Siirry sisältöön

”Toivossa on hyvä harjoitella” – Toiveikkuus nuoren urheilijan tavaksi ja taidoksi

Toivo vaikuttaa positiivisesti nuoren urheilijan mielen hyvinvointiin: se edistää esimerkiksi omiin kykyihin luottamista ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä auttaa sopeutumaan ja olemaan joustava muutostilanteissa.

Nuorena urheilijana kehittyminen edellyttää sinnikästä harjoittelua. Uusien taitojen oppiminen vaatii useimmiten kuukausien ja vuosien työtä, ja matkan varrelle saattaa osua vaikeita ja lannistaviakin hetkiä.

Loukkaantumiset, karvaat tappiot sekä epäonnistumiset ovat aina enemmän tai vähemmän läsnä nuoren urheilijan arjessa, jolloin on tärkeä ylläpitää uskoa parempaan huomiseen. Myös hyvinä aikoina omassa lajissa kehittymiseen tarvitaan sopiva määrä unelmia, tavoitteita ja intohimoa. Kyse on toivosta eli valmiudesta kohdata tulevaisuus sekä luottamuksesta siihen, että haluttu lopputulos on saavutettavissa.

”Toivo on läsnä silloin, kun suunnitellaan parempaa tulevaisuutta, luodaan uutta tai kuvitellaan jotain, jota halutaan saavuttaa”,

havainnollistaa psykologi ja psykoterapeutti Pirjo Säisä-Winter. Hänen kirjansa Toivossa on hyvä elää – Toiveikkuus tavaksi ja taidoksi (2021) tarjoaa nuorten urheilijoiden kanssa työskenteleville käyttökelpoisia keinoja edistää toivoa.

Toivo vaikuttaa positiivisesti nuoren urheilijan mielen hyvinvointiin: se edistää esimerkiksi omiin kykyihin luottamista ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä auttaa sopeutumaan ja olemaan joustava muutostilanteissa. Peruskouluikäisillä korkea toiveikkuus on positiivisesti yhteydessä hyvään itsetuntoon, elämäntyytyväisyyteen ja arjessa suoriutumiseen.

Käytännön valmennuskeinoja toivon aktivoimiseksi

Urheiluvalmennuksessa toivoa kannattaa lähestyä tietoisesti kehitettävänä luonteenvahvuutena eli itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin välineenä. Kyse on arjen pienistä teoista ja etenkin hyvästä vuorovaikutuksesta, jossa nuori urheilija oppii luottamaan ja uskomaan tulevaan.

Nuoren urheilijan toiveikkuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä harjoituksissa kannustavia sanoja:

Parasta sinussa on…

Suosikkiasioita, joista sinussa pidän…

Olet hyvä…

Olet opettanut minulle…

Positiivisen vuorovaikutuksen lisäksi valmentaja voi vahvistaa nuoren urheilijan toiveikkuutta osoittamalla hänelle pieniä itsereflektiota kehittäviä tehtäviä eli mahdollisuuksia pysähtyä pohtimaan omaa toimintaansa ja vahvuuksiaan. Toivon aktivoimiseksi nuoret urheilijat voivat esimerkiksi

  • Muistella aikaisempia onnistuneita kokemuksiaan ja suorituksiaan (”Kertasin harjoitusten jälkeen omia onnistuneita suorituksiani”).
  • Harjoitella tunnistamaan, muistuttaako oma sisäinen puhe enemmän kannustavaa valmentajaa vai lannistavaa kriitikkoa (”Puhuin itselleni kannustavaan sävyyn”).
  • Kehittää itseen kohdistuvaa myötätuntoa eli kykyä hyväksyä ja ymmärtää itseään (”Annoin itselleni luvan olla epävarma ja epätäydellinen harrastuksessani”).
  • Osoittaa kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä hyvää harrastaminen tuo heidän elämäänsä (”Kirjoitin itselleni muistiin viisi syytä, miksi harrastukseni on minulle tärkeä osa elämääni”).

Nuoren urheilijan toiveikkuuden vahvistamisessa on tärkeä huomioida, että nuori urheilija ei vain toivo, että saavuttaisi harrastukselleen asettamansa tavoitteensa vaan toimii aktiivisesti niiden eteen. Urheilupsykologit Arajärvi ja Thesleff kuvaavat Suorituskyvyn psykologia -kirjassaan (2020), kuinka

”toiveikas ihminen kokee olevansa oman elämänsä aktiivinen toimija, uskoo mahdollisuuksiinsa saavuttaa tavoitteensa, ja näkee vaihtoehtoisia reittejä edetäkseen kohti tavoitteitaan”.

Urheiluvalmennuksessa on myös hyvä huomioida toiveikkuuden yhteisöllinen ulottuvuus. Vaikka nuoren urheilijan toiveikkuudessa on vahvasti kyse hänen omista ajatuksistaan ja tunteistaan, jaettuna niistä on mahdollista tulla koko harjoitusryhmän tai joukkueen toimintaa vahvistava voima.

Positiivinen ja toiveikas tunnelataus motivoi Säisä-Winterin mukaan ryhmän toimintaa ja vaikuttaa myönteisesti siihen, miten ryhmä havaitsee ympäristöään, millaisia tulkintoja se siitä tekee ja miten ryhmä arvioi ja luottaa menestymiseensä.

Toivossa on hyvä harjoitella.

Lisälukemista:

Säisä-Winter, Pirjo (2021): Toivossa on hyvä elää – Toiveikkuus tavaksi ja taidoksi.

Arajärvi, Paula & Thesleff, Paula (2020): Suorituskyvyn psykologia – tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville.

Lundqvist, Carolina & Gustafsson, Henrik (2018): Hope and optimism in sport. Teoksessa Brady, Abbe & Grenville-Cleave, Bridget: Positive psychology in sport and physical activity.

Sivua muokattu 1.6.2022


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: