Juha T. Hakala: ”Työelämässä parhaat tulokset syntyvät mukavuusalueella”
Juha T. Hakala oli haastateltavana Mielen puolikkaat -podcastissa. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa, YouTubessa, Soundcloudissa ja muilla podcast-alustoilla (linkit avautuvat uusiin välilehtiin).
Työelämä näyttää osin synkältä. Tuoreen Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksen mukaan joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee joka neljättä. Myös mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin. Huolestuttavaa on, että suurinta kasvu on ollut alle 35-vuotiailla nuorilla.
Professori ja tietokirjailija Juha T. Hakala ei ole yllättynyt tilanteesta. Hänen mukaansa murheellisia asioita työelämässä on ollut näkyvissä jo pitkään.
”Jäljet johtavat finanssikriisin aikaan vuosiin 2008–2010, jolloin menetettiin Nokia. Talous ei ole oikeastaan elpynyt sen jälkeen. Tämä kaikki heijastuu työelämään, koska sen jälkeen on otettu työntekijöiltä löysät pois. Sitten tuli vielä korona ja Ukrainan sota, jotka ovat entisestään kuormittaneet”, Hakala pohtii.
Juha T. Hakala on kirjoittanut 25 tietokirjaa, toiminut yliopiston professorina ja ohjannut noin tuhat gradua. Erityisesti hän on pohtinut kirjoissaan suorituskeskeisyyttä ja sitä, miten jopa vähemmän tekeminen olisi joskus tehokkaampaa.
Reagoidaanko työhyvinvointikyselyihin?
Taloudelliset resurssit ovat avainasemassa, kun puhutaan hyvinvoinnista, mutta myös johtoportaalla on Hakalan mielestä iso vastuu työntekijöidensä hyvinvoinnista.
”Sellaista on näkyvillä työelämässä, että puuttuu asiantuntemusta tarttua vaikeisiin tilanteisiin.”
Esimerkkinä hän käyttää työpaikkaa, jossa työntekijöiden hyvinvointia mitataan vuosittain työhyvinvointikyselyillä, joihin kuuluu valtava kysymyspatteristo. Joskus asiat menevät niin, että vastaukset käydään kyllä läpi yhteisessä tilaisuudessa, jossa todetaan, että jokin tulos oli viime vuotta huonompi. Asioille ei kuitenkaan varsinaisesti tehdä mitään.
”Työelämässä puuttuu asiantuntemusta tarttua vaikeisiin tilanteisiin.”
”Tilanteet lisäksi muuttuvat nopeasti ja kun siihen päälle ladataan taloudelliset paineet ja tehokkuustavoitteet, niin pieni ihminen saattaa olla siinä myllyssä aika yksin.”
Hakalan mukaan tällaisessa työympäristössä käy usein niin, että henkilöstöltä hiipuu usko kyselyiden hyödyllisyyteen.
”Työnantajien olisi syytä ottaa todesta se kaikki informaatio, mitä on saatavilla ja todella miettiä, miten voitaisiin aidosti kuulla työntekijöitä ja korjata tilanteita.”
Ei kaikkia työtehtäviä kympin arvoisesti
Hakala tunnistaa, että on itsekin ollut uransa aikana lähellä työuupumusta. Tavoitteet kovenivat ja aikapaineet tulivat rankemmin vastaan. Hakala huomasi, että värit alkoivat menettää sävyjään, ja näkymä oli pelkkää harmaata. Hakala sanoo olleensa uupumuksen alkupäässä. Hän havahtui, että jos yrittää koko ajan sata lasissa, niin inhimillinen kestokyky tulee väistämättä vastaan.
”Tein vähän kuin vahingossa oikeita tekoja, jotta selvisin pahimmasta tilanteesta.”
”Pitää ottaa järki käteen, koska se on usein oman terveyden säilyttämisen kannalta välttämätöntä.”
Yksi Hakalan tietokirjoissakin esiintyvä oivallus oli se, että kaikkia töitä ei tarvitse tehdä kympin arvoisesti. Hän alkoi lajittelemaan projektejaan. Oli niitä työtehtäviä, jotka täytyi hoitaa 10+:n arvoisesti, kuten kilpailtujen apurahahakemusten tekeminen. Sitten oli niitä tehtäviä, joihin ei Hakalan sanoin tarvinnut ”irrottaa sydäntä rinnasta”. Parin tunnin hommia, jotka hän lajitteli seiskan tai kasin kasaan. Pinon hännillä oli vitosen työt, joiden perään kukaan ei kysele. Tällaisia olivat esimerkiksi lausuntopyynnöt lakialoitteista.
”Jotkut siirsin delete-näppäimellä suoraan bittien taivaaseen ja säästin sillä kolme työpäivää”, Hakala hymähtää.
