Puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt terveydenhuollossa viimeisen viikon aikana

Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt huomattavasti vuoden 1990 jälkeen. Miesten itsemurhakuolleisuus on kuitenkin edelleen suurempi Suomessa kuin muissa pohjoismaissa. Nuorten naisten itsemurhakuolleisuus on kasvussa.

Suomessa itsemurhakuolemia on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Tämä Ruotsin tilastolaitoksen aloittamaan tiedonkeruuseen perustuva koko väestön tilastointi muodostaa maailman pisimmän katkeamattoman itsemurhakuolemien aikasarjan. Itsemurhakuolemaan johtavia tapahtumaketjuja on tutkittu tieteellisesti 1800-luvun puolivälistä lähtien, jolloin julkaisitiin MIELI ry:n perustajan, professori Thiodolf Saelanin kirjoittama ensimmäinen väitöskirja suomalaisista itsemurhista.

Tutkimuksen kohteena oli kaikki Suomessa vuosina 2016-2018 tehdyt itsemurhat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus selvitti itsemurhan tehneiden kontakteja tevreydenhuoltoon ennen kuolemaansa vuosina 2016-2018. Timo Partonen ja muut tutkijat analysoivat 2 400 itsemurhan tehneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynnit ja hoitojaksot sekä diagnoosikoodit THL:n Hilmo-rekisteristä. Tutkijat analysoivat viimeisen käynnin tai hoitojaksopäivän ajoittumisen itsemurhakuoleman suhteen.

Tutkimus käsittää 1830 itsemurhaan kuollutta miestä ja 570 itsemurhaan kuollutta naista. Naisista 86 prosentilla oli terveydenhuollossa diagnosoitu mielenterveyden häiriö, kun vastaava luku miehillä oli 66 prosenttia. Tämä voi viitata siihen, että miesten mielenterveyden häiriöitä tunnistetaan tevreydenhuollossa naisten mielenterveyden häiriöitä heikommin.

Mielenterveyden häiriöihin luetaan myös alkoholihäiriöt, joita oli 29 prosentilla itsemurhaan kuolleista.  Myös diagnosoidut fyysiset sairaudet olivat tavallisia itsemurhan tehneillä.

Enemmistö itsemurhan tehneistä oli käynyt terveydenhuollossa viimeisen kuukauden aikana

Itsemurhaan kuolleista 66 % oli käynyt terveydenhuollossa viimeisten 30 päivän aikana, 46 % viimeisen viikon kuluessa. Itsemurhapäivänään 21 % oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla.  He olivat viimeisellä viikolla, pois lukien itsemurhapäivä, olleet keskimäärin kahtena päivänä joko sairaalahoidossa tai avohoidon vastaanotolla. Hoidossa olleista 42 henkilöä (1,8 %) oli itsemurhapäivänään kirjoilla psykiatrisessa sairaalahoidossa.

Naisilla viimeinen käynti terveydenhuollossa ennen itsemurhaa oli toteutunut useammin viimeisen viikon tai viimeisen kuukauden aikana kuin miehillä. On tiedossa, että naiset hakeutuvat miehiä paremmin hoidon piiriin mielenterveyden ongelmissa, ja tutkimus vahvistaa tältä osin aiempaa havaintoa.

Itsemurhapäivänään hoitosuhteessa olleista yli puolelle (51 %) ei ollut kirjattu syytä viimeiselle käynnille. Tämä kertonee, että terveydenhuollossa on huomattavia vaikeuksia tunnistaa itsemurhavaaraa.

Tutkimus kertoo terveydenhuollon ongelmista itsemurhavaaran havaitsemisessa

Tutkijat toteavat, että viimeinen terveydenhuollon käynti oli usein itsemurhakuolemaa edeltäneellä viikolla tai jopa samana päivänä. Tiedot viimeisen käynnin ajoittumisesta voivat kertoa ongelmista itsemurhavaaran arvioimisessa tai hoitoon ohjaamisessa tai hakeutumisessa.

Tutkijat kiinnittävät huomiota siihen, että viimeisen hoitokäynnin ajoittumisessa oli huomattavan suurta vaihtelua sairaanhoitopiireittäin. Alueilla, joissa itsemurhakuolleisuus on suuri, oli vähemmän käyntejä viimeisen viikon aikana. Tämä viittaa siihen, että itsemurhavaaran toteamisen jälkeen käyntejä terveydenhuoltoon tulisi tihentää itsemurhariskin pienentämiseksi.

 Tutkimus kertoo, että terveydenhuollon vastaanotoilla on itsemurhavaaran puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa ja lievittämisessä edelleen ongelmia. Erkki Isometsä ja kanssatutkijoiden aiemman tutkimustiedon mukaan itsetuhoisuudesta oli keskusteltu vain joka viidennen potilaan kanssa, jotka olivat asioineet terveydenhuollon vastaanotolla itsemurhakuolemaansa edeltäneen kuukauden aikana.

Itsemurhien ehkäisy vaatii myös terveydenhuollon toiminnan kehittämistä

Suomessa toteutetaan vuoteen 2030 ulottuvaa itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Tämä tutkimus kertoo, että terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen tulee panostaa, jotta itsetuhokäyttäytymisen tunnistamista voidaan tehostaa. Ulkomaisten kokemusten mukaan perusterveydenhuollon koulutuksella on voitu vähentää itsemurhakuolleisuutta. Itsemurha-ajatusten puheeksi ottaminen, riittävän tiheä seuranta ja ohjaaminen tarpeelliseen hoitoon ovat osa-alueita joita terveydenhuollossa tulisi tehostaa.

Lähde:

Sivua muokattu 17.3.2022