. MIELI ry teki hankkeessa järjestökentän kartoituskyselyn, johon vastasi 27 mielenterveysalan järjestötoimijaa. Kyselyssä selvisi muun muassa, että järjestöt ovat valmiita kumppanuuteen mielenterveysvaikutusten arviointiprosessiin asiantuntijoina. Järjestöt toivoivat selkeyttä ja pelisääntöjä tilanteisiin, joissa järjestökuuleminen olisi osa päätöksentekoprosessia. Järjestöt toivoivat, että heidät otettaisiin mukaan jo päätösten valmisteluvaiheessa työryhmätyöskentelyyn asiantuntijoina. Järjestöt toivoivat aitoa osallisuutta päätöksentekoprosessiin, ei vain näennäistä kuulemista vailla aitoa vaikutusmahdollisuutta. Yksi järjestöjen esittämä keino oli kokemusasiantuntijoiden kuuleminen; yli puolet vastaajista kannatti kokemusasiantuntijoiden kuulemista osana mielenterveysvaikutusten arviointiprosessia. Kokemusasiantuntijat voisivat koulutuksen tai perehdytyksen jälkeen toimia asiantuntijoina päätösten suunnittelusta alkaen.

Osallisuuden kautta saadaan parempi ja kaikkia osapuolia tyydyttävämpi päätös!

Järjestöt voivat mm.

olla mielenterveysvaikutusten arvioinnin käynnistäjä tai tekijä
osallistua asiantuntijana tai tarjota kokemusasiantuntijoita
antaa lausuntoja esityksiin, tuottaa tietoa tai kerätä arviointiaineistoa päätöksenteon tueksi.
Lopuksi järjestöt ovat tärkeitä edunvalvojia ja varmistavat, että ennakkoarviointi on tehty riittävän kattavasti.

MIELI ry laati yhdessä MTKL:n ja Ehyt ry:n kanssa oppaan järjestökentän tueksi mielenterveysvaikutusten arvioinnista (tiedosto alla).