Valmentaminen on kahdensuuntaista luottamusta
Konsta Kuusinen aloitti valmentamisen 17-vuotiaana, ja on ehtinyt tehdä sitä jo 11 vuoden ajan. Nykyinen työ Jääkiekkoliiton taitovalmentajahankkeessa vastaa valmennuspäällikön tehtäviä. Hänen vastuullaan on 13-vuotiaista 20-vuotiaisiin asti useampi joukkue, joita hän valmentaa, mentoroi, kouluttaa, auttaa pelaajia ja on vastuussa seurayhteisötoiminnasta.
Mitä Kuusinen ajattelee valmentajan roolista erityisesti tilanteissa, joissa tunteet tulevat peliin?
Kaikki tunteet ovat sallittuja
Eri-ikäisten valmennettavien kanssa valmentajan rooli on Kuusisen mukaan erilainen.
”Oma valmentajan identiteetti säilyy, mutta valmennettavien kohtaaminen sekä valmennussuhde ovat erilaiset. Lasten kanssa opetellaan esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmätyötaitoja, kun taas nuorten kanssa edetään kohti sisäistä motivaatiota, kilpailemista ja omistajuutta urheilussa”, Kuusinen kertoo.
Psyykkisessä valmennuksessa mennään enemmän kohti sitä, mikä suorituksen kannalta on olennaista.
Kaikki tunteet ovat sallittuja, olivatpa ne iloa, turhautuneisuutta, vihaa tai jännitystä. Kyse on siitä, miten tunteita ilmaistaan.
Kuinka pelaaja toimii muiden pelaajien kanssa, kannustaako hän muita vai ilkkuuko? Ilmeneekö turhautuminen mailan paiskomisena?
”Pelaajan omat tunteet vaikuttavat muihinkin. On opittava nimeämään erilaisia tunteita ja miltä ne tuntuvat. Kuinka puhuu, miten kommentoi muiden tekemistä? Jos valmennuksen perusta on äänekkäässä virheiden esille tuomisessa, se ei johda positiiviseen oppitulokseen. Aikuinen on lapsille ja nuorille tärkeänä esimerkkinä”, Kuusinen tähdentää.
Epäonnistuminen on mahdollisuus oppia
Nuoren mielen hyvinvointi on Kuusisen mukaan ilmennyt konkreettisimmin silloin, kun pelaajat ovat uskaltaneet puhua valmentajalle muustakin kuin urheiluun ja jääkiekkoon liittyvistä asioista.
”Valmennustyössä osaa silloin huomioida pelaajaa eri tavalla, olipa taustalla ensimmäinen ero tyttöystävästä tai muuttuneesta tilanteesta kotona tai koulussa”, Kuusinen kertoo.
Hyvä valmentaja kuuntelee ja välittää urheilijoista ihmisenä, on helposti lähestyttävä ja turvallinen, jämäkkä ja lämmin.
Valmentaminen on aina kahdensuuntaista ja vastavuoroista luottamista. Ilman luottamusta pohja pettää.
”Kerran yksi urheilija oli lopettamassa. Sitten häntä lähestyttiin uudesta tulokulmasta, ja hän sai itse tehdä valintoja urheilunsa suhteen. Epäonnistumisista ei nälvitty ja esille nostettiin onnistumisia.”
Kuusinen korostaa ihmisen perustarpeiden tukemista: tuetaan autonomiaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja pätevyyden tunnetta.
Kun ympäristö on turvallinen ja urheilija kokee iloisia hetkiä ja onnistumisia, epäonnistumisetkin ovat oppimismahdollisuuksia. On tärkeää etsiä onnistumisia eikä virheitä
Ihminen on tärkeämpi kuin urheilu
Ristiriitatilanteet ovat erilaisia. Nuorimpien leirillä nousee harmi, jos toinen kamppaa. Se selviää pyytämällä anteeksi. Mutta monia vuosia jatkuneen kiusaamisen purkaminen vaatii pitkäaikaista prosessia vanhempien ja lasten kanssa.
”Jos pelaajalla on tunne voimakkaasti läsnä, pitää osata kuunnella ja saada ikävä tunne ensin laantumaan. Sanaharkassa pelaajat eivät välttämättä ole kypsyneet toisiinsa, vaan tilanne liittyy treenin tapahtumiin. Tilanteet on hyvä tunnistaa ajoissa ja laittaa homma jämäkästi poikki.”
Varttuneimmissa nuorissa voi olla urheilijoita, jotka eivät ole joukkuehengeltään rakentavia.
”Se vaatii valmentajalta silmää ja paljon keskustelua siitä, mitä urheilijalta odotetaan. Silloin valmentajalla on hyvä olla malttia, kärsivällisyyttä ja tunne- ja vorovaikutustaitoja. Tarvittaessa vanhemmat ovat mukana näissä keskusteluissa.”
Kuusinen sanoo, että hänen on valmentajana helpompi moittia itseään kuin kehua.
”Vahvuuteni on kuitenkin selkeä arvopohja, johon kuuluu tietynlainen epäitsekkyys ja toisten kunnioittaminen. Hyväksyn kaikenlaiset ihmiset, enkä anna urheilun mennä ihmisen edelle. Tunnistan, jos lipsun omista arvoistani. Pyrin luomaan ennen kaikkea psyykkisesti turvallisen toimintaympäristön, joka luo tukevan pohjan kehittymiselle niin ihmisenä kuin urheilijana.”
Kuva: Pia Inberg
Nuori mieli urheilussa -hankkeen tavoitteena on, että lasten ja nuorten urheilun parissa toimivat osaavat tukea mielenterveyden normaalia kehitystä, hyödyntää mielenterveystaitoja osana valmennusta ja kohdata haastavassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria. Turvallisessa toimintaympäristössä nuori urheilija tulee hyväksytyksi omana itsenään, voi näyttää tunteitaan, ilmaisee ajatuksiaan sekä saa epäonnistua, oppia virheistä ja yrittää uudelleen.
Sivua muokattu 15.9.2023
Ota yhteyttä
Katri Lilja
Asiantuntija, Nuoret-yksikkö, Nuori mieli urheilussa
+358 45 134 9466
etunimi.sukunimi@mieli.fi
