Siirry sisältöön

Merkityksellisten hetkien voima

Hyvän huomaamisen hetket lisäävät nuoren urheilijan luottamusta omiin vahvuuksiinsa ja auttavat selviytymään eteen tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.
Tytöt hyppäävät auringossa

Kaikkia näitä osa-alueita yhdistävä tekijä on ehkä hieman yllättäen myönteiset tunteet. Myönteisten tunteiden tietoinen vahvistaminen on vielä melko hyödyntämätön voimavara urheiluvalmennuksessa, vaikka hyödyt ovat tutkimusten mukaan huomattavia.

Ensinnäkin myönteiset tunteet laajentavat nuoren urheilijan mielen suorituskykyä. Siinä missä negatiiviset tunteet kaventavat ajattelua, myönteiset tunteet auttavat hyödyntämään omia vahvuuksia ja löytämään ratkaisuja tiukoissakin tilanteissa.

Toiseksi myönteiset tunteet eivät vaikuta vain nykyhetkessä, vaan parhaimmillaan ne kumuloituvat ja synnyttävät itseään vahvistavan positiivisen kehän:

”Positiiviset tunteet lisäävät positiivisten tarkoitusten löytämistä asioista, koska ne lisäävät luovuutta ja uudenlaisia ajatuksia, ja se taas synnyttää lisää positiivisia tunteita. Tämä taas lisää uudenlaisia selviytymiskeinoja vaikeissakin tilanteissa. Ja uudet selviytymiskeinot lisäävät jälleen myönteisiä tunteita” (Avola & Pentikäinen 2019, 153).

Urheiluvalmennuksessa on perinteisesti käsitelty esimerkiksi paineiden ja jännityksen hallintaa sekä vastoinkäymisistä selviytymistä. Selvästi vähemmälle huomiolle on jäänyt urheilussa tapahtuvien myönteisten asioiden vaikutusten hyödyntäminen.

Myönteisten tunteiden korostaminen ei tarkoita kielteisten tunteiden poissulkemista tai niiden vähättelyä. Negatiiviset tunteet ovat kuitenkin lähtökohtaisesti helpommin huomattavissa. Tarvitsemme harjoitusta myös myönteisten tunteiden kanssa toimimiseen.

Osaammeko opettaa nuorille urheilijoille myönteisten hetkien ja onnistumisten huomaamista; taitoa pysähtyä näiden hetkien äärelle?

Miten voimme valmentajina tietoisesti lisätä treeniarkeen myönteisiä tunteita synnyttäviä merkityksellisiä hetkiä?

Po­si­tii­vis­ten tun­tei­den vah­vis­ta­mi­nen kes­keis­tä Nuo­ri Mie­li Ur­hei­lus­sa -toi­min­nas­sa

The Power of Moments -kirjassa (2017) Chip ja Dan Heath esittävät, että ihmiset muistavat tapahtumista yleensä vain muutaman keskeisen hetken. Esimerkiksi treenitapahtumista nuoren urheilijan mieli unohtaa tai sivuuttaa helposti kokonaiskeston ja yleisen tunnelman ja mieleen jäävät joko positiiviset tai kielteiset ”huippukohdat” sekä lopetukset.

Positiivisten tunteiden vahvistamisella ja merkityksellisillä hetkillä on näin ollen selkeä kiinteä yhteys.

Merkityksellisille hetkille on tunnusomaista, että ne 1) nousevat arjen yläpuolelle, 2) mahdollistavat uusien oivallusten syntymisen, 3) lisäävät ylpeyttä omasta toiminnasta sekä 4) vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta.

Huomaamme nopeasti, että urheilussa merkityksellisten hetkien elementit ovat monella tapaa vahvasti läsnä. Tästä syystä saatamme muistaa hyvinkin yksityiskohtaisesti vuosikymmenien takaisia yksittäisiä urheilusuorituksiamme.

Merkityksellisten hetkien tehoa voidaan suunnitelmallisesti vahvistaa. Tällaisten hetkien syntymistä ei siis tarvitse jättää vain sattuman varaan, vaan niitä voidaan myös luoda tietoisesti. Kyse voi olla hyvinkin arkisista ja pienistä teoista, ja kynnys näiden kokeilemiseen kannattaa pitää matalana.

1. Arjen yläpuolelle nostaminen

Merkityksellisiä hetkiä voidaan tietoisesti luoda rikkomalla arjen ”käsikirjoitus”. Viikosta ja kuukaudesta toiseen toistuvan treeniarjen kaavaa voidaan rikkoa kutsumalla oman seuran vanhemman ikäluokan urheilijoita tai edustusjoukkueen pelaajia treenaamaan yhdessä nuoremman sukupolven kanssa.

Arjen käsikirjoitusta voidaan rikkoa myös siirtämällä alkulämmittelyt treenikentän laidalta metsäpolulle tai juhlistamalla yhdessä joukkueen 500 treenikerran täyttymistä.

2. Uusien oivallusten vauhdittaminen

Nuorelle urheilijalle merkitykselliset, myönteisiä tunteita herättävät hetket voivat liittyä myös uusien oivallusten syntymiseen (”Sillä hetkellä tiesin, että haluan tulla ammattiurheilijaksi”).