”Pitää ottaa järki käteen, koska se on usein oman terveyden säilyttämisen kannalta välttämätöntä.”
Mukavuusalueella oleminen tehostaa työtä
Työelämän tehokkuuteen liittyy paljolti ajatuksia siitä, että täytyisi ajatella ja tehdä isosti, asettaa suuria tavoitteita ja pyrkiä kunnianhimoisesti yhä korkeammalle. Tähän puolestaan sisältyy ajatus siitä, että ilman hyppyä syvään päätyyn tai omalle epämukavuusalueelleen ei kehitystä tapahdu. Hakalan ajatus on päinvastainen. Hänen mielestään ihmisten pitäisi nimenomaan pysyä pääsääntöisesti mukavuusalueellaan.
”Jos ihminen on koko ajan epämukavuusalueellaan, hänellä on jatkuva stressitila päällä. Parhaat tulokset tulevat sitä kautta, että maltamme pysyä vahvuuksissamme ja mukavuusalueellamme. Se voimaannuttaa ja synnyttää jes-tunteita siitä, että tämähän on mukavaa ja hallitsen tämän”, Hakala perustelee.
Toinen tärkeä oivallus Hakalalle olikin aikoinaan hänen omien vahvuuksiensa löytäminen. Hakalan mielestä hänen vahvuuksiaan ovat kirjoittaminen, luova ajattelu ja toisenlaisten näkökulmien tarjoaminen sekä asioiden viime tingassa tekeminen. Asioiden viime tingassa tekeminen?
”Säästän aikaa, kun en ala valmistella esimerkiksi esitystä kahta viikkoa ennen vaan käytän siihen 1–2 päivää ennen h-hetkeä. Katson, mitä saan aikaan siihen mennessä ja laitan siihen vielä persoonani päälle.”
”Mukavuusalueella pysyminen voimaannuttaa ja synnyttää jes-tunteita, että hallitsen tämän.”
Vahvuuksiensa valossa hän myös teki vaihtokauppaa entisten kollegoidensa kanssa: viereisessä huoneessa oleva työkaveri hallitsi kielet, joten hän otti usein vastaan ulkomaalaiset vierailijat, kun taas Hakala hoiti vastavuoroisesti jonkin kollegan kirjoitustehtävän.
Hakala kehottaa kaikkia etsimään vahvuuksiaan mutta toisaalta myös työnantajia hyödyntämään alaistensa parhaita puolia. Hänen mielestään esihenkilötasolla olisi tärkeä oivaltaa, että tehokkaampaa voi olla oppia tuntemaan työntekijä ja kysyä, mitä hän nauttii tehdä kuin noudattaa määrätietoisesti työpaikkailmoituksessa olevia tehtävänkuvauksia.
”Sillä tavalla myös työpaikasta saataisiin hyvänolon keskus.”
Tylsyys synnyttää luovuutta
On vielä ainakin yksi asia, josta Hakala jaksaisi puhua loputtomasti: tylsyyden tärkeys. Kirjassaan Tylsyyden ylistys hän kertoi tylsistymisen hyödyistä mielelle. Hakalan mukaan tylsyys on kadonnut ihmisten elämästä erityisesti älypuhelimien myötä. Hän korostaa, että tylsyys työelämässäkään ei ole turha tunne vaan synnyttää luovuutta, tehostaa tekemistä ja tarjoaa ideoita.
”Kun ihminen joutuu olemaan tylsyydessä ja siitä johtuvassa raastavassakin synkkyydessä siitä, että mitään ei synny, alkaa luovuus avautua. Kun ajan antaa liihottaa, niin saattaa oivaltaa jotain, mitä ei esimerkiksi puhelimen kanssa olisi oivaltanut.”
Lopulta työelämästä puhutaan Hakalan mielestä hieman liian negatiivisessa valossa. Työ on kuitenkin merkittävä asia monen elämässä, rytmittää arkea ja antaa merkityksen tunnetta siitä, että olemme hyödyksi.
”Kun voimme olla osana ja rakentamassa jotakin työhön liittyvää, syntyy tunne siitä, että meillä on oma paikkamme työyhteisössä ja maailmassa. Se on tärkeä hyvinvoinnin tarjoaja”, Hakala sanoo.
Kuuntele jakso
Mielen puolikkaat löytyy Soundcloudista, YouTubesta, Spotifysta sekä muilta podcast-alustoilta.
Kaikki Mielen puolikkaat -jaksot
Löydät kaikki aikaisemmat Mielen puolikkaat -podcastin jaksot MIELI ry:n sivuilta.
Jokainen mieli on tärkeä. Jokainen lahjoitus on tärkeä.
Kuukausilahjoittajana edistät kaikenikäisten mielenterveyttä ja annat avun elämän kriiseissä.
Sivua muokattu 18.10.2024
