Nuorten psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi lähes viidenneksellä koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen
Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen alaikäinen on saanut erikoissairaanhoidon antaman uuden mielenterveysdiagnoosin koronapandemian jälkeen. Uudet diagnoosit lisääntyivät erityisesti tytöillä, teini-ikäisillä ja pääkaupunkiseudulla, jossa rajoitukset ja koronatartuntojen määrät olivat suhteessa muuhun maahan koholla. Syömishäiriöiden sekä masennuksen ja ahdistuksen uudet diagnoosit lisääntyivät tarkastelujaksolla eniten.
Tutkimus käsitti alaikäisten diagnooseja koko Suomessa
Tutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuutta alaikäisillä THL:n ylläpitämässä Hilmo-rekisterissä. Tarkastelujakso oli vuodet 2017-2021. Tutkimus keskittyi erikoissairaanhoidossa saatuihin diagnoosiin. Nämä ovat usein erikoislääkärin tekemiä ja siksi luotettavia. Rajauksen haittapuolena on että terveyskeskuksissa tai yksityisvastaanotoilla hoidetut lapset ja nuoret, jotka usein kärsivät lievemmistä oireista kuin erikoisairaanhoitoon lähetetyillä, ei ole huomioitu ilmaantuvuusluvuissa.
Mielenterveysdiagnoosien määrä kasvoi merkittävästi nuorilla
Tutkimuksessa verrattiin lasten ja nuorten saamien uusien diagnoosien määriä aikaisempiin vuosiin. Kun tutkijat tarkastelivat aikaa koronan ensimmäisen aallon jälkeen, eli kesäkuun 2020 jälkeen, tutkijat havaitsivat odotusarvoa enemmän uusia mielenterveysdiagnooseja. Uusia diagnooseja löytyi noin 4000 enemmän kuin oli syytä odottaa, eli noin viidennes (18,5 %) enemmän kuin aikaisempien vuosien perusteella ennustettiin. Lasten kohdalla diagnoosien määrän kasvua ei juurikaan ollut, vaan uusien diagnoosien lisääntyminen keskittyi nuoriin ja erityisesti teini-ikäisiin tyttöihin.
Eniten lisääntyivät syömishäiriöihin (33,4 %), masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (21 %) sekä neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvät diagnosit. Vakavimmat mielenterveysdiagnoosit, eli psykoosidiagnoosit ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosit, eivät kasvaneet tarkastelujakson aikana.
Mitä enemmän koronarajoituksia, sitä enemmän diagnooseja
Uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät tutkimuksen mukaan erityisesti alueilla, joilla oli korkein koronasairastavuus ja joissa oli tiukimmat rajoitukset. Uusien diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. HUS-alueen muita tiukemmat rajoitustoimet näyttävät liittyvän uusien diagnoosien määrän kasvuun Uudellamaalla.
Jo aiemmin on tiedetty että teini-ikäisten mielen hyvinvointi on heikentynyt koronapandemian aikana. Teini-iässä kaverisuhteet ovat erityisen tärkeitä, mikä saattaa selittää miksi rajoitustoimien iskivät juuri nuorten mielen hyvinvointiin eikä niinkään nuorempiin lapsiin.
Nuorten mielenterveyspalvelut ovat paineen alla
Yhä useampi nuori on aiempien tutkimusten mukaan korona-aikana kokenut ahdistusta, masennusta, yksinäisyyttä ja uupumusta. Mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä ei ole ollut suomalaista tutkimustietoa. Tämä tutkimus kertoo korona-ajan aiheuttamista mielenterveysvaikutuksista teini-ikäisille, joista yhä useampi sai mielenterveysdiagnoosin erikoissairaanhoidossa. Löydöksen takana voi olla lisääntynyt hoitoon hakeutuminen, mikä olisi myönteinen muutos, tai mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuuden kasvu eritysesti teini-ikäisten tyttöjen kohdalla. Joka tapauksessa nuorten hoitojärjestelmään kohdistuu lisääntyvää painetta, johon tulisi vastata ripeästi.
Lähde
Sivua muokattu 29.6.2023