Valmentajat voivat tietoisesti edesauttaa tällaisten oivallusten syntymistä sekä itsetuntemuksen vahvistamista riittävän korkealla vaatimustasolla. Ilman ponnisteluja ja itsensä haastamista nuori urheilija harvoin oppii itsestään mitään uutta. Mutta samalla he tarvitsevat myös riittävästi ohjausta, tukea ja kannustusta.

Oivallusten syntymistä voidaan vauhdittaa seuraavalla kaavalla: korkeat odotukset + luottamuksen osoittaminen + tavoitteen asettaminen + tuki. Kaavan mukainen valmennus tiivistyy seuraavaan lauseeseen: ”Minulla on korkeat odotukset sinua kohtaan, mutta tiedän, että pystyt tähän. Joten kokeile seuraavaksi tätä haastetta, ja jos epäonnistut, niin olen sinun tukenasi” (Heath & Heath 2017, 123).

3. Ylpeyden kokemusten vahvistaminen

Usein merkitykselliset hetket ovat sellaisia, missä koemme olevamme parhaimmillamme tai olemme uskaltaneet rohkeasti haastaa itseämme ja venyttää omaa osaamistamme.Tällaista ylpeyden tunnetta voidaan valmennuksessa vahvistaa etenkin huomaamalla ja sanoittamalla näitä onnistumisia yhdessä nuoren urheilijan kanssa.

Nuoren urheilijan kehitystä voi tehdä näkyväksi myös esimerkiksi tekemällä videokoosteita vuoden takaisista suorituksista ja tämänhetkisestä osaamisesta. Hyvän huomaamisen hetket lisäävät nuoren urheilijan luottamusta omiin vahvuuksiinsa. Nämä vahvuudet puolestaan auttavat selviytymään eteen tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.

Parhaimmillaan valmentajan kannustavat sanat kannattelevat läpi elämän, myös urheilumaailman ulkopuolella.

4. Yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen

Hetkistä tekee usein merkityksellisiä, kun pääsemme jakamaan ne yhdessä toisten kanssa. Yhteinen ponnistelu harjoituksissa ja kilpailuissa sekä eteneminen kohti yhdessä asetettuja tavoitteita luovat nuorten urheilijoiden elämään yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja merkityksellisyyttä.

Valmentajien keskeinen tehtävä on huolehtia, että nuori urheilija kokee olevansa tärkeä ja että muut ihmiset välittävät hänestä. Muut ihmiset (etenkin valmentajat) huomaavat, jos hänellä on jokin vialla ja toisaalta häneltä pyydetään vastavuoroisesti apua ja neuvoja.

Loukkaantumiset ja muut vastoinkäymiset voivat olla nuorelle urheilijalle merkittäviä ja mieleenpainuvia hetkiä, omalla tavallaan ”huippukohtia”. Näissä hetkissä valmentajien suhtautumisella ja kannustuksella on keskeinen rooli. Parhaimmillaan vaikeat hetket ja niistä selviäminen vahvistavat urheilijan ja valmentajan välistä suhdetta ja luottamuksen rakentumista.


Valmentajien huomio kohdistuu useimmiten kausi- ja jaksosuunnitelmiin sekä yksittäisten treenitapahtumien läpivientiin kokonaisuutena.

Myönteisten tunteiden vahvistamisen näkökulmasta olisi kuitenkin perusteltua kiinnittää tasaisen suorittamisen lisäksi huomiota myös positiivisten huippukohtien luomiseen ja vahvistamiseen.

  • Miten luon ja vahvistan merkityksellisiä hetkiä, jotka nousevat arjen puurtamisen yläpuolelle?
  • Miten luon ja vahvistan merkityksellisiä hetkiä, jotka synnyttävät nuoressa urheilijassa uusia oivalluksia sekä syventävät itsetuntemusta?
  • Miten luon ja vahvistan merkityksellisiä hetkiä, jotka vahvistavat nuoren urheilijan ylpeyden tunnetta omasta osaamisestaan ja vahvuuksistaan?
  • Miten luon ja vahvistan merkityksellisiä hetkiä, jotka vahvistavat nuoren urheilijan yhteenkuuluvuutta, osallisuutta sekä itsensä tärkeäksi kokemista?

Lisälukemista

Heath, Chip & Dan Heath (2017): The Power of Moments – Why Certain Experiences Have Extraordinary Impact.

Avola, Pauliina & Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja.

Cohn, Michael & Barbara Fredrickson (2011): Positive Emotions. Teoksessa Lopez, Shane ym. (toim.): The Oxford Handbook of Positive Psychology.

Tur-Porcar, Ana & Domingo Ribeiro-Soriano (2020): The Role of Emotions and Motivations in Sport Organizations. Frontiers in Psychology 11 May 2020.

Algoe, Sara & Haidt, Jonathan (2009): Witnessing excellence in action: the ”otherpraising” emotions of elevation, gratitude, and admiration. The Journal of Positive Psychology, 4(2), 105–127.

Fredrickson, Barbara (2001). The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist, 56(3), 218–226.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta & Kaisa Vuorinen (2018): Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas.

Sivua muokattu 7.11.2022


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: