Huomio nuorten työntekijöiden hyvinvointiin
Myymäläketju JYSK on tehnyt aktiivista työtä työntekijöiden ja erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin hyväksi. Kehitysprojektin avulla mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot saatiin laskuun ja nuorille työntekijöille arvokkaita eväitä mielen hyvinvoinnin ja työelämätaitojen parantamiseksi.
JYSKillä herättiin kasvaneisiin mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin ja aloitettiin projekti nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Projekti toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja MIELI ry:n kanssa.
”Huomasimme, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot olivat kasvussa.”
”Huomasimme, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot olivat kasvussa. Tämä herätti meissä huolta ja lähdimme pohtimaan mitä voisimme yrityksenä tehdä”, Saario täsmentää projektin taustaa.
Saario kertoo, että JYSKillä työskentelee paljon nuoria ja on monelle ensimmäinen työpaikka. JYSKillä työskenteleekin erityisesti nuoria naisia, kun noin 75 % henkilöstöstä on naisia.
”Vertailtaessa muihin pohjoismaihin huomasimme, että Ruotsissa JYSKin henkilöstöllä on vähemmän ja Tanskassa huomattavasti vähemmän mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja”, sanoo JYSKin HR-päällikkö Leena Saario.
Projektin tavoitteena oli ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, ja toimet päätettiin aloittaa yksinkertaisista ja konkreettisista asioista: uni, ravinto, liikunta ja työelämätaidot.
”Haluamme työnantajana tehdä osuutemme ja vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin yhteiskunnassa. Olen kuitenkin vahvasti myös sitä mieltä, että yhteiskunnassa tähän pitäisi vaikuttaa jo huomattavasti ennen työelämään siirtymistä – eli jo kouluissa ja muualla tulisi panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Työelämään saapuessa ongelmat ovat joskus voineet edetä jo pidemmälle, jolloin ennaltaehkäisevä työ ei enää riitä”, painottaa Saario.
Yhteistyöllä keinoja mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi
Hanketta lähdettiin toteuttamaan perustamalla työryhmä, johon otettiin mukaan kaksi nuorta JYSKiltä. Lisäksi työryhmään kuului JYSKin HR-päällikkö sekä asiantuntijoita MIELI ry:ltä ja Työterveyslaitokselta.
”Oli upeaa, että saimme nuoria mukaan työryhmään. He ottivat kantaa ja auttoivat ymmärtämään kohderyhmää. Nauroimme usein, kun me ryhmän vanhemmat olimme yhdessä tuumin viemässä mielestämme hyvää ideaa eteenpäin ja nuoret tyrmäsivät sen. He sanoivat, että ei tällä tavalla saa nuoria mukaan”, Saario nauraa.
Konkreettisia tekoja mielenterveyden hyvinvoinnin edistämiseksi olivat kannustaminen riittävään uneen ja edes vähäiseen liikuntaan ja syömiseen. Tämän lisäksi kartoitettiin työsuhteen alussa esiintyviä haasteita ja askarruttavia kysymyksiä, joista laadittiin opas.
”Emme halunneet saarnata vaan lähdimme liikkeelle myönteisen kautta – korostimme, että on tärkeää syödä edes jotain ja liikkua edes vähän”, Saario kertoo.
Työsuhteen alkuvaiheessa askarruttavien kysymysten kartoituksessa selvisi, että esimerkiksi työpaikalle saapuminen oli herättänyt työsuhteen alussa yllätyksiä. Näistä kysymyksistä koottiin työelämätaitojen ABC, jossa kerrottiin toimintatavoista vastaavissa tilanteissa.
”Esimerkiksi pitkään JYSKillä töissä olleet tietävät, että töiden alkaessa yhdeksältä, töissä ollaan jo valmiina pukeutuneena yhdeksältä, eikä vasta saapumassa ovesta sisään. Tämä ei ollut itsestään selvää juuri työelämään siirtyneelle nuorelle.”
Unen osalta JYSKillä tehtiin unibingo sekä Podcast, jossa kerrottiin miten unen merkityksestä sekä siitä, miten unen laatua voi parantaa. Uni- ja ravintobingo sekä työkaverin kanssa liikkumaan ohjanneet haasteet olivat nuorten keskuudessa suosittuja ja herättivät keskustelua työyhteisön sisäisillä sosiaalisen median alustoilla.
Jatkoa hyvälle kehityshankkeelle
Saario toteaa, että toimia tullaan vielä jatkamaan. Jokainen teema nostetaan esiin kerran vuodessa ja tuloksia seurataan vielä pidempään.
”Mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot laskivat, mutta emme voi vielä tietää miten paljon tämä hanke vaikutti siihen. Saimme kuitenkin kiinnostavia tuloksia ja opimme paljon. Seuraavaksi meillä on suunnitteilla JYSKin kokkikirja, jossa jaamme vinkkejä helposti kokattavista ja syötävistä ruoista”, sanoo Saario.
Projektin tärkein oppi, jota Saario suosittelee muillekin organisaatioille, on nuorten osallistaminen suunnitteluun. Jokaisella organisaatiolla on erilaiset haasteet ja tämän johdosta ratkaisutkin ovat yksilöllisiä. Nuorten ottaminen mukaan työryhmään ja kyselyjen teettäminen olivat kuitenkin Saarion mukaan projektin suurin anti, josta on hyvä ammentaa jatkossakin.
Sivua muokattu 15.9.2023
